BlueWind:
Enpä edes taida sanoa tähän topikkiin mitään...
Päätä kyllä kiristää ja pahasti, kun lukee noita juttuja ihmisiltä, jotka ei mun käsityksen mukaan tajua kyllä mistään mitään
Joo-o... Aika synkkää matskua täältä saa lukea. Ja huomenna takas inttiin kuuntelemaan paria Tosi Miestä... Huoh.
Sinä ja monet muut ette kyllä ikinä löydä ns. elämänkumppania. Ehkei se tosin ole tarkoituksennekaan...
miksei löytäisi? jotkut luonteenpiirteet paljastuvat vasta ajan kanssa, jotkut kokemukset voivat muuttaa mieltymyksiä suuntaan jos toiseen aina vähän kerrallaan, ja lopulta voi ajautua erilleen.
se että joku osoittautuu joksikin muuksi kuin prinssiksi kiiltohaarniskassaan ei esta etteiko kelvollisempi tapaus ole heti kulman takana.
Bluewind, tosi herttasta ja söpöä, ihan kiva jos sun maailma on todella noin ruusunpunainen, mutta mitä jos huomioisit, että täällä ehkä puhutaan asioista aika kärjistetysti, ja toiset ehkä hieman tykkää provosoida...?
Ehkäpä ymmärrät että esim. tunteiden katoaminen nyt vaan on ihan todellinen juttu, tapahtuu esim pettämisen myötä, joskus -KYLLÄ- jopa ihan ilman syytä.ehkä tulet joskuks itse kokemaan tämän, jos vaikka prinssi rohkean uljas ratsu katkaisee koipensa. kaikki eivät ole luotuja toisilleen. silti sen elämänkumppanin voi löytää. ja ilmeisesti ne jotka eivät halua löytää ovat mielestäsi niitä jotka eivät mitään mistään tajua.
Mun pointti lähinnä oli se, että tunteiden katoaminen nimenomaan on luonnollista mutta se ei mielestäni ole syy jättää vaan syy miettiä, mitä suhteelta haluaa.
toisinsanoen: jos ihminen ajattelee, että tunteiden katoaminen on hyvä syy jättää, niin elämänkumppania ei kyllä löydy (niin kauan kuin keksii muitakin syitä seurusteluun kuin rakastumisen)
sitä tuppaa olee ihan mielettömän tarkka noitten maallisten asioitten suhteen... (vähän nirsoilua ilmassa) mut jos löytäis pikkuhiljaa uuden mukavan/soman ulkoiluttajan, ni ei sitä nyt sit helpolla heitettäis kyl meneekkään, tai mun mielest on (olis) kivempaa olla pitkään ja hartaasti, niinku rakentaaki jotain. luottamus on kyl ehkä tärkein juttu koko hommassa, se kun menee, ni sit lähtee pohja koko hommalta, kaverin kanssa voi rakentaa luottamuksen uusiks, mut tyttö-/poikaystävän kanssa se on oleellisesti vaikeampaa, kert onhan pelissä enemmän panoksiakin..
eli kyl kökkö musiikkimaku siedetään ja ruskeet sukatki hetken aikaa jos on kiva ja nätti tyttö , ne pitäis tosin molemmat \kouluttaa\ pois ennen ku ne alkaa aiheuttaa nihkeyksiä
Salla:
hmmm... tekeekö se sitten ihmisistä tapojensa orjia jos vaik diggaakin siitä kaurapuurostaan pari vuotta ja haluaa digata mahdollisen lopun elämäänsä?
Tuohan olisikin ideaali tilanne. Kuten myös myöhäisemmässä postauksessani sanoin, että jos sen peruskaurapuuron haluaa säilyttää, pitää yrittää löytää jotain jolla sitä maustaa esim:hillo.
Salla:
kumma juttu, mutt jos mä ikinä keksin mitää kivaa tekemistä niin mun kundikaveri on ensimmäisenä mielessä siihen mukaan. voin hyvin käydä frendien kanssa hengailemassa ilmankin mutta paljon hauskempaa se on yhdessä elän siis luultavasti kauhuelokuvaa vaikka itse kuvittelin olevani onnellinen
Kiva jos te tykkäätte haista 24/7 toistenne kanssa, mutta sanoisin että pidemmällä aikavälillä on myös parempi, että molemmilla on mahdollisuus myös viettää aikaa ihan omissa piireissä. Se että sinulla on paljon hauskempaa, ei aina merkitse että myös toinen on tilanteeseen aivan 100% tyytyväinen.
bluewind...siis täh?
pitää olla vaan yhdessä vaikka tunteita ei ole, niinkun esimerkiksi kaikki ne fiksut vanhemmat jotka sinnittelee lasten vuoksi ja luulee että lapset ei tajua ja että palvelushan tässä tehdään?
pitääkö se elämänkumppani sitten heti löytää?
sori mä en nyt todellakaan ymmärrä mitä sä ajat takaa, muuten kun että kuulostaa helvetin naiivilta!
Jos mun tunteet kuolee toista kohtaan niin totta helvetissä mä sen jätän, hei haloo... eikä mun tarvi silloin alkaa kelaamaan mitä mä haluan suhteelta, se tyyppi vaan ei ollut mua varten. Tiedän tarkkaan mitä haluan suhteelta, ja se ei ainakaan ole teennäistä pakosta yhdessä olemista yleisen mielipiteen pelossa ja näyttämisen tarpeesta, että katsokaa nyt, me pysytään yhdessä, tuli mitä tuli.
tällä hetkellä kyl tuntuu etten mistään.. tai ainaki ois helvetin vaikeeta. Ehkä jos tulis puukkoa selkään oikeen urakalla ja paljastus että ihminen oliki jotain muuta ku luulin, ehkä siin vaiheessa joutus miettii.
cheat:
bluewind...siis täh?
pitää olla vaan yhdessä vaikka tunteita ei ole, niinkun esimerkiksi kaikki ne fiksut vanhemmat jotka sinnittelee lasten vuoksi ja luulee että lapset ei tajua ja että palvelushan tässä tehdään?
pitääkö se elämänkumppani sitten heti löytää?
sori mä en nyt todellakaan ymmärrä mitä sä ajat takaa, muuten kun että kuulostaa helvetin naiivilta!
Jos mun tunteet kuolee toista kohtaan niin totta helvetissä mä sen jätän, hei haloo... eikä mun tarvi silloin alkaa kelaamaan mitä mä haluan suhteelta, se tyyppi vaan ei ollut mua varten. Tiedän tarkkaan mitä haluan suhteelta, ja se ei ainakaan ole teennäistä pakosta yhdessä olemista yleisen mielipiteen pelossa ja näyttämisen tarpeesta, että katsokaa nyt, me pysytään yhdessä, tuli mitä tuli.
Itse ymmärsin BlueWindin sanovan, että kun tunteet alkaa toista kohtaa pikkuhiljaa katoamaan, niin sillon on aika ottaa asia puheeksi ja katsoa onko mitään enää tehtävissä, jotta ne tunteet palaisivat. Eli ts. jutella mikä suhteessa kusee ja yrittää keksiä yhdessä ratkaisua siihen ongelmaan.
Mun mielestä se on naiivia ajatella, että käy läpi potentiaaliset parisuhde-ehdokkaat ja odottaa kunnes se uljas prinssi (näin naisten kannalta ajateltuna) tulee omalla ratsullaan joka vie jalat alta lopullisesti. Itse uskon, että suhteessä kuin suhteessa tunteet elävät, ei ne pysy siinä samassa kiihkossa kuin rakastumis vaiheessa. Ja kun ne alkavat olemaan hiipumaan päin, niin yhdessä yritetään keksiä ratkaisu.
kuu, jep kaikilla on oma mielipide, saa olla, eikö myös mulla?
oolrait anteeksi nyt kaikki joita olen loukannut ehkä provosoiduin liikaa tästä kommentista, missään vaiheessa en kuitenkaan ole väittänyt enkä halua väittää että kaikki mahdolliset ehdokkaat tulis koluta läpi...plaa, tää nyt menee saman jauhamiseksi.
musta nyt vaan alko tuntuu että bluewind on näitä onnellisessa suhteessa eläviä jotka katsoo oikeudekseen katsella muita (sinkkuja) alaspäin, mutta olen varmana väärässä, tää aihe nyt vaan sattuu koskettamaan aika henk.koht. tällä hetkellä, hei onnea niille jotka ovet sen oikean löytäneet, mutta edelleen...ei pitäis lähteä arvostelemaan niitä jotka räpeltää tuhoon tuomittujen suhteitten suossa. elämä ei kuitenkaan oo niin helkutin pumpulia kokoajan.
ja jos mä tiedän -tai ainakin nyt kuvittelen tietäväni- mitä suhteelta haluan, miksi mä en sais dumpata jotain sälliä siksi että hän ja suhde hänen kanssaan ei sitä ole?
Jos hommasta puuttuu se jokin niin suhde muuttuu nopeasti edelliseksi.
Pettämistä en kykene antamaan anteeksi, ja sitä en myöskään itse harrasta.
Ja jos toinen on yhtä vaikea ihminen kuin mä olen niin ei hommasta tulisi mitään