Suurin ongelma lienee fiksaatio tunkea liikaa tavaraa tukkimaan ja kurauttamaan soundia. Ja se huilusample tuli ihan originaalin mukanakin.
cosmic: kyllä ne korkeat taajuudet ovat teräviä kuulokkeillakin. Pohdiskelen tässä joskus parin viikon sisällä, onko se hyvä vai ei. Nyt korvat ovat vähän liian tottuneet tähän biisiin. Miksaan ja duunaan biisit muutenkin poikkeuksetta luureilla, koska soundi tässä tilassa on näillä parempi kuin vaikkapa maailman kalleimmilla studiomonitoreilla. Kiitos huoneen akustiikan.
Tuossa aika lyhyt newbietutoriaali eq:sta ja kompurasta, mutta on harvinaisen havainnollisesti esitetty. Loistoartikkeli.
http://www.dnbscene.com/articles.php?mode=display&id=79
Muista dokuista tuhti, mutta mielenkiintoinen opus on Ozone Mastering Guide, josta irtoaa oppia vaikkei Ozonea omistaisikaan.
http://www.izotope.com/products/audio/ozone/ozoneguide.html
Kuulo on silti se se tärkein instrumentti. Itsekin olen omien vaistojeni varassa teknistä _viimeistely_ puolta kehittänyt ja myöhemmin sitten lueskellut äänen ja computer/hardwaremusan fysikaalisia saloja mielenkiinnosta ja vain todennut termien ja teorioiden vahvistavan omia havaintoja. Tai toisinpäin.
Itse duunaan varsinkin masteroinnin kuulokkeilla (AKG K240, jep ne eniten käytetyt) tuhtien halpojen monitorikajareitten avustaessa. Ja tietenkin vanha kunnon _mene toiseen huoneeseen kuuntelemaan_ kikka #1 toimii edelleen.
Kokemus ehkä eniten auttaa kun tietää miltä jutun pitää kuulostaa ollakseen hyvä. Sen lisäksi kannattaa kuunnella finaaliprevikoita niin monessa eri ympäristössä ja eri laitteilla kuin mahdollista. Kaikkein parasta on alusta lähtien säätää saundit ja elementit niin hyviksi kuin mahdollista. Mutta mitään tiettyjä sääntöjä ei ole. Joku matsku toimii jopa paremmin ilman turhaa viilausta. Pakottamalla ei synny hyvää, pitää olla sulavuutta, helppoutta ja luomisen iloa mukana myös siinä teknisemmässä puurtamisessa.
En ole silti ehkä objektiivisin henkilö kertomaan mikä on hyvä _yleinen_ tapa kasata tai viimeistellä träkki, sillä omaan taipumusta synestesiaan (nykyään osittain hallitustikin), joka on aikoinaan erittäin vahvasti pohjustanut musiikillista ja eritoten äänellistä näkemystäni. mut eipä siitä sen enempää. ---
-
Miksausta taas ehkä kannatta tehdä mennen tullen ja equtusta säästeliäästi loppupeleissä. Hienosäätöä eri osiin, kuten bassline yms. voi ja kannattaa tehdä jo kauan ennen masterointia. Helpottaa viimeistelyä. Kompuroiden kanssa säätäminen on taas on joka träkin kohdalla oma taiteenlajinsa. Riippuu pitkälti tyylistä ja käyttääkö hardista vai softaa. dnb-skenen juttuja seuraamalla on tullut opittua paljon yksittäisiä teknisiä jippoja tyyliin miten duunata dillinja-bassline tms.. Äänellisiä ideoita kannattaa kaivaa myös laaja-alaisesti eikä vain teknon parista.
Jotain voi myös oppia grabbimalla jotain kovan luokan artistin musaa ja tutkimalla sen äänenkuvaa eri softilla ja vertaamaan omaan.
..ha, meneepä ristiin CM:n kanssa, sillä olin luulin että magus rmx on duunattu huonosti sijoitetuilla kajareilla. Ehkä johtuu siitä, että itse luotan kuulokkeisiin tämänhetkisessä ympäristössäni. High-end studiossakin on tullut testailtua juttuja ja korva se sielläkin ratkaisee. Silti - sitä helpompaa mitä neutraalimpi toistolaitteisto ja ympäristö.
ja once again, ei sääntöjä, lopputulos ratkaisee. Musiikissa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse hyvin yksinkertaisista komponenteista, tasoista, rytmeistä sekä hiljaisuuden ja äänen välisestä jännitteestä.