Muistaakseni se oli niin, että sulla pitää olla neljä tyyppiä, jotka tunnustaa sen uskonnon virallisesti omaksi uskonnokseen ja sitten muistaakseni 50 kannattajajäsentä, jotka voivat tunnustaa muita uskontoja, mutta eivät ole siis tätä uskontoa vastaan. tms.
Ja sitten sen saa viralliseksi uskonnoksi, mutta lahkon tulee kasvaa jonkun verran vuodessa, jotta se säilyy uskontona. Eli siinä on vuoden koeaika. En muista paljon piti kasvaa. Ennen inttii se oli ideana, ja intistäkin on useampi vuosi takana, niin tarkkaan en muista enää.
Uskontokunnan perustaminen ei kyllä ole kovin helppo juttu.
Tässä otteitta mietinnöstä koskien uutta uskonnonvapauslakia, joka on tulossa voimaan kai tämän vuoden puolella (ellei ole jo tullut)
---
5.2.1. Uskonnollinen yhdyskunta ja uskontokunta:
Voimassa olevan uskonnonvapauslain 2 §:ssä säädetään uskonnollisen yhdyskunnan käsitteestä. Mainitun säännöksen mukaan uskonnollisia yhdyskuntia ovat ensinnäkin evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta. Tämän lisäksi
laissa tarkoitettuja uskonnollisia yhdyskuntia ovat lain 2 luvun mukaisesti uskon-nollisiksi yhdyskunniksi rekisteröidyt uskontokunnat, joiden tarkoituksena on julkisesti harjoittaa uskontoa. Voimassa olevan uskonnonvapauslain 2 luvussa us-konnollisen yhdyskunnan käsitettä käytetään myös edellä todettua suppeammassa merkityksessä siten, että uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan ainoastaan
mainitussa luvussa tarkoitetulla tavalla rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa.
5.2.2. Uskonnon tunnustaminen ja harjoittaminen
Uskonnon tunnustamisella ja harjoittamisella tarkoitettaisiin uudessa uskonnonvapauslaissa uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin uskonnollisiin perusteisiin pohjautuvaa toimintaa, joka ilmenee kultissa
sekä muissa yksityisissä, yhteisöllisissä ja julkisissa uskonnon harjoittamismuodoissa.
Ehdotetun määritelmän mukaan uskonnon tunnustaminen ja harjoittaminen ilmeneekultissa sekä muissa yksityisissä, yhteisöllisissä ja julkisissa uskonnon har-joittamismuodoissa.
Kultilla tarkoitetaan toimintaa, jolla on rituaalinen muoto eli
jumalanpalveluksiin kuuluvia tai muita uskonnollisia menoja. Määritelmässä on pyritty ottamaan huomioon sekä uskonnolliseen toimintaan kuuluva yksityinen että yhteisöllinen ulottuvuus. Uudessa uskonnonvapauslaissa turvattaisiin siten
perustuslain 11 §:n rinnalla myös oikeutta harjoittaa yksityisesti uskontoa.
---
Tässä ote OPM sivulta, 3.10.2002:
Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan autonomiaa ehdotetaan lisättäväksi. Niiden järjestysmuotoon ja hallintoon sovellettaisiin laajasti yhdistyslakia. Yhdyskunnan perustamiseen vaadittaisiin nykyiseen tapaan vähintään 20 henkilöä. Rekisteriviranomaisen tehtävät siirrettäisiin opetusministeriöltä ja Väestörekisterikeskukselta Patentti- ja rekisterihallitukselle. Opetusministeriön yhteyteen perustettaisiin asiantuntijalautakunta, joka antaisi lausunnon siitä, vastaavatko perustettavan yhdyskunnan tarkoitus ja toimintamuodot laissa säädettyä määritelmää. Rekisteröity yhdyskunta ja sen paikallisyhteisö olisivat aina kirjanpitovelvollisia.
---
Summa summarun: vaadituiden henkilöiden määrä ei ole suuri. Lisäksi tietääkseni uskonnolle ei ole määritelty mitään "kasvuvauhtia" vaan uskonnon tunnustajien määrä voisi myös laskea.
Ongelma uuden uskotonkunnan perustamisessa on juuri tuo:
vastaavatko perustettavan yhdyskunnan tarkoitus ja toimintamuodot laissa säädettyä määritelmää.. Asiantutijalautakunta, joka tämän viimekädessä päättää kostuu muistaakseni kirkon edustajista, valtion virkamieheistä ja "asiantuntijoista". Heidän on siis päätettävä, täyttääkö määrittelemäsi uskonto uskonnon kriteerit.
Joku aikaa sitten harkitsin myös itse uskonnon perustamista, sillä uskontokunta saa harjoittaa sille ominaista uskontunnustusmetodiaa ilman huvilupaa. Jos siis olisi uskonto, jonka uskontunnustukseen kuuluisi äänentoisto, valot, decot, dj ja kasa tanssivia ihmisiä, bileitä voisi pitää ilman huvilupaa uskonnonvapauslakiin nojaten. Käytönnössä homma kaatui siihen, että tuo asiantuntijalautakunta on uskomattoman nihkeä näiden uskontokunnan määrittävien kriteereiden kanssa. Käsittääkseni suomessa yksikään yhdistys tai vastaava ei ole saanut rekisteröityä uskontoaan, vaikka siihen on ollut hyvät perusteet ja historia ...
jatkot varmaan yleinen yhteiskuntatopic ja maailmaparannus :)
---
Ja mitä itse toipciin tulee:
Sam Inkinen ja monet muut kirjailijat tuntuvat välillä etsivän asioille "suuria merkityksiä" ja "teemoja". Kyllähän se strobo voi edelleen symboloida tanssivien ihmisten alkukantaista liikettä ja palvontaa, mutta tosiasia on että se stobo on aina ollut stobo eli vilkkuva valo, eikä mitään mutta. (kuten itse sanoit)
Aika kultaa muistot ja kaikki uusi on aina upeaa. Vaikka ne ekat reivit oli ihan perseestä: ääni kusi, valot ei toimineet ja dj ei osannut soittaa niin silti sitä tapahtumaan muistellaan kaiholla. Jos muisteluihin voidaan vielä liittää käsitys: "tällaista ei aikaisemmin ole ollut", muistikuvasta tulee helposti kaiken voittava elämys.
Kun bileissä sitten on kasa henkilöitä, jotka aina sanovat: "ennen oli kaikki niin paljon paremmin", niin tähän mantraan alkavat uskoa kaikki. Uudet naamat uskovat hyvin äkkiä, että kyllä se plur on kuollut, kun toi 150v pappa niin sanoo. Sitten muistellaan kaikki yhdessä niitä aikoja kun strobo oli vielä valkoinen ja kiksukarvaa ei ollut.
Oma lyhyt käsitykseni ihmisistä ja teknokulttuurista on:
1) Niitä pieniä bileitä, joita kaikki muistelevat kaiholla, olisi vieläkin, jos ei olisi vanhoja partoja kertomassa miten asiat pitää 'oikesti' tehdä. Pitää vaan löytää järjestävä porukka ja yleisö, joilla on intoa mutta ei kokemusta. Voisi kai sanoa että neitseellistä materiaalia. Kun tähän porkkaan eksyy henkilö, joka sanoo: "joo, mut tää kaikki tehtiin jo vuonna x, kun MÄ biletin", niin kaikki onkin jo pilalla.
2) Bileet muuttuvat IHMO koko ajan parempaa suuntaan (niin UG kuin klubikulttuurikin)
sekaista, toivottavasti joku tajusi :)