Muistelisin joskus käyneeni jenkkiläisellä websivulla joka kuului Church Of House -nimiselle uskontokunnalle.. Ja sillä tarkoitettiiin nimenomaan house-MUSIIKKIA..
Rok :p
Rok :p
Kauhistuneena mieleen hiipi väkisinkin ajatus, että konemusiikin syvin olemus on unohdettu, kuopattu, tai ajansaatossa muuttunut joksikin "helpommaksi" asiaksi sulattaa.
Kirjoittelen nyt ihan siltä pohjalta mitä olen siis lukenut (en voi väittää mitenkään että olisin ollut edes sivustakatsojana teknokulttuurin historian aikana).
Suomeen teknokulttuuri rantautui (Inkisen mukaan) varsinaisesti "vasta" 90-luvun alussa. Ideologia ja filosifia oli kaiketi vahvasti mukana silloin. Teknoon yhdistettiin helposti tulevaisuus, tietokoneet, bitit, kyberpunk-maailma ja kaikki koneiden ja täydellisyyden ihannointi. Puhumattakaan muista arvoista ja varsinaisesta plur-hengestä.
Onko päässyt käymään niin että teknokulttuurin noustessa pinnalle, on moiset asiat unohdettu täysin, ja sitä myötä elektronisesta tanssimusiikista on vain tullut yksi kuunneltava/tanssittava musiikki sen sijasta että se olisi elämäntapa ja ohjenuora. Puhumattakaan koko teknoilun filosofisesta ajatuksesta.
Siltä tästä pienestä tirristä juuri tuntuu, touhusta on mennyt maku, sen aromit on kuopattu ja tilalle tungetaan tylsänväristä pullamössöä...bileet on kaikille vain joku välttämätön menopaikka, hengataan vain ja tavataan tuttuja.Musiikilla, aatteilla jne. ei ole juurikaan väliä, kenellekään.
Väliä on sillä mitä kenelläkin on päällä, onko bilepaikalla varmasti "cooleja" ihmisiä, viinaa ja nautintoaineita, massiiviset valot ja decohässäkät, ja varmasti kuuluisat dj't.
Minä ainakin olen saanut kokea jonkinasteisen pettymyksen ja tylsistymisen, jopa katkeroitumisen...ei nappaa enää pahemmin asenteettomat bileet vain bileiden järjestämisen pakosta :I
No,toivottavasti en ole ainoa joka vielä saa mielettömät kiksit vaikka ihan vaan pelkästä pienestä, yksinäisestä strobovalosta..
¤C -antiklubb? :)
Konemusiikki on nyt kokenut sen kolauksen minkä kaikki muutkin ehdottoman oikeat liikkeet. Punk kuoli, kun ei kukaan jaksa loppuikäänsä kapinoida.
Punk ei muuten kuollut. Tai kuoli ehkä valtavirran tajunnassa, mutta kyllä ympäri maailma on edelleen elinvoimainen punk-alakulttuuri. Itse olen hengaillut useammassakin "alakulttuurissa" hipeistä gootteihin, ja voin sanoa, että mielestäni teknoporukoissa ihmiset eivät ole mitenkään erityisesti suvaitsevampia tms. Tota PLUR henkeä voi tänä päivänä aistia parhaiten esim. Faces festivaaleilla (jotka oli ihan eri planeetalta kuin samaan aikaan ollut Koneisto).
Toi "perustetaan oma alakulttuuri" ei jostain syystä kauheasti naurattanut, kun siitä paistoi läpi just se markkinamiesten logiikka, että nuorison alakulttuuri = erikoiset vaatteet ja ulkoinen tyyli (on se toki sitäkin, mutta ei pelkästään). Lukekaahan Naomi Kleinin No Logo. ;)
Ulkomailla (esim. täällä Barcelonassa) bilekulttuuri tuntuu olevan huume-orientoituneempaa, mikä jotenkin oudosti edistää rentoa tunnelmaa. Varsinkin aamulla varhain kun kaikki ovat jo jotenkuten sekavassa tilassa, on aistittavissa jonkin sortin yhteenkuuluvuutta. Kukaan ei jaksa enää välittää miltä näyttää jne. Tietysti ikävää jos unityä ei enää saavuteta kuin kemikaalien voimin...
p.s. Tres puhuu asiaa. :)
Tota PLUR henkeä voi tänä päivänä aistia parhaiten esim. Faces festivaaleilla (jotka oli ihan eri planeetalta kuin samaan aikaan ollut Koneisto).
...ja faces taas on 'vakikävijöiden' mukaan jo mennyt liian kaupalliseksi, musiikkitarjonta muuttunut populistisemmaksi, valvonta lisääntynyt liiaksi asti, porukka muuttunut jne...
got the point?
Odottelen edelleen seuraavan alakulttuurin heräämistä.
Kohta tulee. Lama. Ja sen mukana uusi alakulttuuri. Kummasti ne on aina käsi kädessä käyneet.
Jos ei oo massia jaossa, ahneet siirtyy muualle ja pysyvät poissa. Inkvisitio loistavana esimerkkinä.
- löysähymiöraha -
Kyllä mä meen joskus klubille vaan siksi kun ei ole muuta tekemistä ja frendit on siellä. Onko se väärä syy? Jätänkö ensi kerralla menemättä ja istun himassa?
bileet on kaikille vain joku välttämätön menopaikka, hengataan vain ja tavataan tuttuja.
Pääosin musiikki on se pääasia. Ei viitti maksaa 35e jostain lipusta vaan, että käy näyttää vaatteitaan. Varsinkin kun mun vaatteet on todella kaukana kaikesta muodista yleensä. Mä en oo ikinä jaksanu ottaa minkään genren aatteita niin tosissaan. Kun en jaksa olla ehdoton kovinkaan pitkään.
Musiikilla, aatteilla jne. ei ole juurikaan väliä, kenellekään.
Mutta kaikessahan se on mennyt niin, että aluksi on aatetta. Se minkä mä nään suurimpana ongelmana juurikin noiden aatteiden kuolemiseen tai laimenemiseen on uutuudenviehätyksen lisäksi se, että aatteet ovat usein niin radikaalisti poikkeavia, että ei kukaan voi pitää siitä niin tiukasti kiinni montaakaan vuotta ilman, että muu elämä häiriintyy. Siksi on pakko löytää joku kompromissi sen aatteen ja elämän väliin. Perustakaapa sellainen liike, joka ei ole radikaalisti "normaalista" poikkeava, niin siitä voipi tulla pidempikestoinen, jota ei kukaan huomaa. :confused:
(Niin kuin globaali salajuoneni, jonka tarkoituksena on vuoteen 2007 mennessä korvata kaikki tietokoneiden näppäimistöjen miinusmerkki väliviivoilla ja kaikki väliviivat miinusmerkeillä. Ilman, että kukaan sitä huomaa.)
Punk on kyllä kuollut. Se voi elää UG piireissä kyllä, mutta varsinainen punk-aate on kuollut ja kuopattu. Itse luen beat-runoja, muttei se sano, että beat-generation olisi vieläkin elossa. Liiviä ja maria puhutaan ihan äidinkielenäkin, muttei se sano, että ne oikeasti on mitään elossa olevia puhuttuja kieliä. Ja kyllähän sitä urbaanit legendat kertoo vielä 70-luvulla Japanin ympäristöstä autioilta saarilta löydetyistä japanilaisista sotilaista, jotka eivät tienneet, että sota on ohi. Mutta se, että on muutama jannu siellä täällä sotimassa, ei vielä Toista Maailmansotaa todeksi tee.
Punk ei muuten kuollut.
Punk piireissä teininä pyörin, ja ottivat kyllä tuntemattomat mukaan, jos olit itsekkin punk. Metallipiirit samoin. Hippi-aatetta edustavia oli siinä teininä ystävinäni, mutta en sillälailla varsinaisesti kuulunut porukkaan, kun en esmes pitänyt luonnonkuituja ainoina oikeina vaatemateriaaleina. Sun mielestä ehkä teknoporukat ei oo mitenkään erityisen suvaitsevaa, mutta mun mielestä on. Justiinsa se on erittäin hyvää, kun ei ole pakko pitää uniformua, jos ei huvita. Mulla on edelleen sellaisia ystäviä, että karsastan mennä moikkaamaan, jos ei itsellä ole mustaa nahkaa yllä. Vaatteiden ylikorostamista aatteena mä en oo oikee tajunnu ite ikinä. No mun tyyli yleensä sopii tilanteeseen yhtä hyvin kuin Alfred E. Neumannilla.
mielestäni teknoporukoissa ihmiset eivät ole mitenkään erityisesti suvaitsevampia tms.
Sanoisin, että tuo joskus '96 kun uusmetalli kuoli ja syntyi uusi uusmetalli, niin tämä uusi uusmetalli oli imo markkinamiesten keksintöä. Silloin tyyli muuttui, vaatteet ja yhtyeet muuttuivat. Tämä musiikki kaupallistui normaalin kaupallisuuden yli populaarimmaksi, kuin ennen. Tuli uusi uniformu. Skeittitossut, lökäpöksyfarkut, johon voi laittaa vaikka niittivyön, kiree hihaton paita, puuhelmet, piikeillä pystytukka... Sitten tietty ne lökäpöksyt, skeittitossut, huppari, pipo... Levyjä ja yhtyeitä pukkasi ja nykyäänhän nää bändit on mainoksissa siinä Westlifen, Britney Spearsin ja Ronan Keathingin vieressä ja välissä. Levyt myy, vaatteet myy, puuhelmet ja pipot myy. Miksei markkinamiehet möisi?
markkinamiesten logiikka, että nuorison alakulttuuri = erikoiset vaatteet ja ulkoinen tyyli
"On synti antaa tyhmien pitää rahansa."
Ystäväni, eräs ranskalainen hullu tytteli muutti just pari kuukautta sitten Barcelonaan. Sanoi, että siellä on juurikin huumeet aika keskeisenä osana sitä bilekulttuuria. Siellä kuulemma juuri viikko pari sitten oli jotkut isommat reivit jossain puistossa.,Siellä kuulemma aineet myytiin ihan siinä suoraan pussista ja kukin sai pyytää haluamansa määrän. Eikä siinä kuulemma poliiseja kiinnostanut kovinkaan paljoa.
Ulkomailla (esim. täällä Barcelonassa) bilekulttuuri tuntuu olevan huume-orientoituneempaa, mikä jotenkin oudosti edistää rentoa tunnelmaa. Varsinkin aamulla varhain kun kaikki ovat jo jotenkuten sekavassa tilassa, on aistittavissa jonkin sortin yhteenkuuluvuutta. Kukaan ei jaksa enää välittää miltä näyttää jne. Tietysti ikävää jos unityä ei enää saavuteta kuin kemikaalien voimin...
Lisäksi hän kertoi, että siinä kaupungissa häntä tulee useimmin naiset pyytämään treffeille, kuin miehet. Mutta sepä menee offtopiciksi. Jos tapaat ranskalaisen tytön, joka on juuri muuttanut Irlannista Barcelonaan, niin kerro terkkuja. (Neula ja heinäsuopa-kompleksi)
Itse olen tajuntaa muuttavia aineita vastaan, vähensin jopa alkoholin käyttöäni (nykyään en juurikaan dokaa, puheet vaan säilyy samanlaisina) mutta itselleni on aivan sama millä muut saa ja minkäkin fiiliksen. Jos se heille sopii niin, että aineilla se ajattelutapa haluamakseen, niin sen kuin. Jos heille taas ei sovi, että joku on ilman aineita siellä, niin siitä minä en pidä.
Täällä Plattarissa ollaan ties kuinka usein käsitelty ainakin epäsuorasti tätä aihetta.
Mä en oikein käsitä tätä pinnallisuus-väitettä. Luulisin, että suurimmalla osalla bile-jengistä bileissä käymisen motiivit löytyvät jostain muualta kuin siitä, että "siks mä täällä oon ku tää on kai niinku cool...tai jotain...". Luulen, että tällä mainitsemallani suurimmalla osalla bileissä käymisen motiiveja on hyvä musiikki, tanssiminen, kavereiden tapaaminen, kiva tunnelma etc. Kun suurin osa ihmisistä käy bileissä jonkin muun syyn kuin pinnallisuuden takia, on mun mielestä aika älytöntä syyttää koko teknokulttuuria pinnalliseksi.
Oon usein kelaillu sitä, että miksi bileillä on "normaalin" kansan keskuudessa sellainen maine. Mielestäni yksi syy on ainakin se, että kautta aikain ollaan erilaisia "klubeja" pidetty jonkinlaisina salaseuroina, joihin vain harvoilla ja valituilla on pääsy. Niinpä sitten myös kaiken kansan ulottuvilla olevat klubit ovat saaneet tahtomattaa tietynlaisen leiman otsaansa, ja saman leiman saavat siinä samassa kaikki klubin asiakkaatkin. Tässä samassa on sitten helppo leimata koko klubikulttuuri elitistisiksi ja pinnallisiksi. Kun sitten joku asia on trendikkääksi ja elitistiseksi julistettu, hakeutuvat monet oikeasti wannabeet tämän asian piiriin. Onko tässä sitten jotain hyvää tai pahaa - mene ja tiedä.
Mainittakoot vielä, että taannoinen City-lehden klubikulttuuria käsitellyt artikkeli teki IMO ison karhunpalveluksen koko skenelle.
Toinen syy klubikulttuurin maineeseen julkisuudessa johtuu mielestäni lähinnä tiedon puutteesta; monet "tavalliset tallaajat" todellakin luulevat, että kyseessä on vain normaali ravintolailta joka vain maksaa sen 15e normaalia enemmän. He eivät tiedä ulkomaisesta DJ:stä, erikseen paikalle rahdatusta tekniikasta (valot, PA, decot yms.) tai muistakaan kustannuksia nostavista tekijöistä mitään ja sen vuoksi ihmettelevät. He kokevat pääsymaksun olevan jonkinlainen raja-aita, jolla karsitaan "tavalliset" ihmiset pois.
Lopuksi; myönnettäkööt - ainakin mä tunnen joskus pientä ylemmyyden tunnetta siitä, että vietän viikonloppuyöni bileissä enkä perus-baareissa. Mun mielestä on vaan jotenki käsittämätöntä hillua hirveessä humalassa jonku perusbaarin tanssilattialla ketsupin soidessa. On myös kohtalaisen huvittavaa kävellä joskus neljän aikaan esim. alepubin ohi ja katella sitä touhua...
:rolleyes:
Vielä asiaa PLURrista; joku (muistaakseni Dani) sanoi täällä Plattarissa pari kk takaperin plur:n olevan teknoskenen hienoimpia piirteitä. Itse olen tästä täsmälleen samaa mieltä, sillä jo ajatuksenkin tasolla rauha, rakkaus, yhtenäisyys ja kunnioitus ovat helvetin hienoja asioita. Käsitykseni mukaan ei oikein millään teknokulttuuriin verrattavalla kulttuurilla ole juurikaan plur:n tapaista aatetta?
Mä en oikein käsitä tätä pinnallisuus-väitettä. Luulisin, että suurimmalla osalla bile-jengistä bileissä käymisen motiivit löytyvät jostain muualta kuin siitä, että "siks mä täällä oon ku tää on kai niinku cool...tai jotain...". Luulen, että tällä mainitsemallani suurimmalla osalla bileissä käymisen motiiveja on hyvä musiikki, tanssiminen, kavereiden tapaaminen, kiva tunnelma etc. Kun suurin osa ihmisistä käy bileissä jonkin muun syyn kuin pinnallisuuden takia, on mun mielestä aika älytöntä syyttää koko teknokulttuuria pinnalliseksi.
Oon usein kelaillu sitä, että miksi bileillä on "normaalin" kansan keskuudessa sellainen maine. Mielestäni yksi syy on ainakin se, että kautta aikain ollaan erilaisia "klubeja" pidetty jonkinlaisina salaseuroina, joihin vain harvoilla ja valituilla on pääsy. Niinpä sitten myös kaiken kansan ulottuvilla olevat klubit ovat saaneet tahtomattaa tietynlaisen leiman otsaansa, ja saman leiman saavat siinä samassa kaikki klubin asiakkaatkin. Tässä samassa on sitten helppo leimata koko klubikulttuuri elitistisiksi ja pinnallisiksi. Kun sitten joku asia on trendikkääksi ja elitistiseksi julistettu, hakeutuvat monet oikeasti wannabeet tämän asian piiriin. Onko tässä sitten jotain hyvää tai pahaa - mene ja tiedä.
Mainittakoot vielä, että taannoinen City-lehden klubikulttuuria käsitellyt artikkeli teki IMO ison karhunpalveluksen koko skenelle.
Toinen syy klubikulttuurin maineeseen julkisuudessa johtuu mielestäni lähinnä tiedon puutteesta; monet "tavalliset tallaajat" todellakin luulevat, että kyseessä on vain normaali ravintolailta joka vain maksaa sen 15e normaalia enemmän. He eivät tiedä ulkomaisesta DJ:stä, erikseen paikalle rahdatusta tekniikasta (valot, PA, decot yms.) tai muistakaan kustannuksia nostavista tekijöistä mitään ja sen vuoksi ihmettelevät. He kokevat pääsymaksun olevan jonkinlainen raja-aita, jolla karsitaan "tavalliset" ihmiset pois.
Lopuksi; myönnettäkööt - ainakin mä tunnen joskus pientä ylemmyyden tunnetta siitä, että vietän viikonloppuyöni bileissä enkä perus-baareissa. Mun mielestä on vaan jotenki käsittämätöntä hillua hirveessä humalassa jonku perusbaarin tanssilattialla ketsupin soidessa. On myös kohtalaisen huvittavaa kävellä joskus neljän aikaan esim. alepubin ohi ja katella sitä touhua...
:rolleyes:
Vielä asiaa PLURrista; joku (muistaakseni Dani) sanoi täällä Plattarissa pari kk takaperin plur:n olevan teknoskenen hienoimpia piirteitä. Itse olen tästä täsmälleen samaa mieltä, sillä jo ajatuksenkin tasolla rauha, rakkaus, yhtenäisyys ja kunnioitus ovat helvetin hienoja asioita. Käsitykseni mukaan ei oikein millään teknokulttuuriin verrattavalla kulttuurilla ole juurikaan plur:n tapaista aatetta?
Teknosta on poistunut laumasieluisuus
ja tilalle alkaa pikkuhiljaa hiipiä aito individualismi.
Joo, tai sitten teknosta on poistunut yhteisyys ja avoimuus ja tilalle alkaa pikku hiljaa hiipiä aito egoismi ja piireily. Ympäröivän valtakulttuurin mallin mukaan...
Siinä jonkinlaiset ääritulkinnat. Jonnekin ollaan menossa - suuntaa voi sitten kuvailla erilaisin termein ja arvolatauksin ja vaatia/vastustaa muutosta.
Henkilökohtaisesti olen pettynyt. Mutta oma vika kun ilmaantuu mestoille vuosia liian myöhään. Tosin ilman myöhästymistä ei olisi voinut mielenkiinnolla lukea kertomuksia autuaista ajoista ennen väärän omenan poimimista ja lankeemusta. Toisaalta ilman näitä kertomuksia ei ehkä olisi tuntenut myöhästyneensäkään. Toisaalta ilman niitä ei ehkä olisi koskaan mestoille saapunutkaan. Ja ilman saapumista ei tässäkään taas kitisisi.
Originally posted by hexasonik
inkisen kirjassa - kuten miehen myöhemmissäkin kirjoituyksissa - haisee aika runsas omakehu ja yliopistomiehille tyypillinen 'minä tiedän paremmin' -besserwisser-asenne.
No juurikin tästä syystä olen tuota teknokirjaa tähän asti karttanut, ja nyt voinen ottaa tämän epäilysteni vahvistuksena ja jättää sen lukematta. Tyypillisen epätyypillisenä yliopistobesserwisserinä en voi sietää kun tuollainen kauppistason ajattelija yrittää kuulostaa viisaalta liittämällä itsensä lause lauseelta milloin kehenkin väärinymmärrystensä kohteeseen, Dostojevskista Derridaan ja edelleen ties minne. :mad:
Ja siitäpä taas puheenaiheeksi monesti hehkutettu Simon Reynoldsin kirja Energy Flash. Tuon lukaisin ilman melkein mitään pohjatietoja ja kyllä oli vaikuttava. Paljon informaatiota ja "ideologiahaahuilukin" vaikutti varsin varovaiselta, kriittiseltä suorastaan (näkökulmien moninaisuus), mutta samalla kuitenkin mielenkiintoiselta. Mukana vielä levyllinen varsin mielenkiintoista mussiikkia. Ehkäpä joku paremmilta pohjilta tuohon tutustunut osaisi kertoa tarkempia arvioita? Itse ajattelin ottaa teoksen uudelleen luettavaksi kunhan ehdin.
Kaikissa paradigmoissa suunta on P. Ei se mitään. Luovuus pelastaa. Epätoivonkatkera retroilu ei pelasta. Joulu on valon juhla verraton.
Käsitykseni mukaan ei oikein millään teknokulttuuriin verrattavalla kulttuurilla ole juurikaan plur:n tapaista aatetta?
En mäkään oo kohdannut. Ja siksipä erehdyin sen kohdatessani jopa luulemaan, että tässä olisi vihdoin yllättäen sellainen yhteisöllinen identiteetti, johon voisi jossain määrin jopa samaistua (erilaisuuden säilyttävä ja siitä voimansa ammentava).
No, on se hieno, siltikin.
Vaikka olen oranki.
Vielä asiaa PLURrista; joku (muistaakseni Dani) sanoi täällä Plattarissa pari kk takaperin plur:n olevan teknoskenen hienoimpia piirteitä. Itse olen tästä täsmälleen samaa mieltä, sillä jo ajatuksenkin tasolla rauha, rakkaus, yhtenäisyys ja kunnioitus ovat helvetin hienoja asioita. Käsitykseni mukaan ei oikein millään teknokulttuuriin verrattavalla kulttuurilla ole juurikaan plur:n tapaista aatetta?
Ei unohdeta hippejä.
Olen jo useassa topikissa esittänyt kritiikkiä ylettömälle
PLUR-hehkutukselle. Ehkä se on hienoa että tämmöinenkin
slogani on jostain repäisty, mutta mielestäni se ei välity
käytännön toimintaan arkielämässä sen enempää kuin
keskinäinen kunnioitus ilman vastaavaa slogania missään
muussakaan alakulttuurissa.
ks. http://www.platinum.ac/forums/showthread.php?s=&threadid=349&perpage=40&pagenumber=1
Kyllä mä meen joskus klubille vaan siksi kun ei ole muuta tekemistä ja frendit on siellä. Onko se väärä syy? Jätänkö ensi kerralla menemättä ja istun himassa?
Jätä vain. Mut jos et muuta vaihtoehtoo keksi ku istuu himas, ni et muuta ansaitsekaan.
Mä en oo ikinä jaksanu ottaa minkään genren aatteita niin tosissaan.
Ikävää, kun aina löytyy niitä, jotka ottavat.
Kun en jaksa olla ehdoton kovinkaan pitkään.
On niitäkin aatteita, joissa ei ole absoluutteja. Ei aate ole ehtolause. Taidat sekoittaa aatteen ja keinot.
Se minkä mä nään suurimpana ongelmana juurikin noiden aatteiden kuolemiseen tai laimenemiseen on uutuudenviehätyksen lisäksi se, että aatteet ovat usein niin radikaalisti poikkeavia, että ei kukaan voi pitää siitä niin tiukasti kiinni montaakaan vuotta ilman, että muu elämä häiriintyy.
Ei pidäkään olla laiska p**ka, joka pitää kiinni elämänsä mukavuuksista toisten elämänlaadun hinnalla. Sehän on yksilön ongelma, ei aatteen.
Perustakaapa sellainen liike, joka ei ole radikaalisti "normaalista" poikkeava, niin siitä voipi tulla pidempikestoinen, jota ei kukaan huomaa. :confused:.
Sellanenhan on jo vallalla, "aivan sama"-aate, jolle on aivan sama, mitä muualla tapahtuu, kunhan ite pärjää. Jos uuden tarvitsee, on tietenki "aivan sama 2"-aate...
Punk on kyllä kuollut. Se voi elää UG piireissä kyllä, mutta varsinainen punk-aate on kuollut ja kuopattu. Itse luen beat-runoja, muttei se sano, että beat-generation olisi vieläkin elossa. Liiviä ja maria puhutaan ihan äidinkielenäkin, muttei se sano, että ne oikeasti on mitään elossa olevia puhuttuja kieliä.
Kiesus. Oletpa varma. Onko suomi elossa oleva puhuttu kieli? Mihin vedät rajan? En usko, että olet ikinä ollutkaan punkkari, ainakaan aatteellinen. Oletko niitä, jotka odottavat aina jonkun muun tekevän jotakin ensiksi? Odotat, että joku pääsee voitolle ja alat kannattaa sitä? Lammas?
Levyt myy, vaatteet myy, puuhelmet ja pipot myy. Miksei markkinamiehet möisi? "On synti antaa tyhmien pitää rahansa."
"Ei se ole hullu, joka pyyttää vaan se, joka maksaa." "There's a sucker born every day. And two to take him." Niinpä, eli kannatat huijausta ja riistoa. Tämäkö on aatteesi?
Tuleepa mieleen kun se Tiltin vosu ilmotteli lehdessä aikovansa politiikkaan, mutta "ei ollut valinnut puoluetta vielä." Toki tämä on osoitus poliittisen maailman tasapäistymisestä ja konsensuksesta (hyi vittu!), mutta myös arvotyhjiöstä, joka vallitsee väärän jumalan maailmassa. Eli ei osata, so. uskalleta, olla mitään mieltä ja odotetaan uljaan aatteen prinssin karauttavan paikalle tarjoilemaan unesta herättäviä traktaattejaan. "Tässä hyvä aate, vedenkestävä. Ostatko?"
Äläkä Taedium ota itseesi (tai no... vähän), et ole yksin ja ainoa. Olit vain sopivasti (tuli)linjalla ja esimerkkinä. Kapina ei voi olla samanlaista kuin vallassaoleva, se sanoo itsessään jo "ei". Kapinoiva ihminen on ihminen joka kieltäytyy, sanoo:"Nyt riittää! Ei enää." Sitä ei voi sanoa haluamatta muutosta. Kun mainitsit markkinamiehet tavaranmyynti kontekstissa, tuliko mieleen että ideologioiden myyntitykit ovat sinullekin jo vuosia tyrkyttäneet tätä ikuisen kasvun ja kohta koittavan kaikenkattavan hyvinvoinnin mantraa. Sen ostaa turhan moni. Tyhmä, jolla on se ääni.
Btw, mikäs se topicci olikaan..?:D
- l'hommehymiörevolte -
En olisi ottanutkaan. Ehkä nyt, kun mainitsit asiasta. Silläkö suoran tulituksen saa anteeksi ja kaikki on hyvin, kun loppuun muistaa laittaa, että "älä ota itseesi?" :)
Äläkä Taedium ota itseesi (tai no... vähän),
Onhan niitä ideoita. Mutta tilanteessa, jossa haluan hengata kavereiden kanssa ja he sattuvat olemaan klubilla, niin kavereiden takia klubille menemisestä oli kyse. Eli jos minulle on aivan sama mihin menen hengailemaan ja muut ovat klubilla, niin minun syyni mennä klubille on ne kaverit, ei se musiikki. (Tosin perjantaisin Switchissä on Tech-Housee, joka uppoo aika jees.) Kysymys olikin siinä: Teenkö väärin, jos menen klubille katsomaan kavereita, enkä pidä pääsyynä sitä musiikkia?
Jätä vain. Mut jos et muuta vaihtoehtoo keksi ku istuu himas, ni et muuta ansaitsekaan.
En ole koskaan vieraillut Utopiassa. Ei taida Finnair lentää sinne. Jos kuitenkin vaikka Aer Lingukselta sinne saa lentoja, niin käyn siellä kurkkaamassa sitä aatetta, joka käytännössä ei ole ehdoton.
On niitäkin aatteita, joissa ei ole absoluutteja. Ei aate ole ehtolause. Taidat sekoittaa aatteen ja keinot.
Tarkoitin sitä, että esmes punk-aate on aika vahva ja voimakas aate. Se kapinoi. Entä kun sillä punkkarilla on puoliso ja muksu? Kapinaako ne sille syöttää vai ruokaa? Ja työelämään se aate ei sovi, eli jommasta kummasta on luovuttava.
Ei pidäkään olla laiska p**ka, joka pitää kiinni elämänsä mukavuuksista toisten elämänlaadun hinnalla. Sehän on yksilön ongelma, ei aatteen.
Itse tunnustan pohuismin olevan totta.
Sellanenhan on jo vallalla, "aivan sama"-aate, jolle on aivan sama, mitä muualla tapahtuu, kunhan ite pärjää. Jos uuden tarvitsee, on tietenki "aivan sama 2"-aate...
En ole koskaan ollut punkkari. Ehkä ainoa mihin kategoriaan itseni lokeroisin, on että aikanaan olin hevari. Nyt en enää edes sitä. On minulla ollut punk-vaatetus, mutta se ei mielestäni minusta punkkaria tee. En odota, että muut tekee ensin. Itseäni ärsyttää sellaiset ihmiset. Jos voi itse tehdä jotain, niin miksei tekisi. (Toisaalta, jos saan jonkun vaikka ihan vääryydelläkin tekemään omat hommani, niin en kanna siitä huonoa omaatuntoa. Olin vain siinä tilanteessa fiksumpi.) Enkä jaksa kannattaa oikein mitään. Mutta jos joku on voitolla ja minä saan siitä hyödyn hänelle hymyilemällä, niin miksi minun pitäisi olla hymyilemättä, kun minulla ei ole sitä vastaankaan mitään? Ei minulla ole mitään aatetta, jonka mukaan menestyksekkään varjolla ei saisi ratsastaa.
En usko, että olet ikinä ollutkaan punkkari, ainakaan aatteellinen. Oletko niitä, jotka odottavat aina jonkun muun tekevän jotakin ensiksi? Odotat, että joku pääsee voitolle ja alat kannattaa sitä? Lammas?
Jos mua kusetetaan, enkä saa sitä korvattua millään niin pidän sitä maksuna tyhmyydestäni. Samoin pidän, että jos joku vaikkapa iso monikansallinen polttoaineyritys myy järkyttävän kalliilla bensaa, niin vaihtoehtoina on joko boikotoida tai maksaa. Pidän itseäni enemmän realistina, joka pyrkii pitämään omat pelisääntönsä ajantasalla nyky-yhteiskunnan kanssa, kuin ihmisen hyvyyteen uskovana idealistina. Minä olen luovuttanut jo uskossani ihmiskunnan pelastukseen. Haluan selvitä.
"Ei se ole hullu, joka pyyttää vaan se, joka maksaa." "There's a sucker born every day. And two to take him." Niinpä, eli kannatat huijausta ja riistoa. Tämäkö on aatteesi?
Jos minulla on valittavana joko minä tai mun mutsi, niin mun mutsi lähtee. Sori vaan. Epäilen vain, ettei sitä tilannetta tule. Ja uskallan väittää, että moni niistä, jotka tähän lauseeseen kommentoi, että kyllä itsensä uhraisi mieluummin, ei varmasti tekisi niin. Minä tunnustan sen rehellisesti enkä yritä hakea mitään sympatiapisteitä.
Sinä olet juuri sitä toista äärilaitaa, kuin minä. Sinä uskot vielä, että aate voi toteutua. Ehkä niin, mutta mä en halua ottaa sitä riskiä, ettei niin käy.
Niin ja kiulu: Älä ota tätä itseesi. :003:
Ajatuksia tähän topikkiin osa 1 ( Jatkoa varmasti seuraa )
Itselleni teknokulttuuri merkitsee ennenkaikkea musiikkia ( lue= elektronista nopeatempoista
tanssimusiikkia = trance, hard dance ) ja siitä saatavia elämyksiä sekä kotikuuntelussa, että bileissä...
Mahtavia bileitä ja niissä saatavia elämyksiä, eli
Yhteenkuuluvuuden tunnetta, vaikkakin sen yhden illan jos ei muuta...Tietenkin voi tuntua jeesustelulta, mutta on hienoa, että edes jokin pieni ihmisryhmä voisi pienen hetken tanssimalla
kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ilman vihaa, pelkoa, katkeruutta tai kostoa...
Omia henkilökohtaisia fiilareita, joilla on suuri merkitys arkielämässä...Uskaltaa tanssia välittämättä muiden katseista tai mielipiteistä, tuntea musiikin voima , nousta vaikka baaripöydän päälle ja antaa vaan palaa...
Kun strobo alkaa välkkyä ja nostatus tuntuu kestävän ikuisesti ja nostaa kätensä ilmaan ja sulkee silmänsä, niin mikään ei ole parempaa, ainakaan sillä hetkellä...
Ainkaan pukeutumisella en varmaankaan arkielämässä tunnistettavasti edusta mitään alakulttuuria...(joskus on ollut toisin, mutta se ei kuulu tähän...) Onko teknotyypit sitten koskaan olleet suurena massana tunnistettavissa katukuvassa, kuten esim. punkit, hevarit jne?
Pitäisi saada vaan lisää rohkeutta pukeutua bileisiin edes hieman räväkämmin, mutta ehkä joskus...
Koneellistuvan maailman ihailusta, mitä teknokulttuurissa on joskus ollut ei voida varmaan enää puhua, kun arkielämässä on kaikki jo niin saatanan koneellistettua ja automatisoitua kuin vain voi olla...Noh, kai se on ollut jonkun teknoveteraanin nuoruuden unelma, että Joensuun torilla voi matkapuhelimella maksaa juoman limsaautomaatissa.
Että silleen...
T:Tero
:)
Itselleni teknokulttuuri merkitsee ennenkaikkea musiikkia ( lue= elektronista nopeatempoista
tanssimusiikkia = trance, hard dance ) ja siitä saatavia elämyksiä sekä kotikuuntelussa, että bileissä...
Mahtavia bileitä ja niissä saatavia elämyksiä, eli
Yhteenkuuluvuuden tunnetta, vaikkakin sen yhden illan jos ei muuta...Tietenkin voi tuntua jeesustelulta, mutta on hienoa, että edes jokin pieni ihmisryhmä voisi pienen hetken tanssimalla
kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ilman vihaa, pelkoa, katkeruutta tai kostoa...
Omia henkilökohtaisia fiilareita, joilla on suuri merkitys arkielämässä...Uskaltaa tanssia välittämättä muiden katseista tai mielipiteistä, tuntea musiikin voima , nousta vaikka baaripöydän päälle ja antaa vaan palaa...
Kun strobo alkaa välkkyä ja nostatus tuntuu kestävän ikuisesti ja nostaa kätensä ilmaan ja sulkee silmänsä, niin mikään ei ole parempaa, ainakaan sillä hetkellä...
Ainkaan pukeutumisella en varmaankaan arkielämässä tunnistettavasti edusta mitään alakulttuuria...(joskus on ollut toisin, mutta se ei kuulu tähän...) Onko teknotyypit sitten koskaan olleet suurena massana tunnistettavissa katukuvassa, kuten esim. punkit, hevarit jne?
Pitäisi saada vaan lisää rohkeutta pukeutua bileisiin edes hieman räväkämmin, mutta ehkä joskus...
Koneellistuvan maailman ihailusta, mitä teknokulttuurissa on joskus ollut ei voida varmaan enää puhua, kun arkielämässä on kaikki jo niin saatanan koneellistettua ja automatisoitua kuin vain voi olla...Noh, kai se on ollut jonkun teknoveteraanin nuoruuden unelma, että Joensuun torilla voi matkapuhelimella maksaa juoman limsaautomaatissa.
Että silleen...
T:Tero
:)
Posts: 5,301
Koneellistuvan maailman ihailusta, mitä teknokulttuurissa on joskus ollut ei voida varmaan enää puhua, kun arkielämässä on kaikki jo niin saatanan koneellistettua ja automatisoitua kuin vain voi olla...
Tulipa tuossa mieleeni ihan bändin livemiksaus.. ja koneellistumisen ihannointi. Tilanne voisi olla melkoisen koominen, jos bändiä (joka koostuu pelkästään koneista), miksaa pelkkä tietokone liikutellen liukuja servoilla, kuulijakuntana pelkästään vanhoja 8088 & 286 koneita :D
Siitä vaan joku fiksu piirtämään.. ellen ehdi yhyttää kämppistä ensin.
En olisi ottanutkaan. Ehkä nyt, kun mainitsit asiasta. Silläkö suoran tulituksen saa anteeksi ja kaikki on hyvin, kun loppuun muistaa laittaa, että "älä ota itseesi?" :)
En anteeksi pyydellytkään. Kaikki ei tod ole hyvin.
Onhan niitä ideoita. Mutta tilanteessa, jossa haluan hengata kavereiden kanssa ja he sattuvat olemaan klubilla, niin kavereiden takia klubille menemisestä oli kyse. Eli jos minulle on aivan sama mihin menen hengailemaan ja muut ovat klubilla, niin minun syyni mennä klubille on ne kaverit, ei se musiikki.
Tästähän oli kysymys: oletko laumasielu?
En ole koskaan vieraillut Utopiassa. Ei taida Finnair lentää sinne. Jos kuitenkin vaikka Aer Lingukselta sinne saa lentoja, niin käyn siellä kurkkaamassa sitä aatetta, joka käytännössä ei ole ehdoton.:)
Zen? Relatiivinen utopismi? PLUR? Tietysti jos kokee esmes rakkauden tai tasa-arvon pelkiksi ehdottomuuksiksi, niin sit onki pulassa.
Tarkoitin sitä, että esmes punk-aate on aika vahva ja voimakas aate. Se kapinoi. Entä kun sillä punkkarilla on puoliso ja muksu? Kapinaako ne sille syöttää vai ruokaa? Ja työelämään se aate ei sovi, eli jommasta kummasta on luovuttava.
Ei ole luovuttava. Kysymys on kieltäytymisestä. Tunnen monia ikipunkkareita, joilla on lapset, duuni ja jopa yritys. Jos luulet , että aatteellisuus on sama kuin köyhyys, olet väärässä. Köyhyys itsessään on toki jalo aatteena.
En odota, että muut tekee ensin. Itseäni ärsyttää sellaiset ihmiset.
Kuitenkin odotat mihin frendisi menevät ja sitten menet sinne?
Jos voi itse tehdä jotain, niin miksei tekisi. (Toisaalta, jos saan jonkun vaikka ihan vääryydelläkin tekemään omat hommani, niin en kanna siitä huonoa omaatuntoa. Olin vain siinä tilanteessa fiksumpi.).
:eek: Mitä häh?
Minä olen luovuttanut jo uskossani ihmiskunnan pelastukseen. Haluan selvitä.
ÄLÄ LUOVUTA! Et kuitenkaan selviä. Kuolet joka tapauksessa. Sinusta riippuu mitä seuraavat sukupolvet saavat. Et kuitenkaan ole syyllinen tähän maailmaan, muttet ole viatonkaan antaessasi sen jatkua.
Jos minulla on valittavana joko minä tai mun mutsi, niin mun mutsi lähtee. Sori vaan.
Epäilenpä että moni äitikin olisi valmis luopumaan itsestään lapsensa puolesta. Mitä jos valittavana olisi oma lapsesi ja sinä?
Sinä uskot vielä, että aate voi toteutua. Ehkä niin, mutta mä en halua ottaa sitä riskiä, ettei niin käy.
Mikä riski? Jos noin ajattelisi kaikki, mikään ei muuttuisi.
Niin ja kiulu: Älä ota tätä itseesi. :003:
Kuilu. Tääl on joku jo kiulu-nickillä. Ja otan sen itseeni juuri siinä suhteessa kuin on sopivaa. Syytän kaltaisiasi murhasta.
Mut tää ny pitäis siirtää jo tonne yhteiskunta-topicciin, joten peistaan sen sinnekin ja jatketaan siellä jos tarvetta.
- passivehymiöcrime -
Tulipa tuossa mieleeni ihan bändin livemiksaus.. ja koneellistumisen ihannointi. Tilanne voisi olla melkoisen koominen, jos bändiä (joka koostuu pelkästään koneista), miksaa pelkkä tietokone liikutellen liukuja servoilla, kuulijakuntana pelkästään vanhoja 8088 & 286 koneita :D
Siitä vaan joku fiksu piirtämään.. ellen ehdi yhyttää kämppistä ensin.
Sellainenhan on mahdollista, että voisi isdn yms. linjoja pitkin niin livemiksata bändiä vaikka himasta ja bändi soittais vaikka jossain Ivalossa tai jotain, mutta toi koneet miksaa koneita juttu olis aika jees...Olis hauska varmaan esitellä jonkin ravintolan henkilökunnalle, että tässä on illan miksaaja herra robotti....
ja robotit jorais tai atarit...
T:Tero
siirto filosofia-topikista
Outoa logiikkaa, sillä nyt jos minun kaverini ovat Ale-pubissa ja menen sinne heitä tapaamaan niin ryyppäyskulttuuri on pinnallista?
Ei kavereiden tapaaminen tee mistään pinnallista. Se että menee johonkin tapahtumaan/paikkaan sen takia, että saisi katu-uskottavuutta/trendipisteitä/statusta tekee ihmisestä pinnallisen, ei tapahtumasta, paikasta tai kulttuurista.
Jos "kulttuuria" ei ole alunperin "tehty" edistämään sen "jäsenien" statusta, katu-uskottavuutta tai trendikkyyttä, ei sitä mielestäni voi kutsua pinnalliseksi. Jos on olemassa jokin ihmisjoukko, joka pitää teknobileissä käymistä pinnallisena touhuna, se on heidän ongelmansa.
Onko väärin mennä klubille, jos syynä on kavereiden tapaaminen?
Ei. Mutta silloin olikin kysymys teknokulttuurin pinnallisuudesta, ja siinä yhteydessä se pinta lävähtää naamalle.
Outoa logiikkaa, sillä nyt jos minun kaverini ovat Ale-pubissa ja menen sinne heitä tapaamaan niin ryyppäyskulttuuri on pinnallista?
Ei kavereiden tapaaminen tee mistään pinnallista. Se että menee johonkin tapahtumaan/paikkaan sen takia, että saisi katu-uskottavuutta/trendipisteitä/statusta tekee ihmisestä pinnallisen, ei tapahtumasta, paikasta tai kulttuurista.
Jos "kulttuuria" ei ole alunperin "tehty" edistämään sen "jäsenien" statusta, katu-uskottavuutta tai trendikkyyttä, ei sitä mielestäni voi kutsua pinnalliseksi. Jos on olemassa jokin ihmisjoukko, joka pitää teknobileissä käymistä pinnallisena touhuna, se on heidän ongelmansa.
Posts: 5,301
Jos "kulttuuria" ei ole alunperin "tehty" edistämään sen "jäsenien" statusta, katu-uskottavuutta tai trendikkyyttä, ei sitä mielestäni voi kutsua pinnalliseksi. Jos on olemassa jokin ihmisjoukko, joka pitää teknobileissä käymistä pinnallisena touhuna, se on heidän ongelmansa.
Omasta mielestäni kulttuurista tulee pinnallista kun sen koko olemus ohenee mitättömäksi. Onneksi ei ole vielä aivan sellaisessa tilanteessa. Tekno-kulttuuri on kuitenkin mielestäni ainakin osittain pinnallistunut, juuri sen takia että yhä suuremmissa määrin porukkaa kiinnostaa vain se että homma on "in".
Sitten kun homma on taas "out", niin alkaa se kulttuurikin varmaan elpymään kun siitä tulee taas enemmän "oma" juttu kuin kaikkien juttu.
Tätä tukee myös se että (ainakin pienemmät) bileet muistuttaa hyvin paljon toisiaan (kaupungista ja/tai järjestäjästä riippumatta).
Mitään todella omaperäistä enää harvemmin näkee missään.. ja se on valitettavaa..
Tätä tukee myös se että (ainakin pienemmät) bileet muistuttaa hyvin paljon toisiaan (kaupungista ja/tai järjestäjästä riippumatta).
Mitään todella omaperäistä enää harvemmin näkee missään.. ja se on valitettavaa..
tai ehkä tämä johtuu ennenminkin siitä että nykyjään
sitä kiinnitetään huomiota eri asioihin kuin ennen.
tietysti tämähän on ymmärrettävää siinä mielessä kun
riittävän kauan on sitä samaa niin kyllähän siihen kyllästyy
ja alkaa vaatimaan parempaa ja lisää jotain...
mut kaikki on varmaan kiinni asenteista tms.
itseäni ärsyttää se kun melkein joka asiasta pitää kitistä ja
mikään ei ole koskaan oikein/hyvin.
ennenkun riitti melkein et Se "oikea" musiikki soi...
:(