Originally posted by Tres:
Itse pidän länsimaista
filosofista traditiota
lähinnä huvittavana (joskin
ajanvietettä tarjoavana)
käsitteillä leikittelynä,
joka tarjoaa lähinnä metodeja
metakeskusteluihin ja
käsitteiden määrittelemiseen
ylipäätään, ja juuri siksi
on hiukan matematiikan tapaan
irti todellisuudesta. Ts.
länsimainen filosofia on
filosofiaa filosofiasta,
ei filosofiaa elämästä.
Käsitteiden selvittäminen
on toki kommunikaation perus-
edellytys, mutta se on tuntunut
ajavan ohi alkuperäisten
kysymysten pohtimisesta.
Tossa se pointti on, länsimainen tiede tuntuu usein missaavan ihmisen arkikokemuksen ja jumiutuvan jonnekin käsitteillä saivartelun tasolle.
Itse en koe niitä käsitteitä mitenkään matemaattisina vaan yrityksenä hahmottaa ympäröivää maailmaa. Käsitteet auttavat jäsentämään, jä näiden arvo on täysin välineellinen, eli ei niitä tarvitse ottaa kuolemanvakavasti tai pelästyä jos joku käyttää niitä.
Mielestäni tiede ja taide yrittävät antaa kokonaiskäsitystä tiede/laajempi kelailu luo yleiset puitteet ja taide/käytännön kokemus limittää siihen kokemusmaailman. Esimerkiksi on tutkijoita joiden mielestä kognitiotiede ja psykologia ovat aina puutteellisia niin kauan kuin tiede missaa ihmisen arkikokemuksen, Francisco Varela & co suositteli "Embodied Mind" kirjassaan meditaation liittämisen tieteen tekemiseen (varmasti yhtä hyvin voisi liittä sit jonkun douppaamisen).
Mutta olen Abismon kanssa samaa mieltä, että molemmat ovat tärkeitä maailman tajuamisen ja elämisen kannalta sekä järki että intuitio.
Tiede ja filosofia tuntuvat usein olevan arkielämästä vieraantuneelta koska yritetään luoda jonkinlaista tarkemmin määriteltyä diskurssia ettei syntyisi väärinkäsityksiä tai arkikieliset merkitykset johtaisi harhaan.
The great mekaanikko wrote: Mun entinen kämppis joka opiskelee käytännöllistä filosofiaa on lukenut. =) Kant on raskasta kamaa, mutta mun mielestä jos haluaa vedota Kantiin, olisi hyvä tietää Kantista vähän enemmän kuin mitä lukiotasolla opetetaan. Sen verran olen em. ex-kämppiksen puheista saanut selville että Kant esitetään lukiokirjoissa aika yksinkertaistetussa muodossa.
Oon, mäkin yrittänyt lukea Kantia, mutta yleensä on helpompi tukeutua jonkun helpommin luettavissa olevan tyypin kirjoihin Kantista tai johonkin perusteokseen.
Ja kuka puhui vain lukiotasosta, itse olen ainakin ottanut kursseja Kantista mutta ne on käsitellyt lähinnä sen tieto-oppia.
Kant varmasti esitellään yksinkertaistetussa muodossa, mutta itse kritisoinkin sen muutamaa eettistä pääperiaatetta kuten itse ne käsitin. En tiedä milloin olisi riittävät kvalifikaatiot, tai kuinka paljon pitäisi lukea kyseistä jätkää, mutta näin mä sen pääpointit tajusin.
Joo no jos nyt koulumenestyksellä käydään kehuskelemaan (ääh, mun pitäis kyllä hankkia elämä..) kyllä mullakin oli lukiossa ET ja filosofia kymppi, maksimikurssit ja reaalista L ET:n ja filosofian kysymyksillä (tai yksi historia tais olla, mutta sekin käsitteli Marxia.. =), mutta en pidä itseäni tosiaankaan sen tasoisena asiantuntijana että voisin laukoa tolleen lonkalta että Kant sitä ja Wittgenstein tätä. Pientä perustaa se antaa, mutta siinä kaikki. Lähinnä tajuaa sen ettei tajua juuri mitään.
Joo sitä samaa, taisin käsitellä hissassa tieteen renessanssia. Kai se riippuu millä tasolla keskustelua haluaa käydä, akateemisissa piireissä täytyy olla tosi skarppina ja referoida sekä perustella kaikki.
Kyllä mä voin sanoa omia käsityksiä Kantista sen perusteella mitä olen lukeneut tai Wittgensteinista sen perusteella mitä on sen juttuja lukenut. Kuten Abismo sanoi näillä tyypeillä on merkitystä juuri siksi että he ilmeisen huippuälykkyyden lisäksi pohtivat näitä juttuja ammatikseen täysillä ja vakavasti koko ikänsä.
Toki käsitykset voi olla puutteellisia, mutta jos sä 10 vuotta lauot mielipiteitä ja saat palautetta, niin se antaa jo jonkinlaista itsevarmuutta puhua näistä 'pyhistä' ajattelijoista jotka nyt on muka niin hemmetin kryptisiä ja vaikeaselkoisia.
Vaikka olen ihan samaa mieltä esim. Tobinin verosta ja monesta muustakin jutusta, en silti vastusta oikeistolaistakaan taloustiedettä. Tieteen arvo on siinä, kuinka hyvin se ennustaa tulevaisuutta, ja perinteinen, voitonmaksimointinäkökulmastakin tehty, oikeistolainen taloustiede antaa (taloustieteeksi) ihan hyviä ennustuksia monista asioista.
Mä luen niin Voimaa ja Ydintä kuin Kauppalehteä, Taloussanomia ja bisnes.fitä. Enkä näe mitään ristiriitaa. Mutta mä taidankin olla pobo. =)
En ole mikään guru taloustieteessä, mutta en itse pitäisi sitä kovin tieteenä. Smithin klassinen liberalistinen taloustiede tuntuu olevan polittinen/retorinen väline jolla konservatiivisimmat oikeistolaiset tahtovat panna köyhät kyykkyyn ja poistaa sosiaaliturvat ym.: katso Sauli, Ben, Maggie Thatcher ja jenkkirepublikaanit in action.
Ja klassinen taloustiede ei mielesäni anna kovin hyviä ennusteita varsinkaan nykyaikana kun pääoma liikkuu vapaasti ja sijoittajat siirtävät rahaa napin painalluksella.
Manderville kirjoitti muistaakseni 1700-luvulla mehiläispesän ('Beehive'), jossa se esitti että yksilön itsekkyyteen perustuva yhteiskuntajärjestys johtaisi parhaaseen yhteiskuntaan ja suurimpaan taloudelliseen menestykseen. Smithin klassinen taloustiede taas joutuu hakemaan uskonnosta turvaa ja asettamaan uskonnollisen etiikan perusteella reunaehtoja kun yksilöiden omien etujen tavoittelu johtaa parempaan, vauraampaan yhteiskuntaan. Silti nämä klassisen taloustieteen tyypit elävät jossain ihanteissa ja näiden perusoletukset ovat usein täysin perusteettomia. Miksi ihmisen pitäisi ajaa omaa etuaan ollenkaan moraalisesti ja muista välittäen? Kuten tosielämässä näkee monet ihmiset eivät sitä teekään.
Sikäli nykytalostiede usein tuntuu aivopesevän jengiä ajattelemaan mahdollisimman itsekkäästi, jos ihmiset eivät ajattele itsekkäästi koko systeemi voi alkaa heittää häränpyllyä. Myös siksi joku Napster on niin vaarallinen ilmiö. Nykysysteemissä oikeastaan ihmiset opetetaan ajattelemaan itsekkäästi, ikäänkuin aivopestään siihen toimintamalliin, mutta silti itsekkyyden perusta ei todellakaan ole rationaalinen kun ostopäätökset ja rahankäyttö tehdään suurimmassa osassa mielikuvien perusteella ja fiilispohjalta. Netissä on economistin artikkeli jossa verrataan kauppatieteiden opiskelijoiden arvoja muihin opiskelijoihin ja todetaan että oikeistolainen klassinen taloustiede tuntuu aivopesevän ihmisiä itsekkäämmäksi, ja arvioi väärin sitä kuinka paljon ihmiset tekevät yhteistyötä.
Siksi taas hieman simplifioin ja väitän pokkana että oikeistolainen taloustiede on politiikkaa eikä mitään tiedettä, ja marksilainen sekä vihreä (eli luonnon rajallisuuteen ym.) perustuva kritiikki on tämän poliittisen mallin kritiikkiä.
Markkinataloutta tuskin kukaan voi dissata. Kyse on siitä miten se kannattaisi parhaiten toteuttaa.
Itse luen Herald Tribunea, ja Financial Timesia ja Economistia aina kun saan niitä käsiini. Toki auttaa jos on muutama hyvä kaveri jotka on kansainvälisiä finanssitoimittajia tai jotka on lukenut alaa 10 vuotta.
Ei vaadi mun mielestä. Pyrrhonia ei edeltänyt tuhatvuotinen traditio, ja silti setä on mielestäni sanonut melkein kaiken olennaisen filosofiasta. (Okei, Hume ja Wittgenstein ehkä vähän täydensivät reuna-alueita.)
En tunne Pyrrhonin keloja, mutta tuskinpa.
Tosi vanhoista esikristillisistä pieruista kyynikko Diogenes Laertius ja Gautama Buddha tajusi IMO tosi paljon olennaista ihmisenä olemisesta ja ihmisten välisestä menosta, ja oli niitä kai monia muitakin.
Felis: Jep, mutta melkoista saivartelua sekin on verrattuna varsinaisiin elämänfilosofioihin, jotka eivät siis kuulu tieteelliseen filosofiaan.
Itse olen varsin samaan mieltä Tresin kanssa siitä, että filosofia on turhaa ja tyhjänpäiväistä ajatusleikkiä, mutta juuri se on niin kivaa
Niin, mutta on filosofeilla, tiedemiehillä ja taiteilijoilla, politiikoilla, teknodj:llä, polkkajilla ja bilejärjestäjillä elämänfilosofia. Tieteellinen filosofia on saivartelua aivan syystä kun pyritään käyttämään mahdollisimman tarkoin määriteltyä kieltä. Eikä tää tosiaankaan ole tyhjänpäiväistä ajatusleikkiä vaan yritystä hahmottaa ja suunnata maailmaa eikä tän tarvii johtaa mihinkään muuhun kuin parempan ymmärrykseen mistä tässä on kyse.
Smileboy: Tämä ei liity bilefoorumille mitenkään... Etiikka keskusteluille on omat fooruminsa. Humanistit vauhdissa... Te karkoitatte täältä aidot bileihmiset älykkäällä pohdiskelullanne.
Etiikka liittyy kaikkeen inhimilliseen toimintaan, miten yhdessäelo järjestetään, miten toisiin suhtaudutaan jne.
Itse en ainakaan filosofisessa mielessä pidä itseäni humanistina vaan jonkinlaisena tieteellisenä holistina tms.
Ja olen IMO aito bileihminen, enkä ainakaan tahdo karkottaa ketään. Tässä käsitellään kuitenkin ihmiselämän kannalta aika keskeisiä asioita joista kaikilla on varmasti mielipiteitä ja omakohtaisia kokemuksia.
ja eikö bileihmiset voi keskustella mistään älykkäästi? Luulen että ollaan jo todistettu se vääräksi.
Myönnän kyllä oman rajoittuneisuuteni tälläisissä asioissa. Tämä vaikuttaa hauskalta touhulta. Ensin tutkit vuosia joitain raskaslukuisia tiiliskiviromaaneja, jotta voit sanoa sitten mitä teoriaa kannatat. Johtaako tämä mihinkään???
Ei välttämättä, sä voit ensin kertoa miten toimit, miten
asioihin suhtaudut, mihin perustat valintasi ja joku toinen joka on lukenut niitä tiiliskiviromaaneja sanoo mitä teoriaa kannatat. Ja se rajoittuneisuus on helposti hoidettavissa, nettikin on täynnä tajutoman monia artikkeleita ja juttuja aiheesta, että surffailemaan ja pääsee kirjastonkin kautta.
Liika teoreettinen opiskelu karkoittaa ihmisestä inhimillisiä piirteitä (tekee ihmisistä liian hillittyjä ja tylsiä). Yleensä "kansan ihmiset", jotka eivät ole ollenkaan harrastaneet teoreettista opiskelua ovat mukaa juttu seuraa. Tämä minun 47 vuotiaan isäni mielipide.
Noh, itse olen eri mieltä, tunnen monia lukeneita tyyppejä jotka ei oo niin kovin hillittyjä. Itse en ainakaan ole, siitä lukeneisuudesta ei sit tiedä.
Mitkä sitten on niitä inhimillisiä piirteitä? Kansan ihmiset ovat yleensä monissa asioissa vähän rajoittunutta juttuseuraa verrattuna niihin tylsiin teoreettista opiskelua harrastaneisiin. Ja tiedän kokemuksesta että molempien joukossa on tylsää ja suht. mielekiintoista seuraa, mutta se kai riippuu mistä tahtoo puhua.