Tuotakin tutkimusta on arvosteltu juuri samasta syystä. Aine annosteltiin ruiskuttamalla, jolloin saman annoksen vaikutus on kaksinkertainen verrattuna suun kautta annosteluun. Itse asiassa osa kokessa käytetyistä apinoista kuolikin yliannokseen.
Kun lukee kritiikkiä mitä tahansa tieteellistä tutkimusta kohtaan, tulisi kyseenalaistaa myös sen kritisoivan mielipiteen paikkaansapitävyys. Kohteliasta olisi, että kritiikin tueksi olisi esittää konkreettisia todisteita, tässä tapauksessa esim. viittauksia tutkimuksiin, joiden tulokset ovat aivan päinvastaisia. Yleensähän tälläisissa tapauksissa ovat vastakkain omia tutkimustuloksiaan henkeen ja vereen puolustavan tutkijan (tai tutkimusryhmän) tulokset, ja eri koulukunnan teoria samasta aiheesta.
Valitettavan monesti näkee, että huumeisiin myönteisesti suhtautuvat ovat todella herkästi siellä vastaanhankaavan puolella ja oman teorian oikeellisuudesta vakuuttunut siellä toisella puolella. Ja loppupeleissähän tämä ei palvele juuri ketään.
Niin kauan kuin joku toinen osoittaa tuon tutkimuksen kanssa täysin päinvastaisia tuloksia, se ansaitsee paikkansa tuolla ekstaattisen tutkimuksen valokeilassa. Vaikkakin siinä olisi joitain metodologisia puutteita tai häslinkiä, idea on uusi ja miettimisen arvoinen. Jossain vaiheessa joku (mielellään täysin erillinen tutkimusryhmä) joko täydentää, tai kumoaa noi tulokset.
Mitä siihen annostelutapaan tulee:
Per os (eli suun kautta) nautittuna MDMA on yhtä myrkyllinen hermosoluille kuin ihonalaisesti (s.c.) annosteltuna ainakin neljän tutkimuksen mukaan (tässä yksi).
Orally administered MDMA causes a long-term depletion of serotonin in rat brain.
Finnegan KT, Ricaurte GA, Ritchie LD, Irwin I, Peroutka SJ, Langston JW.
Brain Res 1988 Apr 26;447(1):141-4
Recent studies suggest that 3,4-methylenedioxymethylamphetamine (MDMA), when administered subcutaneously, is toxic to central serotonergic neurons in rats. Because humans typically self-administer this drug orally, we compared this route to the s.c. route of administration. Orally administered MDMA produced a dose-related depletion of serotonin comparable to that produced by the s.c. route. These findings suggest that MDMA, when given orally, retains it neurotoxic activity and that humans using MDMA may be at risk for developing a persistent depletion of brain serotonin.
Muut:
G. A. Ricaurte, L. E. Delanney, I. Irwin, J. W. Langston, Brain Res. 446, 165 (1988)
M. S. Kleven, W. L. Woolverton, L. S. Seiden, Brain Res. 488, 121 (1989)
W. Slikker Jr., et al., Toxicol. Appl. Pharmacol. 94, 448 (1988)
Yliannostuksesta:
Kokeessa oli käytetty kahta eri kädellistä lajia. Näistä koe-eläimistä tosiaan osa kuoli, mutta tuo hermosolujen kuoleminen todettiin nimenomaan eläimillä, joilla sivuvaikutuksia ei ollut.
Eri lajien välillä on tietysti vaihtelua eri aineiden farmakokonetiikassa, ja viimekädessä voidaan aina vedota siihen, ettei ihmisiä tipahtele yliannostuksiin. Mutta tässäkin tapauksessa on kyse yliannostuksen aiheuttamasta hypertermiasta (ylilämmöstä), ei niinkään siitä onko se MDMA neurotoksinen myös dopamiinia välittäjäaineenaan käyttäville soluille. Ja näyttäisi ainakin tämän tutkimuksen perusteella siltä, että on neurotoksinen.
Näyttääkin siltä että porukkaa ei tipahtele yliannostuksiin, vaan jää sitten meidän veronmaksajien paapottaviksi nelikympisten vanhainkoteihin. Mutta aika näyttää :)