DJ levysoittimet (Technics/ Reloop/ Vestax jne.)

Olen tässä taas pähkäillyt tilannet. Minä kun katselen aina tuotteita vuoden ennen ostoa. Täytyy kyllä hämmästellä noiden Technicsien hintoja käytettynä. Ihmiset saattavat maksaa 2-6 vuotta vanhasta teknarista 400e? Kun uutena noita saa tuolta saksanmaalta 450e tsibale, ellei jopa halvemmallakin. Pimein juttu mitä olen nähnyt on, että 1990 ostetusta teknarista on tarjottu 330e :scared:

Onko tilanne oikeasti tämä? Ei tietysti, eihän se ole tyhmä joka pyytää. Itse kuvittelisin maksavani 5 vuotta vanhasta teknarista 250-300e. Jos on tuoreempi niin 350e. Jos rahaa on niin paljon, että pystyn teknarit kesällä ostamaa niin tuon yli menevät käytetyt painostavat minua yhä lähemmäs uusia laitteita.

Mitä nyt sitten tulee noihin muihin laitteisiin. Onko täällä esim. ihmisiä jotka olisivat soitelleet jollain noilla Stantonin välimalleilla kuten STR8-60 ja STR8-80. Ja tämän jälkeen teknareilla ja todenneet, ettei ole teknarin voittanutta. Voisiko joku ystävällisesti selittää niitä pääeroja loistavan väännön ja tarkan pitchin lisäksi?

Kiitoksia kyselyyn osallistuneille :D :excellent:

Hinnoista...

Käytetyistä teknareista ei todellakaan kannata maksaa noin hirveitä summia mitä tällä foorumilla maksetaan. Otat yhteyttä ravintoloihin, heidän DJ:ihin ja ohjelmatoimistoihin. Varmasti löytyy halvalla teknarit kun kehtaa vähän etsiskellä.

Nimim. "2 kpl abt 5v vanhaa teknaria 550eur - rasioineen"

Yksissä bileissä oli numarkin jotkut 1625 tms leikkisoittimet, jo pelkällä kotisubbarilla saatiin bassot kiertämään.. ei hyvä.
Mitä enemmän lyö rahaa tiskiin, sitä paremmin pääsee em. asioista eroon.
Tietty kalliimmissa levareissa on vielä varren tekniikka, antiskatingit, korkeuden säädöt jne, paremmin toteutettu kuin halvemmissa.

Mutta kuten sanottua. Ei niitä ammattikoneita välttis kotiin tarvi hankkia.

Mulla on ollut nuo Stantonit varmaan 10 kertaa mukana kaikennäkösis tapahtumis, mut vain pari kolme kertaa astetta isommassa äänentoistossa kiinni. Noihin yllämainittuihin ongelmiin en ole törmännyt. Tietenkin Caro² tietää varmast paremmin koska on kauemmin ollut tekemisissä tälläsissä jutuissa.
Antiskatingia tossa STR8-80 ei ole, mut hyvä neula ja neulan oikeaoppinen painotus on riittävä. Tietenkin parempi oikein asenetulla antiskatingil viel lisäks. Korkeussäätöäkään ei ole neulavarrelle, tätä en ole tarvinnutkaan vielä.

Mitä heiveröisempi ja köykäsempi runko on kyseessä, sitä enemmän se välittää tärinää neulaan.

Tosi on. En ole silti tuohonkaan törmännyt, tosin siihen törmää varmaan isommalla kokemuksella.

Tarkotus ei ole täsä nostaa mitään väittelyä levarimerkeistä, mut kerroin vaan oman näkemykseni monimutkaistaakseni sun ostoksias :)
Mutta tuskinpa Technics on mainettaan aiheetta saanut. Itelläkin varmaan olis sellaset jos rahaa olis paljon ja ne pyörittäis takaperin.

tupla

Itelläkin varmaan olis sellaset jos rahaa olis paljon ja ne pyörittäis takaperin.

Mitäs iloa tosta takaperin pyörityksestä on? Kikkailua ja voi 'kelata' que-pointtii?

No ei siitä mitään erityistä iloa ole, kikkailuun sopiva pikku ominaisuus. En jättäis Teknareita ostamatta tuon ominaisuuden puuttumisen vuoksi.

Tosin en soitakaan teknoa.

Kantsiko niitä teknareita nyt ostaa vai eikö kannattanu :scared: :excellent:

Kyl mie oon omiini ollu vallan tyytyväinen :cool:

Mulla on ollut nuo Stantonit varmaan 10 kertaa mukana kaikennäkösis tapahtumis, mut vain pari kolme kertaa astetta isommassa äänentoistossa kiinni. Noihin yllämainittuihin ongelmiin en ole törmännyt.

Tuota em. ongelmaa ei pitäisi esiintyä köykäsemmälläkään levarilla mikäli soittopöytä raskas, ja tehty tukevaksi (ei pääse värisemään).. Sen takia suositaankin 200kg:n graniittilevyä :D
Jos soittopöytä on huonolla alustalla, on heiveröinen, jne, siinä saa kyllä (todistetusti) vaikka teknarin kierämään. Raja vaan on "ammattikoneella" korkeammalla..

Antiskatingia tossa STR8-80 ei ole, mut hyvä neula ja neulan oikeaoppinen painotus on riittävä. Tietenkin parempi oikein asenetulla antiskatingil viel lisäks. Korkeussäätöäkään ei ole neulavarrelle, tätä en ole tarvinnutkaan vielä.

Antiskatingiä ei tarvita suoran äänivarren kanssa (jossa rasia on samassa linjassa kiinni). Korkeussäätöä tarvitsee heti kun on matalampi tai korkeampi rasia kuin mille soitin on suunniteltu. Esm jos jollakulla on stanttonin 680:n rasia, lisäpaino kelkan ja askin välissä, paksu levymatto, ja vielä paksu levy, on se rasia vähän eri korkeudella kuin: ilman lisäpainoa varustettu stanttonin 500nen, ohut levy, ja ohut levymatto :)
Käytännössä tuo korkeus vaikuttaa vaan siihen kulmaan missä neula osuu levyyn. Oma oletus on, että pallopäisellä neulalla se ei ole juurikaan niin tarkkaa kuin esm tiukasti hiotulla elliptisellä.

Joku turntablisti vois vaikka kertoa oman kokemuksen miten se vaikuttaa pallopäisen neulan träkkäykseen raavittaessa toi korkeus.. ei o siitä mitään hajua.

.. vaikeuttaakseni ostopäätöstä...

Ei se loppupeleissä se valinta niin hankalaa ole. Kaikilla hyvillä soittimilla pystyy soitamaan ilman ongelmia.. Ei ole oikeastaan kuin yksi merkki (suomen markkinoilla) jota suosittelen välttämään tosissaan: Omnitronic ...

Teknari on varma valinta toki, se istuu "jokaisen" käteen, ja suurin osa osaa sillä myös soittaa (vaikka muilla soittimilla on alottanukkin). Se myös kestää isältä pojalle (ainakin vanhat teknarin mallit on kestäny).

Onneksi on levareiden taso noussut viimosen viiden vuoden aikana huimasti siitä mitä "klooni-koneet" aikasemmin oli. Enää ei saa paskaa ostettua muuta ku huonolla tuurilla, tai tietämättömyydellä (= liian pienellä lompakolla).

Oisko mahdollista saada tähän topicciin paikkansa pitävä ohjeistus levarin säätämisestä? Onhan tuolla noita yksittäisiä ainakin, mut aika kirjava tuntuu olevan toi ohjeitten taso (paikka paikoin). Eli jos joku asiaan perehtynyt ja sen hallitseva vois laittaa tohon jatkoks ohjeistuksen..

Saatais selkeys tähänki asiaan..

Oisko mahdollista saada tähän topicciin paikkansa pitävä ohjeistus levarin säätämisestä? Onhan tuolla noita yksittäisiä ainakin, mut aika kirjava tuntuu olevan toi ohjeitten taso (paikka paikoin). Eli jos joku asiaan perehtynyt ja sen hallitseva vois laittaa tohon jatkoks ohjeistuksen..

Saatais selkeys tähänki asiaan..

Mihinkäs säätämisiin niitä ohjeita tarviit?
Ei tuolla ny ihan huuhaata o missään vaiheessa kukaan kirjotellu, ainakaan huomannu.

varren korkeuden ja neulavoiman jne säätö..

Meinasin et jos ois saanu yhteen listaan koko systeemin. Nyt se tieto on levällään tuolla jossaan topicin syövereissä. Tää kun ei oo ihan pieni topicci..

Ihan sillä.. Mut jos ei kukaan katso tarpeelliseks..

Lyhyesti:


• Kun neula on levyllä tulisi varren olla vaakatasossa. Ei siis ylä- tai alaviistossa.
  
• Kun lautasella pyörii levy jossa ei ole raitaa, tulisi neulan pysyä paikallaan.
  
  -Insinöörit jatkakoon detaileja, jos siltä tuntuu..

Palikkakielellä lisää:

Äänivarren korkeus riippuu ihan siitä mitä rasian valmistaja on ilmottanu oman rasiansa korkeudeksi.
Seuraavat inffot koskee lähinnä technicsiä. Katsokaa omien levareidenne ohjekirjoista samat inffot:

Overhang, eli neulan kärjen etäisyys kelkan plugin juureen = 52mm
Äänivarren korkeus rasian korkeuden mukaan, tässä taulukko:

Rasia : äänivarren korkeus
15mm : 0
16mm : 1
17mm : 2
18mm : 3
19mm : 4
20mm : 5
21mm : 6

HUOM! Jos sulla on käytössä Paksu levymatto, ja soitettavana levynä Paksu lätty, niin tuo neulakorkeus saattaa olla 2mm väärässä verrattuna esm ohueeseen levymattoon, ja ohueeseen levyyn.
Äänivarsi on juurikin silloin oik. korkeudella, kun äänivarsi on suorassa (ja neula uralla).


Neulapaino:
Mikäli rasia painaa enemmän kuin 10g, sillon pitää äänivarren päähän ruuvata lisäpaino. Tällaisia rasioita ei taida dj-käytössä olla ainuttakaan (ei ainakaan koskaan o tullu eteen). Kelkkasetin saa kyllä liian painavaksi niinkin helposti, kuin laittamalla sen turhan lisäpainon siihe askin ja kelkan väliin (sitä ei siis kotioloissa tarvita, keikalla saattaapi olla erijuttu).

Jos neulapainon säätäminen on jollekulle aivan tuntematonta hommaa:
1) neulapainon asteikko äänivarren liitoksen suuntaan (jotta sitä voi lukea).
2) Ota rasiasta suojat pois (mikäli et käytä suojaa esm soiton aikana)
3) Säädä paino niin, että äänivarsi kelluu vaakasuorassa ilmassa.
3.5) Kun kelluu, on kyseessä "ns" nollapaino. Säädä painossa pientä kiekkoa (pelkkää asteikkoa) niin, että äänivarressa olevalla keskiviivalla lukee " 0 ".
4) Säädä nyt koko painoa niin, että voit asteikosta lukea sopivan
neulapainon. Nämä on valmistaja ilmoittanut.

Yleisiä neulapainoja:
Nämä on noin suurinpiirtein kohdallaan, tarkista oma aski kuitenkin valmistajan sivuilta

Ortofon sphereical neulat = 3-5g
Ortofon elliptical neulat = 2-5g
Shure M44g = 0.75-1.5g
Shuren loput = 1.5-3g
Stanton = 2-5g

Antiskating:
Levyn pyöriessä, pyrkii neula kohti keskiötä. Ilmiötä kutsutaan Skatingiksi.
Anti-skating kumoaa tämän ilmiön. Antiskating asetetaan samaan arvoon, kuin mitä neulapaino on.
JOS taas skrätsäilet, niin silloin antiskating pitää olla nollassa.
Taaksepäin vedettäessä neula pyrkii ulkoreunaa kohti, jolloin voimat tuplaantuu (antiskating + skating ilmiö summattuna).
Tiettävästi yksikään levysoitinvalmistaja ei ole valmistanut sellaista antiskating toimintoa, että se vaihtaisi suuntaa levyn pyörimissuunnan mukaan.. harmi sinäsä. rupeisi neulat pysymään vielä vähän paremmin uralla :)


Eiköhän tuossa ny ollu kaikki vähän pitemmän kaavan mukaan. Saa väittää vastaan :)

JOS taas skrätsäilet, niin silloin antiskating pitää olla nollassa.

Mulla on Ortofonin Concorde Pro-neulat ja painoa 3g. Jos antiskate on jotain muuta kuin 0, niin cuettaessa skippailee armotta.

Antiskatea kannattaa siis varmaankin käyttää silloin, jos on käytössä jotku todella hyvällä trackingillä varustetut neulat, esim. Shuret.

Mulla on Ortofonin Concorde Pro-neulat ja painoa 3g. Jos antiskate on jotain muuta kuin 0, niin cuettaessa skippailee armotta.

Huh... Oletko milloin vaihtanut neulat uusiin? Ei niiden nyt noin pitäisi...

Mulla on Ortofonin Concorde Pro-neulat ja painoa 3g. Jos antiskate on jotain muuta kuin 0, niin cuettaessa skippailee armotta.

Aika omituinen juttu.. Itse "rapsuttelin" ko. rasioilla aina silloin tällöin, eikä ne nyt niin helposti skipanneet (antiskating oli yleensä sillon nollassa). Normaalisti pidin antiskatingiä noin puolet neulapainosta.

Onko sun äänivarressa klappia? Jos on, niin kandee kiristää, mutta varo kiristämästä liian tiukalle (laakerit kärsii).

Tosi omituiselta kuulostaa..

Ainiin, mulla on neulapaino ollu yleensä 3.5-4.5 .. harva rasia jaksaa pysyä minimipainoilla uralla (concord pro:ssahan se on 3g..)

Ainiin, mulla on neulapaino ollu yleensä 3.5-4.5 .. harva rasia jaksaa pysyä minimipainoilla uralla (concord pro:ssahan se on 3g..)

Jos alusta ei tärise (eli kotikäytössä), niin ainakaan omat pro:ni eivät loiki skräbäillessä 2.4 g:nkaan neulapainolla.

Nuo neulat tosin on hyvin herkkiä vioittumaan. Varovaisessa ja kevyessä kotikäytössäkin niitä vaihtaisi mielellään noin 100 tunnin välein. Ja kuluneina ne kyllä tarvii paljon painoa pysyäkseen paikoillaan.

Anti-skatingista en osaa sanoa, kun nuo asteikot taitaa omissani näyttää vähän mitä sattuu. Säädetty niin, ettei (oikein päin soitettaessa) puolla kumpaankaan suuntaan.

Jos alusta ei tärise (eli kotikäytössä), niin ainakaan omat pro:ni eivät loiki skräbäillessä 2.4 g:nkaan neulapainolla.

Käytät siis niitä roimasti alipainoisina!?

Nuo neulat tosin on hyvin herkkiä vioittumaan. Varovaisessa ja kevyessä kotikäytössäkin niitä vaihtaisi mielellään noin 100 tunnin välein. Ja kuluneina ne kyllä tarvii paljon painoa pysyäkseen paikoillaan.

Kaikki neulathan pitää ajaa sisään ennenkuin ne toimii niinkuin niiden kuuluu. Tämä kestänee useamman kymmenen tuntia soittoa. Tuo 100h välein kuulostaa kyllä jotenkin niin absurdilta ajatukselta. Reilussa skrätsäämisessä neulan tulis kestää noin 500h, ja normaalissa kevyessä kuuntelukäytössä pitkälti yli 1000h. Hyvä neula saattaa kestää peräti 1500h. Mutta perinteisen dj-käytön pitäs kuluttaa neula 1000h pintaan vaihtokuntoon.

Melkein menis ajattelemaan, että tuo alipaino kuluttais tota neulaa. Liikkuu herkemmin sivuttaissuunnassa, jolloin sivuttaissuuntaset voimat periaatteessa pääsee kasvamaan. Neula siis on herkempi kun on vähemmän painoa, ja painaa herkemmni uran sivuille uran mutkien jälkeen.

Anti-skatingista en osaa sanoa, kun nuo asteikot taitaa omissani näyttää vähän mitä sattuu. Säädetty niin, ettei (oikein päin soitettaessa) puolla kumpaankaan suuntaan.

Mulla on kans jotenkin omituinen tuo antiskating. Uusissa levareissa tuo asteikko kyllä tuntuu pitävän paikkansa.

Melkein menis ajattelemaan, että tuo alipaino kuluttais tota neulaa. Liikkuu herkemmin sivuttaissuunnassa, jolloin sivuttaissuuntaset voimat periaatteessa pääsee kasvamaan. Neula siis on herkempi kun on vähemmän painoa, ja painaa herkemmni uran sivuille uran mutkien jälkeen.

Hmm.. voisi periaatteessa olla mahdollista. Vaikka ei se 20% alipainoa luulisi niin kamalasti olevan. Mutta voisihan tuota kokeilla pitää seuraavia neuloja esim tuolla 3 gramman minimillä. Katsoa kestäisikö vaikka koko vuoden.

Tuo 100h välein kuulostaa kyllä jotenkin niin absurdilta ajatukselta.

Tuo tuntimäärä ei ehkä yksistään kerro ihan koko totuutta. Paljon vaikuttaa käytännössä se, kuinka paljon aikaa kuluu muuten. Esim klubikäytössä 100 h vastaisi esim 2 iltaa viikossa 5 tuntia kerralla 10 viikon ajan. Eli yli kahden kuukauden kovaa käyttöä samoila neuloilla. Omasta mielestäni tuo on kohtuullisen pitkä aika (joku yökerho-dj tms vakisoittaja tietäisi tosin tämän paremmin). Kotikäyttö on tietysti erikseen. Siinä 100 tuntia voisi vastata harvalla soittelulla esim puolen vuoden käyttöä. Siinä ajassa ehtii neula kärsiä jo paljon muutakin damagea kuin vain normaalia käyttökulutusta.

Ottaako se concorde pron neula muuten minkään vertaa kiinni teknarin levylautasen kylkeen, jos sen jättää siihen pomppimaan? Ei siihen silmin nähtävää väliä jää mutta toisaalta en ole hennonnut kokeilla ehjillä neuloilla vahingoittuuko se siinä..

Mulla on kans jotenkin omituinen tuo antiskating. Uusissa levareissa tuo asteikko kyllä tuntuu pitävän paikkansa.

Eli kannattaa ehkä yleensäkin varoa säätämästä antiskatea, neulapainoa ja varren korkeutta (ym) 'sokeasti' numeroasteikkojen perusteella. Parempi ainakin varmistaa ensin, että asteikot ovat kohdillaan ja/tai sitten mennä (esim) antonin ohjeiden mukaan:

• Kun neula on levyllä tulisi varren olla vaakatasossa. Ei siis ylä- tai alaviistossa.
  
• Kun lautasella pyörii levy jossa ei ole raitaa, tulisi neulan pysyä paikallaan.

Tuo 100h välein kuulostaa kyllä jotenkin niin absurdilta ajatukselta.

Tuo tuntimäärä ei ehkä yksistään kerro ihan koko totuutta. Paljon vaikuttaa käytännössä se, kuinka paljon aikaa kuluu muuten. Esim klubikäytössä 100 h vastaisi esim 2 iltaa viikossa 5 tuntia kerralla 10 viikon ajan. Eli yli kahden kuukauden kovaa käyttöä samoila neuloilla.

Kyllä nuo neulat on sillä tavoin tehty, että ne ihan oikeesti kestää normaalia käyttöä (incl. klubikäyttö) sen 500-1000h helposti. Kovaksi käytöksi itte rupean laskemaan vasta ylipainoilla soittamisen, sekä paskaisten levyjen soittamisen.

Omasta mielestäni tuo on kohtuullisen pitkä aika (joku yökerho-dj tms vakisoittaja tietäisi tosin tämän paremmin). Kotikäyttö on tietysti erikseen. Siinä 100 tuntia voisi vastata harvalla soittelulla esim puolen vuoden käyttöä. Siinä ajassa ehtii neula kärsiä jo paljon muutakin damagea kuin vain normaalia käyttökulutusta.

Mie en nyt kyllä ite pysty millään sisäistämään, miten normaali klubikäyttö eroaa esm kotikäytöstä soittimien, tai neulojen kohtelun suhteen?
Ylipainoilla soittaminen on vaan valitettavan yleistä.. yleensä kun ei muuten radalla pysy, kiitos hyvien soittopöytien..

Ottaako se concorde pron neula muuten minkään vertaa kiinni teknarin levylautasen kylkeen, jos sen jättää siihen pomppimaan? Ei siihen silmin nähtävää väliä jää mutta toisaalta en ole hennonnut kokeilla ehjillä neuloilla vahingoittuuko se siinä..

Itse neula ei ota, mutta sen neulan runko ottaa hitusen (eli se alumiinikisko jonka päässä neula on liimattuna).

Eli kannattaa ehkä yleensäkin varoa säätämästä antiskatea, neulapainoa ja varren korkeutta (ym) 'sokeasti' numeroasteikkojen perusteella. Parempi ainakin varmistaa ensin, että asteikot ovat kohdillaan ja/tai sitten mennä (esim) antonin ohjeiden mukaan:

Jos sulla on omat matot, ja omat rasiat, niin kyllä sen korkeuden saa säädettyä sellaseksi kun sen haluaa. Antiskatingiä tuskin pystyt tarkistamaan, ellei sulla o blankoa levyä.. Mutta keikkaolosuhteissa (jos ei o uudet levarit), niin juurikin antonin ohjeiden mukaan.

Raapustinkin nuo jutut lähinnä sen takia, että mikäli joku haluaa tehdä sen kirjan mukaan (esm kotona)..

Mitenkäs se sun ortofoni muuten oireilee tuon 100h jälkeen?
Jos nyt ottaa huomioon sen, että olet soittanu alipainoilla, ja rasia on sisään ajettu, niin eikös se silloin ole vielä täydessä iskussa mikäli se toimii annettujen "parametrien" mukaan?
Voisi ainakin olettaa, että nuo rasian arvot on haarukoitu juurikin niin, että ne pätee nimenomaan hiukan käytettyyn neulaan, eikä suinkaan ihan uuteen. Itse olen huomannu sen, että täysin uudet neulat ei meinaa millään pysyä radalla.

Toi alipainolla soittaminen, se vaikuttaa muuhunkin kun träkkäykseen, ennenkiakkea soundiin. Siinä vaiheessa kun juuri ja juuri kuulet soundin säröytyvän (liian pienistä painoista), ni sillon ollaan jo roimasti alipainoja käyttämässä.. Säröytynyt ääni (vaikkei sitä itse juuri enää kuulisi) on yks isoimpia syitä minkä takia kaiuttimet hajoaa kovalla soitettaessa.

= Pysytään vaan kiltisti niissä arvoissa mitä valmistajat ovat antaneet..

miten normaali klubikäyttö eroaa esm kotikäytöstä soittimien, tai neulojen kohtelun suhteen?
Ylipainoilla soittaminen on vaan valitettavan yleistä.. yleensä kun ei muuten radalla pysy, kiitos hyvien soittopöytien..

Lähinnä tuota itsekin mainitsemaasi ylipainolla soittamista tarkoitin. Lisäksi kun soittajia on monia, kännissä, eivätkö kamat ole omia, joten kaikki eivät niitä välttämättä kovin kauniisti kohtele. Ainakaan mitä itse olen nähnyt. Lämpö-, pöly- ja kosteusolosuhteiden vaihtelun vaikutusta en sitten tiedä.

Mitenkäs se sun ortofoni muuten oireilee tuon 100h jälkeen?
Jos nyt ottaa huomioon sen, että olet soittanu alipainoilla, ja rasia on sisään ajettu, niin eikös se silloin ole vielä täydessä iskussa mikäli se toimii annettujen "parametrien" mukaan?

Ehkä kyse on myös "hifistelystä", eli mieluummin vaihtaisin usein kuin harvoin. Käytännössä en koskaan ole vielä 100 tunnin kohdalla vaihtanut. Kylläkin hyvissä ajoin ennen tuota mainitsemaasi 500 tunnin minimiä.

Oireet säröily ja neulan pomppiminen.

Mutta en tosiaan ollut ajatellut tuolta kannalta, että pieni neulapaino voisi aiheuttaa muita ongelmia kuin pomppimista. Eli pitänee kokeilla suositusarvoilla (4g) tai vaihtaa neulaa johonkin vähemmän painoa tarvitsevaan. Aiemmin tuli vuosikaudet soiteltua eri neuloilla, jotka kestivät kohtuullisesti parikin vuotta 2.0 - 2.5 g:n painolla. Lähinnä pelottaa levyjen kuluminen, jos meneekin tuplaamaan painot vanhaan verrattuna...

Merkki- ja neulakohtaisia eroja tietysti on, mutta eikö yleensä esim 4g:n (dj-)neula kuluta levyä enemmän kuin esim 2g:n (hifi-)neula? Eli raskaampi neula kuluttaa keskimäärin enemmän levyä? Eli jos haluaa säästää levyjään, kannattaisi ehkä katsella (dj-)neuloja, joilla suositusneulapaino on mahdollisimman alhainen?