Voe elämä! Ostin Arminin keikalle lipun, joka oli puolet kalliimpi kuin tiketissä mutta ei voi mitään... pakko päästä keikalle ja ensi kerralla ostain lipun ajoissa... oppirahat on maksettava näköjään... mutta kyllä kirpaisee...
Kiitoksia teille kaikille meidän sekä Arminin puolesta. Paikkassa oli tällä kertaa mukavasti tilaa pailata. Baari tiskit eivät toimineet.. vaikka monta kertaa ennen tapahtumaa siitä heille sanoin. Ilmeisesti vain ei ns.DJ:n sanaa oteteta vakavasti. Jokaisessa paikassa aina samanlainen juttu ensimmäisellä kerralla.. Narikka olisi voinut olla toimivampi mutta ei siinä halissa oikein parempaa tilaa sille ole.. aina kun mesta on täynnä ollaan missä tahansa on se ryysis valomerkin jälkeen aika vakio. Toisaalta sisälle pääsi aika nätisti sekä uloskin jokainen ilmeisesti pääsi.. : )
Seuraavaksi on Colorsin 10-v & Colors Festival 2009 tulossa joten siitä on hyvä jatkaa..
Kyllä, hubaa oli meno miellytti ja Buuren setti oli makeaa menoa.
Ilta oli muuten täysin onnistunut allekirjoittaneen osalta, mutta miinus tulee kyllä totaalisen alimiehitetystä baaritiskeistä. Kunnarin setti meni lähes kokonaan ohi drinkkiä venaillessa (45min) joten siihen olis saanu kiinnittää enempi huomiota kun väkee kuitenki oli tupa täys...
No kivaa oli kaikesta huolimatta vaikka loppuvaiheessa olikin lähes selvin päin
Joo oli kyllä mahtavat bileet, miinuksena vaan henkilökunnan alimiehitys :( avb heitti kyl loistosetin, varsinkin viimeinen tunti oli tosi hyvä ;D lämpötila voimalassa tais olla kyl aikase paljo helteen puolella, ainaki täälpäi hiki tuli!
Mistä voi tiedustella kadonnutta tavaraa? Hävitin narikkalapun joten sinne jäi naulakkoon kamat odottaa. Voimalan sivuilla ei ole kuin jonku harrin gsm, ja harri taitaa olla nukkumassa..
Jep. Yhdellä sanalla jos pitäisi kuvailla, niin baaritiski olisi mun ja frendin sana näille bileille. Ja tulee olemaan pitkään :D
Saavuttiin sisään joskus 23 jälkeen. Hieman haahuilua kunnes sinne ikäänkuin vasemman takanurkan (DJ:n silmin katsottuna) baaritiskille jossain vaiheessa. Kelloa ollaan katottu ainakin 23.45. No, paukut kädessä kun Armini alkoi soittelemaan mitä .. 1.20 (?).
Täysin käsittämättömän älytöntä, mutta täyttä totta !! :D
Emme kaverin kanssa huudelleet mitään, emme öykkäröineet, emme olleet ns. käsi pystyssä ja heilutelleet luottokorttia tms emmekä olleet humalassa, eikä mitään tuollaista. Homma ei vain pelannut ko. baaritiskillä yhtään. Se blondimimmi oli kyllä niin hukassa siinä, en tiedä millä perusteilla valittu sinne.
No tulipahan halpa reissu.
Muutenkin omalla kohdalla melkoisen kaksijakoiset fiilikset. Pacifiqueista tuli niin hyvä fiilis, että myin Arminin kaksi lippuani pois tässä viikolla. Sitten iski kadutus ja ostin viime tingassa kiireellä Tiksistä pe iltana lipun, kiitokset vain Annalle :)
Jotenkin ei jaksanut enää sytyttää.. Ihan ainoa syy miksi lähdin Arminiin oli se, että kavereita oli lähdössä poikkeuksellisen iso porukka ja erästä kaveria en ollut nähnyt kuukausiin.
Baaristiskistä paha sanoa mitään, kun en kertaakaan sinne pyrkinyt. Kaverit tosin tuntuivat olevan poissa yllättävän pitkiä aikoja (kiitos, kun sain siitä huolimatta osani vedestä ). Itse keskityin siihen oleelliseen, eli tanssimiseen ja Arminiin.
Pienoinen pettymys keikka jollain tasolla oli, olisin odottanut hieman toisenlaisia biisejä. Toisaata Armin saa hymyllään ja olemuksellaan niin paljon anteeksi, että eipä tuo paljoa haitannut. Alusta loppuun tuli tanssattua ja fiilis oli korkealla. Ihanasti oli tilaa ympärillä, siitä huolimatta oli jokseenkin kuuma, mutta niinhän aina on. En valita. Suuri pelastus oli lopun kaksi vikaa biisiä, tai oikeastaan toiseksi ja kolmanneksi viimeiset. Going Wronghan soi sitten vielä ihan ihan lopuksi. Varsinkin Who Will Find Me sai fiilikset niin korkealla ettei tosikaan. Luulin ettei sitä biisiä saisi enää paremmaksi kukaan Markus Schulzin jälkeen, kun hän sai tehosteeksi Colorseissa vielä laseritkin, mutta kyllä Armin on aina Armin.
Loppunarikka oli todella huonosti järjestetty, tai lähinnä se nimmareiden heittely oli aivan holtitonta. Porukka sekosi aivan täysin ja välillä pelkäsin oikeasti jo henkeni puolesta. Onneksi kätöseen jäi kuitenkin se lappunen, joka jätti hetkestä mieleen edes jotain pikkasen positiivista.
Kiitos, kiitos, kiitos! Tämän Armin-palvojan nälkä on taas hetkeksi tyydytetty (ensi vuonna sitten taas, jookos?! ).
mjoo.
eipä se vissii ollut ihan se vikana että siellä tiskin takana oli joku BLONDI tyttö joka olisi ollut IHAN hukassa.
mun blondi tyttöni ainakin suht järjestelmällisesti
sitä omaa riviään koitti siinä kuitenkin hoidella,
eikä ottaa niitä AH NIIN IHANIA VITTUPÄITÄ
jotka tunkee välistä ja ei osaa jonottaa
huomasitteko myös että niillä reppanoilla ei ollut kuin tyyliin
yksi laite niille kortti ostajille,
suht hankalaa kun sitäkin pitää juoksuttaa siinä edes takas ja yksi asiakas ostaa kymmenen eri juomaa koska onhan se kiva kun kaverit huutelee sieltä takaa niitä tilauksiaan......... ^___^
kaikki sympatiat niille tytöille siellä tiskin takana.
Musiikin osalta oli kyllä yhdet parhaimmista bileistä missä oon käynyt! Buurenin setti oli ihan parhautta! Harmi, että suurin osa Blaken setistä tuli sitten kuunneltua baaritiskiltä, kun se jonottaminen kesti about tunnin, siitä kyllä pitkä miinus. Tuttujakin löyty jonkin verran, oli niin mahtava nähdä kaikkia. Lavan sijainti ja korkeus yllätti hieman, se nimmarikin olisi Buurenilta ollut kiva saada, mutta ei onnistunut. Ehkä lava olisi saanut olla jonkun verran alempana niin Arminin ei olisi tarvinnut heitellä niitä nimmareita lavalta. Siinä ryminässä tallottiin myös meitsin varpaat, auts! Se Arminin lavakarisma on sit sitä jotain, aina jaksaa hymyillä ja ottaa huomioon yleisönsä.
Mun puolesta sais tulla uudestaan Suomeen taas mahdollisimman pian!
Kiitos Colors!
Ps. Erityiskiitoksen saa Senso! Oli kiva kerrankin nähdä ja sun seuras oli ihan parhautta! :D