Kolahtaako kirjat?

Replying to Kolahtaako kirjat?:

Luin The Hunger Games -trilogian ekan kirjan loppuun eilen. Alussa koukuttava, loppua kohden valilla puuduttava ja tylsa, mut loppu oli ihan jees. Snadisti kylla ahdisti se teinimainen naiivius, mut teinikirjahan se taitaa ollakin :D

Toka oli semisti huonompi ku eka ja kolmas kirja oli ihan hirveeta kuraa. Yok.

Börge Hellström & Anders Roslund: 3 SEKUNTIA

Kirjailijakaksikko aloitti rikosromaanisarjansa todella tymäkästi. Peto ja Lokero 21 olivat omaperäisiä ja koukuttavia jännäreitä, joiden juonet eivät noudattaneet lukijan odottamia latuja ja joilla oli paljon kriittistä sanottavaa ruotsalaisesta yhteiskunnasta. (Joka saattaa olla suomalaisenkin yhteiskunnan tulevaisuudenkuva.)

Pari seuraavaa kirjaa kuitenkin aavistuksen löpsähtivät, vaikkeivät mitään floppeja olleetkaan. Yhteiskunnallinen kritiikki muuttui sormea heristeleväksi saarnaamiseksi ja ovelat loppuyllärit olivat aika lailla rautalangasta väännettyjä. Pahin rasite oli kuitenkin skandinavisen rikoskirjallisuuden mielenkiinnottomin päähenkilö, kaikille äkäisenä ärhentelevä Ewert Grens, jonka hahmoon ei syntynyt uskottavuutta eikä uusia sävyjä.

Sarjan viides romaani 3 sekuntia on kuitenkin enemmän kuin ryhtiliike. Puolalaiseen mafiaan ja sen havittelemaan Ruotsin vankiloiden huumebisnekseen soluttautuvan Piet Hoffman -nimisen vasikan tarina on piinaavuudessaan pahimmillaan sitä luokkaa, ettei sitä meinaa pystyä lukemaan (eli sitä tulee luettua vielä sivutolkulla nukkumaanmenoajan jälkeen). En yleensä pidä ollenkaan jännärien nippeli- ja härveliesittelyistä, mutta ne pitkät jaksot, joissa vasikka turvaa selustaansa esivalmisteluja tekemällä ovat aika vaikuttavia. Ehkä se johtuu siitä, että ne tapahtuvat enemmän Ihmemies McGywer -tasolla kuin missään hemmetin ydinsukellusveneessä, jonka torpedoiden ballistisia ratoja joku Tom Clancy jaksaa ihastella vaikka puoli romaania.

Nyt Roslund ja Hellström myös ovat harkinneet tarkkaan sen kehen kirjan henkilöön kannattaa milloinkin keskittyä, ja kuinka paljon, ja kenet on syytä jättää vähemmällä. Erityisesti tämä toimii soluttautuja-Hoffmanin perheen kohdalla, jonka kuulumisia ei turhaan vatvota silloin kun action tapahtuu muualla. Jopa arkkihaukotuttava Grens herää lopultakin eloon kiinnostavana ihmisenä, kun hän liikahtaa vähän eteenpäin siitä jähmettyneestä kuvasta, jonka neljä edellistä romaania ovat luoneet.

Ehkä kirjan intensiteetti pikkaisen notkahtaa eräässä ratkaisevassa käänteessä hiukan puolen välin jälkeen, mutta jos nyt oikein muistan, niin ei minun lukuvauhtini tainnut siitä paljon kärsiä. Ja luettavaa 3 sekunnissa muuten piisaa paljon enemmäksi kuin kolmeksi sekunniksi! Kirja voi tuntua kädessä kovinkin normaalimittaiselta, mutta sen yli 400 sivua on ladottu salakavalan tiiviisti. Imevää tarinaa riittää todella paljon.

Anja Snellmannin - Parveke Jumalat

Torey Hayden

Thaimaassa yhden bungalowin terdeltä löysin Tiikerin lapsen. Päätin sit ruveta lukeen sitä, koska mulla ei muuta suomenkielistä kirjallisuutta ollut. Aivan sairaan hyvä! Nyt oon parissa kuukaudessa lukenut lähes kaikki Haydenin kirjoittamat kirjat.

Kyseessä on siis Haydenin itsensä kokemuksia opettaessaan erityisluokilla USA:ssa erittäin vaikeasti häiriintyneitä lapsia. Jotkut kirjat kertovat myös Haydenin työstä lapsipsykiatrisessa sairaalassa. Supermielenkiintoista ja hyvin kirjoitettua (ja käännettyä).

Kolahtaa liiankin kanssa. Tuli Damista roudattua kirjoja melkein satasella ja aikoinaan ostuttua kirjoja 9,5kg postitse...

Tällä hetkellä menee yleissivistävää lukemista taasen, eli Ari Paulowin Viimeinen Vartiomies.

En kyllä kohta enää edes kehtaa tänne kirjoitella näitä kirjoja, kun en lue mitään yleissivistävää kirjallisuutta juuri nyt. Tulee vaan luettua scifiä, dekkareita ja jonkin verran kauhua nyt. Taas tällainen jakso menossa...

Tällähetkellä 4 kirjaa taas kesken, mut mielenkiintosin mikä menossa on Tom Feiling-kuinka kokaiini valloitti maailman.

Hyllyssä vuoroaan odottaa Tuomas Kyrön-Kerjäläinen ja jänis.

Juuri luettu Murakamin South Of The Border West Of The Sun

Loistava loistava kirja. Jotenkin itse koin sen aika surumieliseksi, mutta saattoi olla omasta fiiliksestä kiinni.

Nyt menossa saman herran Wind-Up Bird Chronicle (vain 603s, 3 kirjaa), joka vaikuttaa taas hieman vinksahtaneelta teokselta.

Divarista löytyi joskus varhaisteini-iässä aiemmin kukemani Greg Bearin Päät, kovaa scifiä kovalta scifikirjailijalta. Avautuu vähän toisella lailla aikuisiällä.

Haruki Murakami: The Wind-Up Bird Chronicle

In a Tokyo suburb a young man named Toru Okada searches for his wife's missing cat. Soon he finds himself looking for his wife as well in a netherworld that lies beneath the placid surface of Tokyo. As these searches intersect, Okada encounters a bizarre group of allies and antagonists: a psychic prostitute; a malevolent yet mediagenic politician; a cheerfully morbid sixteen-year-old-girl; and an aging war veteran who has been permanently changed by the hideous things he witnessed during Japan's forgotten campaign in Manchuria.

Haluaisin lukea Mustan raamatun. Oliskohan se lainattavana kirjastossa? :))

Replying to Kolahtaako kirjat?:

---
Luin The Hunger Games -trilogian ekan kirjan loppuun eilen. Alussa koukuttava, loppua kohden valilla puuduttava ja tylsa, mut loppu oli ihan jees. Snadisti kylla ahdisti se teinimainen naiivius, mut teinikirjahan se taitaa ollakin :D
---


Toka oli semisti huonompi ku eka ja kolmas kirja oli ihan hirveeta kuraa. Yok.

joo vähän sama fiba jäi tästä sarjasta. Eka oli mielenkiintoinen leffan takia ja siinä tuntui olevan kaikkea mielenkiintoista lisähäslää leffaan nähden, tokassa oli aika hyvä antifasismi/vastarinta-aihe (ei muuten varmasti tää sarja tule Kiinassa ilmestymään). Mut mä haluan nähdä miten ne esim. ton kolmannen kirjan juonen vääntää hollywood-menestysleffaksi :D

Lisää nopealukuisia "teinikirjoja", oon kindlelle lataillut Sookie Stackhouseja eli True Blood-sarjaa. Kaikki luettu, vikat kirjat kyl meni jo reilusti tylsyyden rajamaiden huonommalle puolelle toistamalla samaa miljoonatta kertaa, hyppelin välillä kappaleita mitä en ole ennen edes tehnyt lukiessa. Pari ekaa kannattaa lukea jos tuo vampy-genre kiinnostaa.

Itse asiassa Charlaine Harrisin "Grave"-murhasarja on pirun paljon mielenkiintoisempi ja sen hahmot ovat moniulotteisempia, ja sen kirjailija osasi laittaa kasaan muutaman kirjan jälkeen. Eli samaa asiaa ei vatvota kymmenen kirjan verran. Tätä voin suositella kaikille truth is out there-dekkarien ystäville (englanninkielinen ainoastaan).

Tällä hetkellä menossa kindlellä Emile Bronten Wuthering Heights, Bram Stokerin Dracula ja alottelen Charlaine Harrisin Real Murders-sarjaa. Ja Paul Austerin Näkymätön on paperbackina välillä mukana.

Ja aina lukupöydällä ehdottomasti kaikista maailman kirjoista suosikkini:
David Guterson: Snow Falling on Cedars / Lumi peittää setripuut. Alotan tän aina uudestaan kun pääsen loppuun, tässä kirjassa on aivan mieletön aamiaisensyönti-fiilis, joten luen tätä aina aamiaisella jos oon yksin. Ehkä noin 5 kertaa jo luettu läpi.

Replying to Kolahtaako kirjat?:

Haluaisin lukea Mustan raamatun. Oliskohan se lainattavana kirjastossa? :))

Kyllä tuo löytyy ainakin pk-seudulta kirjastoista. Ja löytyi taannoin Valkeakoskeltakin.

Tänään kirjaostoksille

Tästä laatukirjoja, http://klubitus.org/forum_aihe.php?id=103496;sivu=9999

Replying to Kolahtaako kirjat?:

---
Haluaisin lukea Mustan raamatun. Oliskohan se lainattavana kirjastossa? :))
---


Kyllä tuo löytyy ainakin pk-seudulta kirjastoista. Ja löytyi taannoin Valkeakoskeltakin.

Löytyihän se täältäkin :))

kuopion kirpparista joskus kysyin ja se oli jonnekkin alakertaan piilotettu etteivät varasta tuota mustaa raamattua.. löysin jostain digitaalisena sen ja lueskelin siitä sitä.. ei kyl hirmu kummonen ollu

mutta nyt luennan alla Tad Williamsin Varjojen Marssi 1.. aikas good so far

Voin suositella pari ihan ok:ta palapelitrilleriä jotka luin tässä vähän aikaa sitten:
Jääprinsessa (Camilla Läckberg)
Saarnaaja (Camilla Läckberg)

Niina-Matilda Kuusisto: Johdatuksessa

Ed McBainin Cinderella menossa tällä hetkellä

Btw. jos jollain on käyttöä Philip K Dickin on aika sijoiltaan tai Sujata Masseyn Samurain Tyttärelle, olis täällä ilmaiseksi tarjolla. Noi on kirjaston poistokirjoja ja voisin laittaa kiertoon.