Aloitetaan työstä: 13-vuotiaana tykkäsin laskea vähiä rahojani ja olin Amigan demoskenessä. Miten kävi: olen finanssipuolen it-konsultti, eli täydellisesti kiinnostuksiani vastaavassa työssä (ja mielestäni aivan sattumalta loppujen lopuksi).
Ihmissuhdepuolta en ole missään vaiheessa kelaillut tavoitehakuisesti, enkä ole monestikaan miettinyt lisääntymistä - sen aika koittaa sitten kun asiat loksahtavat kohdalleen. Ainakaan en ole stressannut asiasta, ja hyvä niin.
Itse asiassa monia elämäni valintoja on piilotajuisesti ohjannut seuraavassa Youtube-pätkässä toisena oleva mainos, jonka löysin (jälleen aivan sattumalta) kaksi viikkoa sitten. Olin 12 mainoksen aikaan, ja muistan sen edelleen. Mikä oleellisinta, olen pyrkinyt elämään niin, että "ei tarvitse selitellä" - mahdollisesti alemman keskiluokan perhetaustallani on asian kanssa tekemistä. Mutta kannattaa siis katsoa tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=-TfXOT2FU5s
Mitä ikääntymiseen tulee, olen oikeastaan vain mielissäni, koska miehethän komistuvat vanhetessaan :) Tunnen myös olevani ihmisenä "valmis", eli kaikki on omissa käsissä ja valinnoista kunnia ja häpeä kuuluu yksinomaan itselle.
Koska tämä on Klubitus, niin vielä mielipide bilettämisestä. Mielestäni Suomeenkin pitäisi saada asenneilmapiiri ja kulttuuri, joka tukisi hauskanpitoa myös yli kolmekymppisenä. Esim. briteissä ja Alankomaissa bileissä käyvät niin nuoret kuin viisikymppisetkin. Minkä vuoksi hauskanpidon ja sosiaalisuuden pitäisi loppua vakinaistumiseen ja lapsiin? Itse ainakin aion nauttia musiikista, ystävistä ja discofiilingistä vielä pappanakin!