kuilun partaalla, 2.1.2008 13:00:
---
Mut nyt, kun elämää esiintyy, onko sen jatkuminen hyvä asia? Ja jos on, niin millä perustein?
Itse en toivoisi elämän loppuvan, sillä se on äärimmäisen kiehtova asia, siis sekä omani, että elämä ylipäänsä. Joten kyllä, voisin sanoa että elämän jatkuminen on hyvä asia.
Ku on ihmisiä, joiden mielestä ihmislajin jatkuminen olis katastrofi muulle universumille, varsinki, jos me ikinä päästää interstellarisiks. o/ Toisaalta, jos koko muu universumi on eloton möykky, ni mitä välii? =D
Toki ottaen huomioon eurooppalaisten "löytöretkien" seuraukset "löydetyille" sivilisaatioille, ymmärränä täysin tuon katastrofi-mielipiteen. Toki, jos muu universumi on eloton möykky, asialla ei ole mitään väliä. Uskoisin mahdollisen toisen sivilisaation kohtaamisen olevan niin mielettömän kaukana tulevaisuudessa, että ehkä olemme ehtineet viisastua vähän. Tai sitten emme:)
Hmmm. Jos "vahvimman laki" toimii, niin huipullahan on vahvimmat? Evoluution huippu on joka sekunti, joka hetki. Tämä ei tietenkään tarkoita, että evoluutio olisi lineaarista ja nousujohteista.
No juu, tällä tavalla ajateltuna evoluutiolla on huippu, mutta tämä tuskin oli 029:n ajatus käsitteestä, kun hän oletti varsieväkalan evoluution huipulle, ja tämän johdosta evoluution valtamerissä asiaksi, jota ei tapahdu.
Mut se, et sä sanot "sellainen-ja-sellainen selvityy todennäköisemmin" ni ei ole enää luonnontieteen lause. Ja kaltaisesi realistin ja materialistin suusta käsittämätön.
Totta, ilmaisuni luonnonvalinnasta luonnonlakina oli virheellinen. Silti todennäköisyydet ovat aivan olemassaoleva ja mitattavissa oleva asia, enkä ymmärrä miksi niistä puhuminen sinällään olisi "realistille" jokin virhe.
Voidaan esimerkiksi todeta, että 2-metriset ihmiset menestyvät koripallossa keskimäärin paremmin kuin 160-senttiset, vaikka yksittäisen kaksimetrisen menestystä lajissa ei voidakaan pitää millään tavalla selviönä.
Uskonnolla selitettiin hallitsevan luokan oikeus hallitsemiseensa, kysymys ei ollut voimasta, vaan siitä, että Jumala on asettanut hierarkisen status quon, eikä Jumalaa vastaan kannattanut taistella.
Mä kyllä olen siinä käsityksessä, että uskonnot eivät ole syntyneet hallitsemisen välikappaleiksi, vaikka niitä siihen on käytettykin (ja käytetään).
Eli uskot sodan olevan osa ihmisluontoa? No tohon voin vastata vaan samoin, ku vastaan kaikille pessimisteille ja kyynikoille, ja vastaan taas lainasanoin:
"Jos ihminen, joka panee toivonsa ihmiskohtaloon, on hullu, niin se joka menettää tositapahtumien takia toivonsa, on raukka." - A Camus
Jos uskot, ettei ihminen kykene olemaan sotimatta, niin tarkoittaako tämä sitä, että sotien loppumisen eteen ei kannata tehdä mitään?
Uskon, että jokaisessa ihmisessä on kyky hyvään ja pahaan (hyvä ja paha ovat tietysti jokaisen subjektiivisia näkemyksiä). Mutta ei se, että en usko ihmisten osaavan olla sotimatta, tarkoita että olisin jotenkin menettänyt toivoni ihmisyyden suhteen. Ihminen pystyy myös niin hyviin asioihin, ja suurin osa ihmisistä on "hyviä", että paitsi sodat, niin myös rakkaus, taiteet, tieteet ym. jatkuvat ihmiskunnan loppuun asti.
Ja tottta kai sotien loppumiseksi kannattaa tehdä "mitään". Varmaan melko harva uskoo kaikkien sairauksien olevan voitettavissa, mutta melko harva myös on sitä mieltä , että sairauksien parantamiseksi ei kannata tehdä mitään.
Ja alkaahan niit maailmankuvallisia eroja tulla! =) Sä oot pessimisti, mä optimisti. Aiemmin olen huomannu, ja väitän yhä näin, vaikket olekaan asiaa mitenkään myöntänyt, että olet myös materialisti, realisti ja monisti, ja niiden kautta pessimisti ja skientisti/positivisti/instrumentalisti ja lopulta deterministi, kun taas itse olen idealisti, kriittinen realisti, nominalisti, ja niiden kautta relativisti, optimisti ja analyyttisen logiikan kannattaja, ja lopulta indeterministi.
En pidä itseäni pessimistinä, realistina kyllä. Se, että en näe pelkkää iloa ja loistoa ja käsi kädessä tanssimista tulevaisuudessa(kaan), ei tarkoita että näkisin kaiken menevän päin seiniäkään.
No täytyy sanoa, että yllätit! Mä luulin, et mitä enemmän on "oikeaa" tietoa, sitä paremmat mahdollisuudet on selviämiselle? (okei, olen sitä mieltä yhä!) =) Jos evolutiivisella mielipiteellä ei ole väliä eloonjäämisen kannalta, jos se ei kerran arvota lainkaan, niin miksi niin kiihkeästi tuot omaa näkemystäsi esiin ja naurat päinvastaisille? (palatakseni erääseen "hömppä" kysymykseeni...)
Ei mikä tahansa tieto paranna hengissäpysymisen edellytyksiä. Evoluutioteorian tunteminen ei vaikuta juuri jokapäiväiseen elämään. Voihan "oikeaa" tietoa olla vaikka bridgenpeluusta, maaperän sedimenteistä ja paperin koostumuksesta, mutta ei noiden avulla vielä lisääntymään pääse - ehkä jopa päinvastoin :) Kiihkeä oman näkemykseni esiin tuominen liittyy keskustelutyyliini, en minä tässä ketjussa mitään eloonjäämiskamppailua harrasta vaikka kiihkoilisinkin ajoittain. Toivottavasti ei kukaan muukaan.
Tai mitä merkitystä evoluutio-käsitteellä on? Mikä on evoluution tärkein tieteellinen sovellus?
Lähinnä se vastaa osittain ikiaikaiseen kysymykseen "mistä olemme tulleet"? Ja mielestäni tieto sinällään on jo arvokasta (minulle ja varmaan monelle muullekin, subjektiivisesti), vaikka sillä ei olisi tieteellistä sovellusta.
---
Näinpä. Mutta eikö elämän perinjuurinen outous, ainutkertaisuus ja katoavaisuus juuri tee siitä niin kauniin?
---
Jaa-a. Nyt puhut jo estetiikasta, ja se jos jokin on IMO relativistinen näkemys, kuka mitäki kauniina pitää? Elämä on kaunisa sille, joka näkee sen kauniina. Varmasti on ihmisiä, joiden mielestä elämä ei ole kaunista, joiden mielestä outous on pelottavaa, ainutkertaisuus käsittämätöntä ja katoavaisuus kuolemaa.
Tietenkin kauneus on suhteellista. Mitä sitten?
Mul on sellanen fiilis, et sä käytät tieteellistä realismia, tai ainakin sen merkintä tapoja, "todellisuudessa tapahtuu niin-ja-niin", sellasiinkin seikkoihin, joista ei voi olla empiristä tietoa, esim tulevaisuudesta ja mahdollisista maailmoista, jolloin järjestelmästäsi tulee sisäisesti ristiriitainen, yrität olla realisti ja idealisti samassa pisteessä.
Tulevaisuudestakin voidaan tehdä "ennustuksia" tieteellisen tiedon pohjalta, esim sääennustukset. Enkä kyllä muista itse spekuloineeni tulevaisuudella. Se jokin anarkia-esimerkki, johon puutuit, koski lähinnä tietämystäni jo olemassaolevista tai -olleista valtiottomista (tai oikeastaan väkivaltamonopolittomista) alueista. Uskon edelleen, että jos kaikki valtarakenteet, mitä voidaan purkaa, purettaisiin, päädyttäisiin anarkokapitalismiin.
Et siis vastannu kysymykseeni, onko metafyysisiä asioita olemassa, onko metafysiikalla merkitystä?
En tiedä. Uskon kyllä vaikkapa vapaaseen tahtoon. Universaaliin hyvään ja pahaan en.