DJ Tomppa, 3.5.2006 18:36:
Eli siis niille muutamille ihmisille, jotka ovat vappuna makasiineilla radikaalisesti "ottaneet kantaa" aatteidensa puolesta:
En ollut mestoilla, mutta otan kantaa kuitenkin.
1. "Vallankumous on käsillä"
"Kansalle leipää ja sirkushuveja".
Jos uskotte parhaimmillaan jopa vallankumoukseen tai siihen, että toisinajattelijat kuten te saatte tahtonne läpi näillä keinoin niin saatte kyllä huomata, että tämäkin tapaus jää suuren yleisön silmissä pelkäksi "liimanhaistelijahippien ja kiljupunkkarien riehumiseksi". Niitähän te olette kuitenkin ehkä jopa enemmistön mielestä.
Vallankumouksia tulee ja menee. Suomessakin on vain vajaat 90 vuotta kun viimeksi aktivistit nousivat barrikadeille (kehnoin tuloksin tosin). Sosialismi oli kaiken pahan alku ja juuri 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa, mutta nyt kuitenkin lähes tulkoon jokainen yhteiskunta soveltaa sosialismia jollain tavalla. Enemmistö uskoi vielä muutama sata vuotta sitten, ettei ihminen koskaan pysty lentämään ilmaa raskaammilla välineillä. Massathan ovat aina oikeassa.
Miten muuten suuri yleisö ja (ehkä jopa) enemmistö eroaa toisistaan?
Ja jos vahvasti uskotte itseenne ja periaatteisiinne, niin miksette kerää nimiä, kannattajia ja perusta vaikka puoluetta?
No se on vähän turhaa etenkin pienpuolueiden kannalta, koska jos ei ole saanut paikkoja eduskuntaan, on edessä lapun pistäminen luukulle ja "urho-matti"-tilanne.
Koska vähemmistö ei ole ennenkään yhtään päätöstä tehnyt sen enempää ihmisten hyvinvoinnista kun muustakaan yhteiskunnallisista asioista. Saisitte aatteillenne lain suojaaman kannattajakunnan, silloin myös nähdään aatteidenne suosio käytännössä.
Jos vähemmistö ei ole ennenkään päätöksiä tehnyt hyvinvoinnista ja muista yhteiskunnallisista asioista, mitä ovat esim. vähemmistöhallitukset, jotka eivät ole kansanedustuksellisissa demokratioissa harvinaisia. Mitä olivat Wanhoina Hywinä Aicoina aateliset ja kirkon miehet, jotka elivät kansan kustannuksella herroiksi.
Vai jännittääkö lopputulos?
Kaikkiahan vaalien lopputulokset jännittävät. Etenkin ammattipoliitikkoja.
2. Anarkismi ei ole kovinkaan hyvä hallintomuoto
Ehkäpä ei. Mutta ei ole oligarkiakaan kovin fantsu hallintomuoto, tai enemmistöjen diktatuuri.
Jos tuolla meiningillä aikoo jotain saada aikaiseksi, on syytä lukea historiankirjoja uudemman kerran.
Euroopan "hullu vuosi" 1848 sai muuten sellaista aikaseksi, että Ranskan 3. tasavalta syntyi ja unkarilaiset maaorjat vapautettiin. Kaikki tapahtui kansannousujen vuoksi. Venäjän vallankumous lopetti dekadentin, korruptoituneen aateliston vallan (olkoonkin, että sijalle nousi toinen korruptoitunut valtaeliitti). Onhan noita vallankumouksia onnistunut, ehkei aina täydellisesti, mutta ovatpahan tuoneet monia hyviä asioita. Esimerkkeinä maailman tasavallat, ei kuninkaat ja keisarit ihan vapaatahtoisesti kansantahtoon taipuneet.
Jos nyt kuvittelette, että valtiovalta harkitsee maksavansa teille "anarkisteille" jotain perustuloa, niin saatte kuvitella.
Samoin puhuivat teollisuuspatruunat ennen muinoin työläisten oikeuksista, työttömyystuista, kohtuullisista palkoista ja työajoista sekä sosiaaliturvasta.
Luulisinpa, että teistä suurin osa on vieläpä opiskelijoita, joilla tärkeämpi asia olisi opintotuki/raha-asiat, ei perustulon turvaaminen työttömänä.
Oletko kuullut empatiasta tai solidaarisuudesta koskaan puhuttavan? Lisäksi aika monella meillä 90-luvun laman kokeneilla ja nykyisen rakennetyöttömyyden keskellä elävillä on ystäviä ja perheenjäseniä pätkätyöhelvetissä tai työttömänä. Ehkä jopa syrjäytyneinä, joilla ei ole tulevaisuutta.
sitäpaitsi jos teidän kaltaisille ihmisille maksettaisiin 500-600e/kk, niin kohta ei teitä taitaisi edes paljon työt kiinnostaakaan, kyllähän sillä nyt syö kuukauden. Ja kustantaa spraymaalit.
Jos sun kaltaiset ihmiset päästettäisiin tekemään jotain yleishyödyllistä yhteiskunnan päällimmäisille oksille, kohta olisi hyvinvointiyhteiskunta jo historiaa. Sillä kuitenkin eliitti ja dynaamiset uraraketit kustantaisi kaviaarit ja monokkelit kaikille.