Posts: 1,176
jUSSi, 25.7.2006 16:01:
Kyllä. Ilman USA:n aseellista apua Israel olisi pian tilanteessa, jossa se ei voisi ylläpitää riittävää sotilaallista voimaa, vaan sen olisi taivuttava kestävään rauhaan naapurimaiden ja palestiinalaisten kanssa.
Itse uskon, että USA voisi halutessaan poliittisilla toimillaan ja taloudellisen tuen lakkauttamisella erittäin voimakkaasti ja nopeasti painostaa Israelin rauhaan.
Uskoa voi ihan vapaasti, mutta faktat puhuvat muuta. USA:n ja Israelin laaja taloudellinen ja sotilaallinen yhteistyö alkoi vasta Ronald Reaganin kaudella 1980-luvun alussa. Sitä ennen Israel kerkisi sotia neljä sotaa (1948 itsenäisyyssota, 1956 Suez, 1967 kuuden päivän sota ja 1973 yom kippur) voitokkaasti ilman amerikkalaisten tukea, vieläpä määrällisesti ylivoimaista vihollista vastaan.
USA:n taloudellinen ja sotilaallinen tuki on Israelille tärkeää, mutta ei välttämätöntä. Israel on erittäin vahva valtio millä hyvänsä kriteerillä mitattuna ja uskoakseni pärjäisi yksinäänkin - ainakin 1980-luvun alkuun asti se on pärjännytkin.
Aika pitkä aasinsilta, mutta olkoot. Itse suhtaudun erittäin kriittisesti "vientidemokratiaan", ei sitä aseilla saada aikaan. Hyökkäykset molempiin mainitsemiisi maihin tehtiin erittäin hatarin "terrorismiin" nojaavin perustein.
Joo, mutta miten tämä liittyy itse aiheeseen? Pointti oli, että amerikkalaiset eivät suinkaan pysty ihmeisiin vaikka kyseessä onkin maailman sotilaallisesti ja taloudellisesti mahtavin maa joka ei edes aina karta kyseenalaisia keinoja kun on tehtävä mitä on tehtävä. Tästä huolimatta hyvinkin moni jenkkien operaatio on epäonnistunut katkerasti. Lähi-idän konflikti ei taatusti ole sen yksinkertaisempi kuvio kuin mihin USA on epäonnekseen mennyt sotkeutumaan Afganistanissa ja Irakissa. Jos kuvittelee, että amerikkalaisten yksipuolisilla toimilla konflikti ratkeaisi tuosta vaan sormia napsauttamalla, on naiivi idealisti jolta puuttuu roimasti todellisuudentajua.
Oslon rauhanprosessia on sanottu "anteliaaksi", mutta siinä tarjottiin palestiinalaisille 200 länsirannalle eristetyn maatilkun tilalle 3:a toisistaan sekä Itä-Jerusalemista eristettyä tilkkua. Ehud Barakin mukaan Oslon prosessin tarkoituksena oli tehdä Palestiinasta "pysyvä uuskolonialistinen ja ei-itsenäinen valtio", ei kovin houkuttelevaa itsenäisyyttä tavoittelevien palestiinalaisten silmissä. 2002 Israel jo sitten rakensikin Gazan eristävää puoliläpäisevää muuria. Jos USA:n rauhanponnistelut ovat vakavastiotettavia, niin miksi USA on mm. moneen otteeseen estänyt kansainvälisten tarkkailijoiden alueelle pääsyn (mm. joulukuussa 2001 USA vetollaan kumosi turvallisuusneuvoston päätöksen lähettää tarkkailijoita).
Jos USA:n rauhanponnistelut eivät ole vakavastiotettavia, niin miksi kukaan muu ei ole katsonut tarpeelliseksi yrittää tosissaan? Toistaiseksi amerikkalaiset ovat olleet kätilöinä joka ikisessä yrityksessä rauhoittaa Israelin ja arabien välisiä konflikteja, muista maailman maista ainoastaan Neuvostoliitto on antanut juuri minkäänlaista kunnollista positiivista panosta yrityksiin saavuttaa rauha alueella.
Eli todettakoon, että näiden USA:n aloitteiden historia ulottuu paljon pitemmälle kuin vain Osloon ja Camp David II:een. Eli 1957 vetäytyminen Suezilta, 1970 epäonnistuneet aseleponeuvottelut, 1978 Camp David I, 1981 aselepo ja 1983 vetäytyminen Libanonista jne., kaikki nämä ovat jenkkien kätilöimiä.
Ehkä termini oli epätarkka. Tarkoitin lähinnä oikean laidan äärisiionisteja, revisionisteja, jotka eivät paljon eroa äärimuslimeista tai fasisteista ja jotka ajavat mm. länsirannan sulattamista Israeliin ja arabien pois ajamista.
Eli käsityksesi mukaan tällaisella ajattelulla on suurikin jalansija Yhdysvaltain lähi-idän politiikassa? Olen kovasti eri mieltä. Israelilla on erityisasema USA:n ulkopolitiikassa maan suuren juutalaisvähemmistön, kristillisen oikeiston ja Israelin geopoliittisen aseman vuoksi, mutta vähintäänkin reaalipoliittiset intressit ohjaavat jenkkejä kyllä huomattavasti maltillisemmalle linjalle.
Tuo oli tarkoin harkittu trolli. Israel on aika lähellä satelliittivaltiota,vaikka se joskus toimii vastoin USA:n tahtoa.
Ja miten käytännössä ilmenee tämä satelliittivaltion asema?
Konflikti pitää alueen epävakaisena, jolloin sotilaallisella mahdilla uhkailu toimii paremmin ja agressiot voidaan toteuttaa vapaammin. Israelin ja USA:n edut ovat kuitenkin jossain määrin yhteneviä ja USA:lla on intressejä säilyttää vaikutusvalta öljyn lähellä (niin salaliittoteorialta kuin se kuulostaakin). En minä voi todistaa USA:n tahallaan eskaloivan kriisiä, mutta minusta tuntuu siltä, kaiken sen valossa mitä on tehty tai jätetty tekemättä.
Heikkoa ad hoc -selittelyä, ei vakuuta. Anna jotain konkreettisia esimerkkejä siitä, miten USA hyötyy nykyisen konfliktin ylläpitämisestä verrattuna tilanteeseen, jossa olisi yksi päänsärky vähemmän lähi-idän sekamelskassa.
Oletko sitä mieltä, että USA:lla ei ole mitään intressejä lähi-itää kohtaan? Aivan varmasti heille on suotuisaa (varsinkin neo-konservatiivien ajatuksissa, tjeu: http://www.newamericancentury.org/, jäseninä muunmuassa Donald Rumsfeld ja Paul Wolfovitz) pitää sotilaallisesti voimakasta apuria lähi-idässä (esim. Irakhan oli aikaisemmin apuri ja yksi USA:n sotilaallisen avun saajista).
Joo, mutta mikä itseisarvo aseiden tunkemisella Israeliin on? Aseita annetaan sinne juuri siksi, että USA haluaa varmistua siitä, että maa pysyy "on top of the game". Jos aseille ei olisi käyttöä, niin ei USA:llakaan mitään intressiä niitä olisi sinne lapata.
Joka tapauksessa perustelusi ontuu sikälikin, että kyllähän esimerkiksi Taiwan, Etelä-Korea ja Argentiina saavat huomattavaa sotilaallista apua USA:lta ilman sen kummempaa konfliktia. Ja miten sun logiikkaasi istuu se, että toisiksi suurin aseavun saaja on Egypti, Israelin vanha vihollinen jo useammastakin sodasta?
Edelleenkään en tarkoittanut aseapua, vaan kansainvälisiä tarkkailijoita ja joukkoja.
Mikä maa haluaa lähettää joukkoja teurastettavaksi tonne? Kansainvälisiä joukkoja on ollut vaikea saada paljon selkeämpiinkään konflikteihin väliin.
Jokatapuksessa suurin osa Israelilaisista on maahanmuuttajia, eikä sitä faktaa muuta mikään. Arabit muodostavat valtavan enemmistön kyseisellä maantieteellisellä alueella.
Vähän hakusessa nää sun faktat. 68% nykyisistä israelilaisista on syntynyt Israelissa. Alueella (historiallinen Palestiina) asuu 5,4 miljoonaa juutalaista ja 4,9 miljoonaa palestiinalaista.
Ylipäänsä alueen historia ei ole niin yksinkerainen kuin esität. Vaikka 1900-luvun alussa alue oli voimakkaasti arabienemmistöinen ja juutalaisten osuus oli vain n. 6 % väestöstä, monilla alueilla (mm. Jerusalemissa) heitä oli ylivoimainen enemmistö. Vuoteen 1922 mennessä juutalaisten osuus oli maahanmuuton seurauksena kasvanut jo 30 prosenttiin. Vuoteen 1939 mennessä osuus oli jo n. 40 %. Huomionarvoista on, että tähän asti muutto tapahtui täysin normaalin ja laillisen käytännön mukaan, ostamalla maata ja kiinteistöjä paikallisilta jne.
Vuodesta 1939 eteenpäin siirtomaaisäntä Iso-Britannia rajoitti voimakkaasti juutalaisten maahanmuuttoa ja maan myyminen juutalaisille kiellettiin. "Sattuneesta syystä" kuitenkin nimenomaan vuosina 1939-1945 maahanmuutto kiihtyi ja se oli olosuhteiden pakosta laittomasti ja maanalaisesti tapahtuvaa. Kun vielä sodan jälkeen muutamassa vuodessa jo silloin suureksi kasvanut juutalaisväestö tuplaantui Itä-Euroopan pakolaisten myötä, paineet juutalaisvaltion perustamiseksi alkoivat olla huomattavat. YK:n päätöslauselmalla vuonna 1947 alue jaettiin suhteessa 55-45 juutalaisten ja arabien kesken (mikä vastasi sen aikaista väestösuhdetta). Arabit eivät kuitenkaan hyväksyneet tätä ja Egypti, Jordania, Syyria, Libanon ja Irak hyökkäsivät 1948 Israeliin tarkoituksenaan tuhota vastaperustettu juutalaisvaltio.
Israelista joutui pakolaiseksi lähtemään 711 000 arabia, muslimimaista taas lähes 900 000 juutalaista joista n. 600 000 muutti Israeliin.