Kaukaa pohjoisesta, kamalien työkiireiden keskeltä ja melkeinpä armottoman vi**tuksen vallitessa lähdin ajelemaan kohti Konemetsää perjantain helteessä. Oli pakko saada muuta ajateltavaa, pakko päästä reivaamaan! Pois, pois, pois.
Keljutus hälveni pikkuhiljaa, kun matka edistyi. Ja odottava jännitys nousi, kun lopulta tallustelin festarialuueelle perjantai-iltana. Kiireinen lähtö oli saanut aikaan mm. telttakeppien jäämisen ties minne, joten metsätöihin sitten vain aluksi, että saatiin asumus läjään. Kiitokset kaikille kannustavista hymyistä :)
Desertille sitten suunta heti puoliltaöin ja alkuvaikeuksien jälkeen wanhakin jaksoi keikkua hiekkakuopassa aamuun saakka. Ensi kertaa näin Proteuksen livenä, oli erittäin jees, samoin kuin muutkin ennen ja jälkeen soittaneet!!! Sitten voitti järjen hiven auringon noustessa ja raahauduin kipein jaloin teltalle.
Lauantai päivä oli hirmuisen kuuma ja se meni reilun tunnin unien jälkeen vettä litkien ja kierrellen aluetta vain iltaa odotellen.
Milla Lehto veti hienon setin ja Orkidea omansa heti perään! Ja siinä vaiheessa, kun alkoi jalat taas muistuttaa olemassa olostaan, niin tuli Ticon. Jes!! Vaikka tekee kipeää, ei haittaa!
Lopulta piti mennä aikaisin kahden maissa nukkumaan, koska seuraavan iltana piti olla taas työmaalla liki 600km päässä...Harmi sinänsä, koko sunnuntain anti jäi näkemättä, koska starttasin jo seitsemältä aamulla.
Silti hienoa, upeaa, mahtavaa! Eka kerta Konemetsässä ja tuonne pitää mennä uudestaankin, oli kiirettä tai ei!
Plussia ja miinuksia on tuossa tullutkin, mutta haluan silti kiittää järkkäreitä kokonaisuutena hyvin toimineesta tapahtumasta. Ja kiitos myös teille kanssa tamppaajat!