Kuumimmat emännät [kuvan kera]

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

aada, 26.10.2009 23:02:

Tatuoinnit eivät mielestäni ole yhtään tyylikkäitä taikka naisellisia. Tämän lisäksi ne tuovat kantajalleen tietynlaista alaluokkaista ilmettä. Silti olen salaa vähän heikkona tatuoituihin pahistyttöhin. Itse en hankkisi tatuointia, enkä pidä niistä myöskään vakavasti otettavilla miehillä. (Eri asia taas sitte sellaiset pahismiehet, jotka menee samaan kategoriaan kuin noi pahistytöt, joihin sortuu, mutta joita ei ota koskaan vakavasti).

Et varmastikaan ole ainut, joka on kutakuinkin tätä mieltä. Itse taas koen, että kyseinen ajattelutapa perustuu vanhoihin mielikuviin, joista osa ihmisistä ei osaa päästää irti. Esim. tuo käyttämäsi sana ''pahistyttö'' tai ''pahispoika'' juontaa yleensä juurensa siitä, että tatuointeja tehtiin aiemmin lähinnä vankiloissa, mikä puolestaan yhdistyy monessa päässä alaluokkaisuuteen.

Länkkärikulttuurissamme olemme myös aiemmin halveksuneet nykypäivääkin vahvemmin kulttuureita, joiden koemme olevan omaa kultturiamme alemmalla tasolla, ns. ''sivistymättömiä'' kulttuuriryhmiä, kuten alkuasukkaita. Esim. juuri heillä on omat tapansa koristaa vartaloaan, kuten erilaiset tatuoinnit ja lävistykset. Meidän kulttuurissa onkin sitten esim. se silikoni ja botox... kuinka sivistynyttä. :P

Anyways, mun mielestäni on aika jännä, jos joku ei pysty ottamaan toista ihmistä vakavasti vain siksi, että tämä on halunnut toteuttaa itseään ja koristaa omaa kehoaan itselleen mieluisalla tavalla. Tatuoinnit eivät omasta mielestäni tee yhdestäkään ihmisestä enemmän tai vähemmän asenteellista, pahista, hyvistä, ala- tai yläluokkaista - kyllä se ihmisen käytös tekee kaiken tatuointien puolesta. Mä en ole erityisesti hulluna vain tatuoituihin miehiin tai naisiin, mutta tatuoinnit kiinnostavat taiteen yhtenä muotona suuresti, ja kyllä taidokkaita sellaisia mielellään ihailee. Tästä syystä niitä myös itselleen halajaa. Jos joku minua ei siksi kykene vakavasti ottamaan, niin vielä vähemmän minä kykenen ottamaan vakavasti sellaista ihmistä, joka ajatusmaailmansa tällä tavoin rajoittaa. Siispä kaikki hyvin paratiisissa, eipä kaikkien kanssa tarvitsekaan onneksi viettää vapaa-aikaa. ;)

Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka eivät missään tapauksessa halua tatuointeja, ja yhtälailla ymmärrän heitä, jotka eivät saa niistä tarpeekseen. Jos mä jostakin ihmisestä kiinnostun, niin se ei tapahdu paljaan tai tatskatun ihon vaikutuksesta. Tää topikki ei nyt kuitenkaan käsittele ihmisen syvällisiä piirteitä, joten let's cut the crap ja itse asiaan:

Julianne Moore. Tyksin tän naisen roolisuorituksista, eikä kuoressakaan valittamista, kerta tähän topikkiin postasin.

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

Zenni, 26.10.2009 21:55:
Hayden tatskattuna, oh laaaaawd..

Ihan ku suoraan Suicide Girlsin sivuile :P Tosin helvetin rumat tatskat fotaroitu...

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

Vampyrella, 26.10.2009 23:34:
---
aada, 26.10.2009 23:02:

Tatuoinnit eivät mielestäni ole yhtään tyylikkäitä taikka naisellisia. Tämän lisäksi ne tuovat kantajalleen tietynlaista alaluokkaista ilmettä. Silti olen salaa vähän heikkona tatuoituihin pahistyttöhin. Itse en hankkisi tatuointia, enkä pidä niistä myöskään vakavasti otettavilla miehillä. (Eri asia taas sitte sellaiset pahismiehet, jotka menee samaan kategoriaan kuin noi pahistytöt, joihin sortuu, mutta joita ei ota koskaan vakavasti).

---


Et varmastikaan ole ainut, joka on kutakuinkin tätä mieltä. Itse taas koen, että kyseinen ajattelutapa perustuu vanhoihin mielikuviin, joista osa ihmisistä ei osaa päästää irti. Esim. tuo käyttämäsi sana ''pahistyttö'' tai ''pahispoika'' juontaa yleensä juurensa siitä, että tatuointeja tehtiin aiemmin lähinnä vankiloissa, mikä puolestaan yhdistyy monessa päässä alaluokkaisuuteen.

Länkkärikulttuurissamme olemme myös aiemmin halveksuneet nykypäivääkin vahvemmin kulttuureita, joiden koemme olevan omaa kultturiamme alemmalla tasolla, ns. ''sivistymättömiä'' kulttuuriryhmiä, kuten alkuasukkaita. Esim. juuri heillä on omat tapansa koristaa vartaloaan, kuten erilaiset tatuoinnit ja lävistykset. Meidän kulttuurissa onkin sitten esim. se silikoni ja botox... kuinka sivistynyttä. :P

Anyways, mun mielestäni on aika jännä, jos joku ei pysty ottamaan toista ihmistä vakavasti vain siksi, että tämä on halunnut toteuttaa itseään ja koristaa omaa kehoaan itselleen mieluisalla tavalla. Tatuoinnit eivät omasta mielestäni tee yhdestäkään ihmisestä enemmän tai vähemmän asenteellista, pahista, hyvistä, ala- tai yläluokkaista - kyllä se ihmisen käytös tekee kaiken tatuointien puolesta. Mä en ole erityisesti hulluna vain tatuoituihin miehiin tai naisiin, mutta tatuoinnit kiinnostavat taiteen yhtenä muotona suuresti, ja kyllä taidokkaita sellaisia mielellään ihailee. Tästä syystä niitä myös itselleen halajaa. Jos joku minua ei siksi kykene vakavasti ottamaan, niin vielä vähemmän minä kykenen ottamaan vakavasti sellaista ihmistä, joka ajatusmaailmansa tällä tavoin rajoittaa. Siispä kaikki hyvin paratiisissa, eipä kaikkien kanssa tarvitsekaan onneksi viettää vapaa-aikaa. ;)

Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka eivät missään tapauksessa halua tatuointeja, ja yhtälailla ymmärrän heitä, jotka eivät saa niistä tarpeekseen. Jos mä jostakin ihmisestä kiinnostun, niin se ei tapahdu paljaan tai tatskatun ihon vaikutuksesta. Tää topikki ei nyt kuitenkaan käsittele ihmisen syvällisiä piirteitä, joten let's cut the crap ja itse asiaan:

Julianne Moore. Tyksin tän naisen roolisuorituksista, eikä kuoressakaan valittamista, kerta tähän topikkiin postasin.

Varmasti esille tuomani ajattelutapa on sellainen, joista moni ei osaa päästää irti. Omalla kohdallani näin ei kuitenkaan ole, vaan tiedostan hyvin, että tatuointi siellä täällä ei kerro oikeastaan paljoakaan (tai vastaavasti kertoo, mutta niin monin eri tavoin, ettei sillä käytännössä ole merkitystä) kyseisestä ihmisestä itsestään. Eli minun tapauksessani kysessä on valinta, en siis halua päästää irti tästä ajattelumallista.

Näin on siksi, että tämä ns. vanhoillinen ajattelumalli on edelleen voimissaan, erityisesti konservatiivisemmissa piireissä. Eli ehkä se oleellisin juttu, minkä vuoksi en kiinnostuisi vakavasti ottaen tatuoidusta ihmisestä, on se, että joko hän ei olisi tietoinen tälläisten sosiaalisten normisääntöjen olemassaolosta tai se, että hän ei haluaisi pelata niiden mukaan. Eli tavalla tai toisella hän ei ottaisi yhteiskunnassamme tosiasiallisesti vaikuttavia voimia huomioon käytönnön toimissaan ja eikä siten pyrkisi toimimaan etunsa mukaisesti.

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

aada, 27.10.2009 17:05:

Varmasti esille tuomani ajattelutapa on sellainen, joista moni ei osaa päästää irti. Omalla kohdallani näin ei kuitenkaan ole, vaan tiedostan hyvin, että tatuointi siellä täällä ei kerro oikeastaan paljoakaan (tai vastaavasti kertoo, mutta niin monin eri tavoin, ettei sillä käytännössä ole merkitystä) kyseisestä ihmisestä itsestään. Eli minun tapauksessani kysessä on valinta, en siis halua päästää irti tästä ajattelumallista.

Näin on siksi, että tämä ns. vanhoillinen ajattelumalli on edelleen voimissaan, erityisesti konservatiivisemmissa piireissä. Eli ehkä se oleellisin juttu, minkä vuoksi en kiinnostuisi vakavasti ottaen tatuoidusta ihmisestä, on se, että joko hän ei olisi tietoinen tälläisten sosiaalisten normisääntöjen olemassaolosta tai se, että hän ei haluaisi pelata niiden mukaan. Eli tavalla tai toisella hän ei ottaisi yhteiskunnassamme tosiasiallisesti vaikuttavia voimia huomioon käytönnön toimissaan ja eikä siten pyrkisi toimimaan etunsa mukaisesti.

Kiitos selvennyksestä, jäikin vähän piementoon, mitä tuolla ''vakavasti ottamisella'' tarkoitat.

Mä en itse perusta konservatiivisten piirien päälle, ja mun työssäkin on vain plussaa, että lapset, nuoret ja aikuiset näkevät erilaisia vastuullisia aikuisia - oli heillä sitten millainen tukka tai hipiä tahansa. Mä olen sitä mieltä, että tiukan konservatiivisuuden ja vanhoillisen ajattelumallin olisi jo aika väistyä. Näin se ei kuitenkaan tee, ellei ihmiset uskalla olla erilaisia ja arvostaa erilaisuutta. Tällä en tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi ottaa tatuointeja, vaan se erilaisuus lähtee ihan tuolta oman ajattelun tasolta.

Mun ajattelumaailmaani ei mahdu se, että miksi joku ihminen ei voisi olla aivan yhtä älykäs, viisas ja vastuullinen elämässään (ja työssään), vaikka hänellä olisikin tatuointi / useampi sellainen? Millaisia arvoja me haluamme yhteiskunnassamme korostaa, pinnallisia vai syvällisempiä? Mikä on oikeasti tärkeää?

Mä koen, että mikäli mä menisin vain noiden pinnallisten, konservatiivisten arvojen mukaan, mä en todellakaan pyrkisi toimimaan oman tai tämän yhteiskunnan edun mukaisesti. Mä jatkaisin sitä samaa suppeakatseisuutta, minkä jotkut ovat joskus aloittaneet, eikä tää maailma tästä kehittyisi eteenpäin millään tapaa. Tatuoinnithan saa piiloon tarvittaessa, mutta ajatusmaailmaansa tarvitsee elämässä jatkuvasti - se on näkyvämpää kuin tatuoinnit silloin, kun ollaan toistemme kanssa tekemisissä.

Pakko kysyä sulta jotain: Koetko, että konservatiiviset piirisi aiheuttavat sinulle paineita toimia tiettyjen normien mukaan, ja tämän vuoksi joutuisit häpeämään tatuoitua kumppania - hänenlaisensa kun ei mahtuisi sosiaalisiin normeihinne?

Mutta niinhän se menee, piirinsä kaikille. Ei mun tarvitsekaan täysin ymmärtää, miksi joku haluaa mennä tiettyjen konservatiivisten normien mukaan, mutta aina voin tietysti koittaa laajentaa näkemystäni ja tutustua tarkemmin kyseiseen ajattelutapaan, vaikka se onkin kaukana omastani.

Anteeksi kovasti tämä OT, on mielenkiintoinen aihe.

Kevennykseksi tän topikin oikeaan aiheeseen liittyvä kuva (taas sama seivaus :D):

Kari Byron from Mythbusters!

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

Substanced, 26.10.2009 17:25:
Itelle on aika turn-off kyllä jos naisen vartalo on täynnä tatuointeja.

Sama.

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

Vampyrella, 27.10.2009 21:51:
---
aada, 27.10.2009 17:05:

Varmasti esille tuomani ajattelutapa on sellainen, joista moni ei osaa päästää irti. Omalla kohdallani näin ei kuitenkaan ole, vaan tiedostan hyvin, että tatuointi siellä täällä ei kerro oikeastaan paljoakaan (tai vastaavasti kertoo, mutta niin monin eri tavoin, ettei sillä käytännössä ole merkitystä) kyseisestä ihmisestä itsestään. Eli minun tapauksessani kysessä on valinta, en siis halua päästää irti tästä ajattelumallista.

Näin on siksi, että tämä ns. vanhoillinen ajattelumalli on edelleen voimissaan, erityisesti konservatiivisemmissa piireissä. Eli ehkä se oleellisin juttu, minkä vuoksi en kiinnostuisi vakavasti ottaen tatuoidusta ihmisestä, on se, että joko hän ei olisi tietoinen tälläisten sosiaalisten normisääntöjen olemassaolosta tai se, että hän ei haluaisi pelata niiden mukaan. Eli tavalla tai toisella hän ei ottaisi yhteiskunnassamme tosiasiallisesti vaikuttavia voimia huomioon käytönnön toimissaan ja eikä siten pyrkisi toimimaan etunsa mukaisesti.

---


Kiitos selvennyksestä, jäikin vähän piementoon, mitä tuolla ''vakavasti ottamisella'' tarkoitat.

Mä en itse perusta konservatiivisten piirien päälle, ja mun työssäkin on vain plussaa, että lapset, nuoret ja aikuiset näkevät erilaisia vastuullisia aikuisia - oli heillä sitten millainen tukka tai hipiä tahansa. Mä olen sitä mieltä, että tiukan konservatiivisuuden ja vanhoillisen ajattelumallin olisi jo aika väistyä. Näin se ei kuitenkaan tee, ellei ihmiset uskalla olla erilaisia ja arvostaa erilaisuutta. Tällä en tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi ottaa tatuointeja, vaan se erilaisuus lähtee ihan tuolta oman ajattelun tasolta.

Mun ajattelumaailmaani ei mahdu se, että miksi joku ihminen ei voisi olla aivan yhtä älykäs, viisas ja vastuullinen elämässään (ja työssään), vaikka hänellä olisikin tatuointi / useampi sellainen? Millaisia arvoja me haluamme yhteiskunnassamme korostaa, pinnallisia vai syvällisempiä? Mikä on oikeasti tärkeää?

Mä koen, että mikäli mä menisin vain noiden pinnallisten, konservatiivisten arvojen mukaan, mä en todellakaan pyrkisi toimimaan oman tai tämän yhteiskunnan edun mukaisesti. Mä jatkaisin sitä samaa suppeakatseisuutta, minkä jotkut ovat joskus aloittaneet, eikä tää maailma tästä kehittyisi eteenpäin millään tapaa. Tatuoinnithan saa piiloon tarvittaessa, mutta ajatusmaailmaansa tarvitsee elämässä jatkuvasti - se on näkyvämpää kuin tatuoinnit silloin, kun ollaan toistemme kanssa tekemisissä.

Pakko kysyä sulta jotain: Koetko, että konservatiiviset piirisi aiheuttavat sinulle paineita toimia tiettyjen normien mukaan, ja tämän vuoksi joutuisit häpeämään tatuoitua kumppania - hänenlaisensa kun ei mahtuisi sosiaalisiin normeihinne?

Mutta niinhän se menee, piirinsä kaikille. Ei mun tarvitsekaan täysin ymmärtää, miksi joku haluaa mennä tiettyjen konservatiivisten normien mukaan, mutta aina voin tietysti koittaa laajentaa näkemystäni ja tutustua tarkemmin kyseiseen ajattelutapaan, vaikka se onkin kaukana omastani.

Anteeksi kovasti tämä OT, on mielenkiintoinen aihe.

Kevennykseksi tän topikin oikeaan aiheeseen liittyvä kuva (taas sama seivaus :D):

Kari Byron from Mythbusters!

Erilaiset sosiaalisen statuksen, tyylin tms. mukaan määräytyvät hierarkiat on kuitenkin varmasti melko pysyvä ilmiö ja usein juuri nämä ns. konservatiivisemmat piirit ovat vallassa näiden hierarkioiden määrittelyssä. Eli näen tämän erottelun suhteellisen pysyvänä ilmiönä, johon yksilön on toimillaan melko mahdotonta vaikuttaa. Näissä olosuhteissa (eli suhtautuessani muutoksen mahdollisuuteen hyvin skeptisesti) on mielestäni yksilön etujen mukaista toimia näiden pelisääntöjen mukaan ja pyrkiä ajamaan etuaan näissä olosuhteissa, eli elämän todelliset realiteetit huomioon ottaen. Mielestäni on vain fiksua ottaa toiminnassaan huomioon se, että suuri osa ihmisistä suhtautuu negatiivisesti esimerkiksi juuri tatuointeihin. Pinnallista? Ehkä, mutta maailma ja ihmiset ovat tietyltä osin hyvinkin pinnallisia, joten tämän voi aivan yhtä hyvin tiedostaa ja ottaa toimissaan huomioon.

Kyllä voin sanoa, että koen jonkin verran sosiaalisia paineita toimia tiettyjen normien mukaan. Haluan näyttää menestyneeltä, joten joutuisin kyllä häpeämään juuri esimerkiksi tatuoitua kumppania, huonoa koulutusta tai työpaikkaa, kehnoa palkkatasoa tai muuta vastaavaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimisin näiden normien mukaisesti sokeana, ilman omaa tahtoa. Olen nimenomaan valinnut, että arvostan ja tavoittelen tiettyjä asioita ja toimin niiden mukaisesti. Kun tämän valintani olen tehnyt, niin paineita syntyy myös ulkoa päin olla tietynlainen. Itse olen kuitenkin tämän mahdollistanut ja siihen pyrkinytkin.

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

aada, 27.10.2009 22:39:

Kyllä voin sanoa, että koen jonkin verran sosiaalisia paineita toimia tiettyjen normien mukaan. Haluan näyttää menestyneeltä, joten joutuisin kyllä häpeämään juuri esimerkiksi tatuoitua kumppania, huonoa koulutusta tai työpaikkaa, kehnoa palkkatasoa tai muuta vastaavaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimisin näiden normien mukaisesti sokeana, ilman omaa tahtoa. Olen nimenomaan valinnut, että arvostan ja tavoittelen tiettyjä asioita ja toimin niiden mukaisesti. Kun tämän valintani olen tehnyt, niin paineita syntyy myös ulkoa päin olla tietynlainen. Itse olen kuitenkin tämän mahdollistanut ja siihen pyrkinytkin.

Okei.

Mä itse arvostan kaikkea työtä, sillä kaikkea tarvitaan. Arvostan siivoajia, jotka jaksavat tehdä meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta tärkeää työtä pienellä palkalla, vaikka kotonaan istumalla he tienaisivat enemmän. Arvostan akateemisesti kouluttautuneita, jotka haluavat suunnilleen omistaa elämänsä jonkin tietyn asian tutkimiselle. Arvostan niitä, jotka käyvät duunissa ihan vain siksi, että saisivat elannon perheelleen. Arvostan myös itseäni ja kaltaisiani, jotka ovat valinneet itselleen kutsumusammatin, joka ei rikastuta rahallisesti, mutta sitäkin enemmän henkisesti. Arvostan muusikkoja, jotka tekevät meille musiikkia, ja taiteilijoita, jotka luovat meille taidetta. Arvostan myös heitä, jotka jossakin vaiheessa elämäänsä kykenevät vain olemaan tekemättä mitään, tai kenties koko elämänsä - kaikilla kun ei ole vaihtoehtoja. En kuitenkaan arvosta yhtä ammattia tai ihmisryhmittymää yli muiden. Näin ollen arvostan myös tatuoijia ja niitä ihmisiä, jotka haluavat itseään toteuttaa. Arvostan myös sinua, koska täysin ilman kunnianhimoisuutta monet asiat eivät etenisi. Tietyissä asioissa puolestaan kunnianhimo voi mennä aivan liian pitkälle.
Arvostan monenlaisia asioita, mutta myönnän, että minun on hyvin vaikea arvostaa suppeakatseisuutta.

Mä en usko, ettetkö sä hoitaisi hommiasi aivan yhtä hyvin ja antaumuksella, vaikka sulla olisikin jakkupukusi alla tatska piilossa. Kenelle sä sitä konservatiivisissa piireissä edes vilauttelisit, kun vilauttelu olisi epäkorrektia käytöstä? :D

Okei, oli pakko keventää, koska meni niin diipiksi.

Mutta eipä tästä aiheesta sen enempää, jokainen tyylillään, eiköhän me molemmat olla valittu omat tiemme. Propsit avoimesta kirjoittelusta!

Ja tyylistä puheenollen, taas aiheeseen oikeasti liittyvä kevennys, Erykah Badu, mahtipontinen naisartisti:

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

Vampyrella, 27.10.2009 23:23:
---
aada, 27.10.2009 22:39:

Kyllä voin sanoa, että koen jonkin verran sosiaalisia paineita toimia tiettyjen normien mukaan. Haluan näyttää menestyneeltä, joten joutuisin kyllä häpeämään juuri esimerkiksi tatuoitua kumppania, huonoa koulutusta tai työpaikkaa, kehnoa palkkatasoa tai muuta vastaavaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimisin näiden normien mukaisesti sokeana, ilman omaa tahtoa. Olen nimenomaan valinnut, että arvostan ja tavoittelen tiettyjä asioita ja toimin niiden mukaisesti. Kun tämän valintani olen tehnyt, niin paineita syntyy myös ulkoa päin olla tietynlainen. Itse olen kuitenkin tämän mahdollistanut ja siihen pyrkinytkin.

---


Okei.

Mä itse arvostan kaikkea työtä, sillä kaikkea tarvitaan. Arvostan siivoajia, jotka jaksavat tehdä meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta tärkeää työtä pienellä palkalla, vaikka kotonaan istumalla he tienaisivat enemmän. Arvostan akateemisesti kouluttautuneita, jotka haluavat suunnilleen omistaa elämänsä jonkin tietyn asian tutkimiselle. Arvostan niitä, jotka käyvät duunissa ihan vain siksi, että saisivat elannon perheelleen. Arvostan myös itseäni ja kaltaisiani, jotka ovat valinneet itselleen kutsumusammatin, joka ei rikastuta rahallisesti, mutta sitäkin enemmän henkisesti. Arvostan muusikkoja, jotka tekevät meille musiikkia, ja taiteilijoita, jotka luovat meille taidetta. Arvostan myös heitä, jotka jossakin vaiheessa elämäänsä kykenevät vain olemaan tekemättä mitään, tai kenties koko elämänsä - kaikilla kun ei ole vaihtoehtoja. En kuitenkaan arvosta yhtä ammattia tai ihmisryhmittymää yli muiden. Näin ollen arvostan myös tatuoijia ja niitä ihmisiä, jotka haluavat itseään toteuttaa. Arvostan myös sinua, koska täysin ilman kunnianhimoisuutta monet asiat eivät etenisi. Tietyissä asioissa puolestaan kunnianhimo voi mennä aivan liian pitkälle.
Arvostan monenlaisia asioita, mutta myönnän, että minun on hyvin vaikea arvostaa suppeakatseisuutta.

Mä en usko, ettetkö sä hoitaisi hommiasi aivan yhtä hyvin ja antaumuksella, vaikka sulla olisikin jakkupukusi alla tatska piilossa. Kenelle sä sitä konservatiivisissa piireissä edes vilauttelisit, kun vilauttelu olisi epäkorrektia käytöstä? :D

Okei, oli pakko keventää, koska meni niin diipiksi.

Mutta eipä tästä aiheesta sen enempää, jokainen tyylillään, eiköhän me molemmat olla valittu omat tiemme. Propsit avoimesta kirjoittelusta!

Ja tyylistä puheenollen, taas aiheeseen oikeasti liittyvä kevennys, Erykah Badu, mahtipontinen naisartisti:

Pakko vielä kommentoida, että arvostan ehdottomasti kyllä kaikkea työtä. Se, että minulla on henkilökohtaisia tavoitteita, ei tarkoita, että väheksyisin muita. En myöskään ole omasta mielestäni suppeakatseinen. Se mistä tälläisen käsityksen ehkä saa, liittyy siihen, että otan huomioon elämän realiteetit ja pyrin toimimaan niiden mukaan. Mielestäni suppeakatseisuuden ja tämän ero on esimerkiksi seuraavassa:

Tatuoitu nainen tai mies kävelee vastaan, reaktiona:
1. Onpa siinä alaluokkainen ja tyylitön nainen tai mies: Leimataan koko henkilö tämän yhden piirteen perusteella, minkä voisi käsittää suppeakatseisuudeksi
2. Tuon naisen tai miehen tatuointi kertoo jonkinlaisesta alaluokkaisuudesta tai tyylittömyydestä: Tässä ihmistä ei leimata yhden asian perusteella, vaan annetaan vaihtoehtoisia tapoja olla. Eli tässä ihmistä ei leimata, vaan pikemminkin lähtökohtana on se, mitä yhteiskunnassa / tietyissä piireissä tms. ollaan mieltä asiasta ja miten se siinä käsitetään

Lisään tänne vielä Sophie Marceaun. Erityisen kuuma 007 The world is not enough elokuvassa Elektra Kinginä. Muistan kun nuorempana en niin välittänyt Bondeista, mutta jaksoin katsoa tätä elokuvaa kerta toisensa jälkeen Elektran ja hänen poikaystävänsä vuoksi. Jotenkin niin hienostunut, vaarallinen ja viettelevä samanaikaisesti.

Anteeksi töykeyteni, mutta kaiken työn arvostaminen on yksinkertaisesti typerää.

JA e: musta te kumpikin ootte omien ajatustenne vankeja, ja siten konservatiivisia.

EE: Kattokaa tota mun signaturen linkkiä. Ilman doussaajia tostaki päivästä ois tullu tylsempi.

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

aada, 28.10.2009 00:38:

Pakko vielä kommentoida, että arvostan ehdottomasti kyllä kaikkea työtä. Se, että minulla on henkilökohtaisia tavoitteita, ei tarkoita, että väheksyisin muita. En myöskään ole omasta mielestäni suppeakatseinen. Se mistä tälläisen käsityksen ehkä saa, liittyy siihen, että otan huomioon elämän realiteetit ja pyrin toimimaan niiden mukaan.

Allrighty. Ymmärtääkseni et kuitenkaan arvosta niin paljoa, että voisit ottaa kumppaniksesi ns. perusduunarin, vaikka hän olisi aivan mahtava ihminen, koska se ei sopisi piirien normeihin? Vai ymmärsinkö tässäkin kohtaa jotakin väärin, puhuitko siis vain itsestäsi siinä kohtaa, että työn ja palkkatason täytyy olla hyvä - mitä se hyvä sitten tarkoittaakaan? Ymmärtääkseni ulkoiseen olemukseen liittyvät vaatimukset eivät ainakaan koskettaneet ainoastaan sinua. Siis se, että ihmisen täytyy myös näyttää menestyksekkäältä, ja ulkoisen olemuksen on istuttava konservatiivisiin normeihin.

Elämässä on monenlaisia eri realiteetteja. Sun ja mun elämässä ne on varmasti hyvin erilaiset. Pääasia on, että itse on tyytyväinen.

Kuumimmat emännät - jauhantaa elämän realiteeteista. :D Sorry, kaant halp mi self!

P.S. Jos luet tämän jälkijunassa, niin mitä sinun piireissä ollaan mieltä siitä, että käyt ns. alaluokan tapahtumissa, eli konemusabileissä, jotka yleensä leimataan konservatiivisissa piireissä aika rankalla kädellä? Ja jos osaat jotenkin siirtää tämän keskustelun jonnekin offtopikointiin, niin kiitos, koska mä en osaa. Ois meinaan ihan mielenkiintoista jatkaa tätä ilman, että muut hermostuu. Ei siis jatketa enää täällä, pitänee tutkia foorumia tarkemmin.

Nyt taitaa neitien keskustelut vähän livetä offraiteille tän topicin aiheesta. :) eli jatkakaa ihmeessä jutustelua muualla mut tän topicin sisään se ei kuulu :) Tää topicci kun on tarkoitettu kuumille emännille kuvan kera :) Ei niinkään sille keskustelulle mikä tai mitä on kenenkin mielestä kaunista, hottia tai hyväksyttävää.

Eiks se kuitenkin niin oo et mielipide on vähän niinkun p*rsereikä... jokaisella meillä on sellainen ja jokaisen mielestä toisen sellainen haisee pahalle ;)


Ja tässä viel sitä naiskauneutta! Ehdottomasti yks mun suosikeista! :)

Ja pakko viel pistää toinen heti perään... sääli et tääkin kaunis neito kai pilas elämänsä huumeilla...

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

.

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

aada, 27.10.2009 22:39:
Kyllä voin sanoa, että koen jonkin verran sosiaalisia paineita toimia tiettyjen normien mukaan. Haluan näyttää menestyneeltä, joten joutuisin kyllä häpeämään juuri esimerkiksi tatuoitua kumppania, huonoa koulutusta tai työpaikkaa, kehnoa palkkatasoa tai muuta vastaavaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimisin näiden normien mukaisesti sokeana, ilman omaa tahtoa. Olen nimenomaan valinnut, että arvostan ja tavoittelen tiettyjä asioita ja toimin niiden mukaisesti. Kun tämän valintani olen tehnyt, niin paineita syntyy myös ulkoa päin olla tietynlainen. Itse olen kuitenkin tämän mahdollistanut ja siihen pyrkinytkin.

Tää on kyllä aika paksun absurdia. Ei pinnallisuudesta kannata olla syvällinen tai näyttää ihan juntilta. Sitähän et halua, ethän?

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

Pexi_, 28.10.2009 13:56:

Nyt taitaa neitien keskustelut vähän livetä offraiteille tän topicin aiheesta. :) eli jatkakaa ihmeessä jutustelua muualla mut tän topicin sisään se ei kuulu :) Tää topicci kun on tarkoitettu kuumille emännille kuvan kera :) Ei niinkään sille keskustelulle mikä tai mitä on kenenkin mielestä kaunista, hottia tai hyväksyttävää.

Me knows, pyysin jo anteeksi, mutta kun evo. :/ Etkö huomannut mun seivauksia, eli niitä kuumia emäntiä siellä turhan jauhannan perässä? :D Viisaat siis skippasivat turhat löpinät ja tsekkasivat vain kuvat!

Löpisin siksi, että musta yksi mielenkiintoisin asia elämässä on ottaa selkoa muiden ajattelutavoista, varsinkin kun ne on aivan vastakkaisia kuin itsellä. Vähän kuin tutustuisi uuteen kulttuuriin. Vaikka ei hyväksyisikään monia asioita, voi niitä kuitenkin yrittää ymmärtää, vaikkakin objektiivisesti. Valitettavasti näitä keskusteluja tulee käytyä välillä ihan väärissä topikeissa, kun juttu lähtee laajenemaan. Pahoittelut, jos erehdyit lukemaan!

MUT itse asiaan:

Mä sain kersana tästä mimmistä ihan todella kummalliset vibat. Joo, se on piirretty, mutta mitä sitten. :P

Jessica Rabbit <3

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

Vampyrella, 28.10.2009 23:34:

Replying to Kuumimmat emännät [kuvan kera]:

Pexi_, 28.10.2009 14:01:
Ja pakko viel pistää toinen heti perään... sääli et tääkin kaunis neito kai pilas elämänsä huumeilla...

UUUUUU H. palasin just 15 vuotta ajassa takaisin päin.

Michelle Pfeiffer, etenki ny elämänsä ehtoopuolella todellinen emäntä <3

Taas näitä teinejä!

Miley Cyrus*sydän*

MIkä teit vaivaa!!! mummoja ja piirrettyjä.