Kissamme, kuten muutkin mirrit, oli hyvin ahkera puhdistamaan itseään. Uskoin, että on pakko olla siihenkin helpompi ratkaisu. Mielestäni turkin nuoleminen on kovin aikaavievää ja päätin, että fiksuinta olisi kissan omaksi eduksi pestä kaveri kokonaan... pesukoneessa.
Joten laitoin kissa-ressukan pesukoneeseen ja luukun kiinni (onneksi en osannut käynnistää mitään pesu-ohjelmaa!).
Äidin sitten havahtuessa vaimeaan ja onttoon nau'untaa kylpyhuoneessa, hän päästi mirrin pois koneesta. Minä reippaana tyttönä päättelin, että pesuohjelma on päättynyt ja nyt on aika laittaa kaveri kuivumaan!
Nappasin kissan mukaani ja menin ripustamaan sitä parvekkeella sijaitsevaan pyykkitelineeseen pyykkipojilla. Oli kovin hankala saada mirriä pysymään narulla, ja äitini tuli kummissaan katsomaan mitä ihmettä touhuan...
Onneksi misulle ei käynyt loppujen lopuksi kuinkaan. Kissan kun taisi olla melkein isompi kuin minä tuohon aikaan
Muistaakseni sain melkoisen saarnan siitä miten eläimiä tulee kohdella