masennus...

meizi m, 4.3.2008 21:55:
Bonuksena muutamat lääkkeet (ah niin muodikas seroquel ja lamictal) maksavat aika reilusti

Tää on vähän vanha postaus mut sanonpa kuitenkin. Seroqueliin on saatavissa halvempi lääke, Ketipinor. Se ei kai ole virallisesti rinnakkaislääke, sen takia sitä ei apteekissa sanota, mut mulle lääkäri antoi reseptin ketipinoriin kun sanoin hinnasta.

Myöskin tuli tossa vanhoja postauksia lukiessa mieleen, että mä hain kans nyt lopputalvesta/keväästä kelalta kuntoutuspäätöstä terapiaan mut kielteinenhän sieltä tuli niinkun oli odotettavissa (oon niiden käsityksen mukaan liian sairas kuntoutukseen, kuulun mtt:oon, jossa oon ollu jo vuosia). Helsingin kaupungilla ainakin on olemassa tukisysteemi, jota voi sitten hakea jos kela ei myönnä. Valtava tjsp. Sieltä sitten tuli hyväksytty päätös ja itelle jää maksettavaks 6e/krt.

Myöskin tässä kevään mittaan on tullu huomattua kuinka paljon se, että syö oikeasti hyvin, vaikuttaa niin fyysisesti kuin henkisestikin (sanokaa nyt vaan että "tietty, tyhmä" :P). Oonhan mäki sen tienny mut jotenkin ei vaan oo tajunnu. Tuli tehtyy himassa kunnon safkaa, syötyy kasviksii ja jätettyä kaikki pizzat yms vähälle. Jakso paljon paremmin. Jakso ottaa ne pienetkin vastoinkäymiset jotka kasautuessa masentaa pahastikin. Nyt taas kun yks viikko ei jaksanu tehä safkaa ja kävi pizzalla ja söi vaan leipää, huomas miten väsyny sitä koko ajan oli.

Aikamoinen masennus päällä, sillä tuo sinkkuluukku näyttää uhkaavasti lähestyvän. Vapaa-ajalla ei jaksa innostua mistään ja ajatukset pyörivät samoilla radoilla miltein kokoajan.

Voimakasta masennusta olen aiemminkin kokenut, mutta toimivassa parisuhteessa oleminen on mulle sellaista onnellisuuden polttoainetta, vaikka itsellenikin aiemmin väitin muuta.

Hitto kun osais ees purkaa tämän sanoiksi. Ahistaa vaan niin perkeleesti ja itkettää koko ajan. Monta viikkoa on ollu sellanen tunne, että pää hajoaa justiinsa. Pelottaa jo ihan tosissaan. Oon vielä viikonlopun yksin kotona, ei oo kukaan ees tukena. Yritän nyt ees tätä kautta purkaa tätä oloa ulos sisuksistani.

Saanko heittää tähän väliin kyssärin.

Eli te, jotka kärsitte nimenomaan ahdistuksesta, minkälainen lääkitys teillä on? Mulla on nyt Lamictal (masiksen estoon, ei auta), ja mikään kokeilemani mielialalääke ei ole toiminut. Seroquel toimis, mutta sivuvaikutusten takia en sitä käytä. Rivatrilista tulee ihan känninen olo, enkä halua sitä. Haluain olla normaali.

Diagnoosi on siis masennus (on ollu toistuva psykoottinen, toistuva keskivaikea ja keskivaikea useasti). Kaksisuuntaistakin epäiltiin.

Kiitos ja anteeksi.

lievää dystymiaa sitä joskus epäilee ittellä olevan mutta pari vuotta sitten syödyt cipralexit ja efexorit ei vaikuttanu yleiseen olotilaan lainkaan mitä nyt kun ekan kerran lääkityksen aikana veti lärvit niin krapulapäivänä koin krapulassa lievän serotoniinihumalan jossa sitten meinasin mennä kovasti kyläilemään sekä tutustumaan ja juttelemaan naapurin kanssa joka ei oikein kovasti innostunut asiasta =P

lyhyestä virsi kaunis=teinistä lähtien löysä angstinen paska jonka ongelmat on(kai) vaan itsestä kiinni.

Fibula, 17.1.2007 17:14:
Itselläni masennuksen keskellä loistavasti toimi ihan perinteiset kissat! Mulla oli terapeutteina kaksi maailman ihaninta kissaa ja omat huolet ja pahamieli hellitti samantien, kun kissat käveli ovesta sisään.

Tiedän aiemmasta että rutiinin yms. säännöllisen tekemisen puute on mulle masennustekijä, joten esim. koira ja sen ulkoiluttaminen tekis varmasti hyvää siltäkin kantilta.

Alley Cat, 3.8.2008 06:47:
Eli te, jotka kärsitte nimenomaan ahdistuksesta, minkälainen lääkitys teillä on? Mulla on nyt Lamictal (masiksen estoon, ei auta), ja mikään kokeilemani mielialalääke ei ole toiminut. Seroquel toimis, mutta sivuvaikutusten takia en sitä käytä. Rivatrilista tulee ihan känninen olo, enkä halua sitä. Haluain olla normaali.

Alkuun diapamit aiheutti mulla tota kännisyyttä, mutta kun oli muutaman kerran joutunut safkaa moisen, niin lähti se kännisyys ja tilalle tuli rauhallinen olo ilman ahdistusta. Tietysti noihin nousee toleranssit nopeasti, mutta joudun safkaamaan yhden 5mg:n pamin ehkä kerran kahdessa viikossa enää, niin sillä pärjää.
Tosin tähän on vaikuttanut paljon myös se, että listalla menee cipralex, joka on ollut ehdottomasti paras, mitä mulle ollaan kokeiltu.

Ja joo, kokemusta on myös rivatrilleista ja temestoista, ja liian tujuja oli. :/

Sen verran cipralexista vielä, etten ole saanut oikeasti pahaa paniikkikohtausta varmaan vuoteen (samoihin aikoihin taidettiin aloittaa ko. lääke). Tietysti välillä ahdistaa enemmän ja vähemmän ja siihen sitten pami, jos oikeasti tuntuu siltä, että estää toimimasta muuten.


Toivottavasti sinulle löytyy sopivat lääkkeet, koska tiedän millaista on, kun mikään ei tehoa tai pahentaa asioita.

nomic, 6.8.2008 18:05:

---


Alkuun diapamit aiheutti mulla tota kännisyyttä, mutta kun oli muutaman kerran joutunut safkaa moisen, niin lähti se kännisyys ja tilalle tuli rauhallinen olo ilman ahdistusta. Tietysti noihin nousee toleranssit nopeasti, mutta joudun safkaamaan yhden 5mg:n pamin ehkä kerran kahdessa viikossa enää, niin sillä pärjää.
Tosin tähän on vaikuttanut paljon myös se, että listalla menee cipralex, joka on ollut ehdottomasti paras, mitä mulle ollaan kokeiltu.

Ja joo, kokemusta on myös rivatrilleista ja temestoista, ja liian tujuja oli. :/

Sen verran cipralexista vielä, etten ole saanut oikeasti pahaa paniikkikohtausta varmaan vuoteen (samoihin aikoihin taidettiin aloittaa ko. lääke). Tietysti välillä ahdistaa enemmän ja vähemmän ja siihen sitten pami, jos oikeasti tuntuu siltä, että estää toimimasta muuten.


Toivottavasti sinulle löytyy sopivat lääkkeet, koska tiedän millaista on, kun mikään ei tehoa tai pahentaa asioita.

No joo, alotettiin nyt sitten Cipralex ja Seroquel jatkuu pienemmällä annoksella, jos se hillitsisi sivuoireita. Olin yhden yön osastollakin, mutta lähdin pois, kun enemmän mua siellä ahdisti kuin kotona. Apteekin täti sano, että Cipralex alkaa tehoamaan yleensä jo muutamassa päivässä. Mulla on ainakin nyt olo parempi, oon jopa saanut jotain järkevääkin tehtyä. Toivottavasti tämä nousujohde nyt jatkuu. Kuun loppuun on sairasloma, sitten ei vaan olekaan töitä. Olen koeajalla, ja työnantaja ilmoitti purkavansa työsopimuksen. Hyvin menee, mutta menkööt

Alley Cat, 3.8.2008 06:47:
Saanko heittää tähän väliin kyssärin.

Mulla ei tällähetkellä oo ahdistuneisuutta, mutta pahan masennuksen aikana sitä aina ilmenee. Pameja mulla on varalta aina, mutta ne ei mun mielestä toimi. En huomaa mitään eroa oloon.

Masennukseen syönkin sitten jos mainitsemasi Seroquelin rinnakkaista Ketipinoria (kannattaa kokeilla, jos Seroquelin sivuoireet vaikka häviäisivät) ja Lamictalia ja sitten vielä sen vastapainoksi Deprakinea. Cipralexia taidettiin joskus kokeilla, mutta se aiheutti hypomaniaa. Tai suurinosa puhtaista masennuslääkkeistä aiheuttaa mulle hypomaniaa.

Alley Cat, 3.8.2008 06:47:
Saanko heittää tähän väliin kyssärin.

Eli te, jotka kärsitte nimenomaan ahdistuksesta, minkälainen lääkitys teillä on? Mulla on nyt Lamictal (masiksen estoon, ei auta), ja mikään kokeilemani mielialalääke ei ole toiminut. Seroquel toimis, mutta sivuvaikutusten takia en sitä käytä. Rivatrilista tulee ihan känninen olo, enkä halua sitä. Haluain olla normaali.

Oletko kokeillut L-teaniinia? Monelle varsin tehokas ja sivuvaikutuksia vähän. Suosittelisin lämpimästi myös inositolia, mutta siitä on ollut jotain kiistaa että saako sitä käyttää bipolaarisen häiriön/sen lääkkeiden kanssa, joten kysyisin ensin lääkäriltä. Ainakaan valproaatin ja litiumin (muistaakseni) kanssa ei suositella.

satumetsä, 9.3.2008 17:59:

Toi oli mun viesti, ei syndrodomen =)
Ei ole kokeiltu kalsiumsalpaajia. Mulla on pari muutakin sairautta ja pakko-oireiseen häiriöön taitaa tehota lähinnä masennuslääkkeet, joten niitä nyt pitäisi syödä mutta jos lopetan nykyisen lääkityksen niin en aio syödä/kokeilla mitään lääkettä pitkään aikaan, koska mulla alkaa pää hajota ton lääketestailun vuoksi.

En myöskään tiedä saako esim. tuota nimodipiinia syödä beetasalpaajien kanssa, joita mun on "pakko" vetää ahdistuksen aiheuttamiin fyysisiin oireisiin. Tai sopiiko se kaikkien muiden lääkkeiden kanssa, joita mulla menee kohtuullisen paljon.

Mutta katsoo nyt mitä lekuri keksii =)

Pakko-oireiseen häiriöön tehoaa monella todella hyvin inositoli. Sitä saa tosin ottaa jopa parikymmentä grammaa päivässä, mutta sivuvaikutukset ovat erittäin harvinaisia. Teho on osoitettu useissa tutkimuksissa. Mutta tosiaan kuten aiemmassa viestissä sanoin, sitä ei suositella käytettäväksi joidenkin mielialantasaajien kanssa.

Kalsiumsalpaajia ei yleensä käytetä yhdessä beetasalpaajien kanssa eikä nimodipiini sovi joidenkin muiden lääkkeiden kanssa metabolisten yhteisvaikutusten takia, joten se ei sitten liene vaihtoehto.

DiamonDie, 28.8.2008 12:00:
Pakko-oireiseen häiriöön tehoaa monella todella hyvin inositoli. Sitä saa tosin ottaa jopa parikymmentä grammaa päivässä, mutta sivuvaikutukset ovat erittäin harvinaisia. Teho on osoitettu useissa tutkimuksissa. Mutta tosiaan kuten aiemmassa viestissä sanoin, sitä ei suositella käytettäväksi joidenkin mielialantasaajien kanssa.

Kalsiumsalpaajia ei yleensä käytetä yhdessä beetasalpaajien kanssa eikä nimodipiini sovi joidenkin muiden lääkkeiden kanssa metabolisten yhteisvaikutusten takia, joten se ei sitten liene vaihtoehto.

Itse asiassa olen päättänyt jo aikaa sitten pysyä erossa kaikista lääkekokeiluista, enkä käytä enää mitään lääkettä säännöllisesti. Paniikin varalta on kaapissa rauhoittavaa jne. mutta mulle riitti totaalisesti se kymmenien lääkkeiden kanssa pelleily; on todella rasittavaa/raskasta testailla vuosikausia erilaisia psyykenlääkkeitä ilman mitään positiivista tulosta.

Tein valintani ja näillä näkymin ei ole aikomustakaan palata siihen lääkehelvettiin. Katsoo sitten tulevaisuudessa, jos jaksaa jotain kokeilla. Mutta beetasalpaajaa en kyllä nurkkaan heitä, että mitään mikä sen kanssa ei sovi, ei tule kysymykseenkään.

Mutta näin tällä hetkellä, ilman pysyvää psyykenlääkitystä mennään ja olo on ok ollut jo pitkään.

Mun masennusta ei voi tabuilla parantaa. Se kun johtuu kaiken järjettömyydestä.

&feature=related

Niin tai näin, millään ei ole merkitystä. (paitsi perjantailla)

Menen tekemään nyt 'virheitä'

REivaaja, 6.9.2008 03:58:
Mun masennusta ei voi tabuilla parantaa. Se kun johtuu kaiken järjettömyydestä.

Niin tai näin, millään ei ole merkitystä. (paitsi perjantailla)

eli toi on vaan ihan itsestä kiinni masentaako vai ei

unohtakaa masennus ja keskittykää elämään :P

ei ole koskaa messis, 6.9.2008 10:10:
unohtakaa masennus ja keskittykää elämään :P

Kannattaisko vähän miettiä mitä laukoo...

ei ole koskaa messis, 6.9.2008 10:10:
unohtakaa masennus ja keskittykää elämään :P

maapallo katoo mustaan aukkoon keskiviikkona ni tosiaan kannattaa pistää ranttaliks

Kolera, 6.9.2008 09:25:
---
REivaaja, 6.9.2008 03:58:
Mun masennusta ei voi tabuilla parantaa. Se kun johtuu kaiken järjettömyydestä.

Niin tai näin, millään ei ole merkitystä. (paitsi perjantailla)

---

eli toi on vaan ihan itsestä kiinni masentaako vai ei

Ai sä nyt palaat siihen edelliseen keskusteluun?

Sanoinko mä sillonkaan niin?
Mä kyllä silloin puhuin ihan eriasteisesta masennuksesta.

Ignorance is bless.

VahinkoLaukaus, 6.9.2008 10:16:

Kannattaisko vähän miettiä mitä laukoo...

heh, tää rupes naurattaa kun katsoi postaajan nimen :D

REivaaja, 6.9.2008 14:12:
---
Kolera, 6.9.2008 09:25:
---
REivaaja, 6.9.2008 03:58:
Mun masennusta ei voi tabuilla parantaa. Se kun johtuu kaiken järjettömyydestä.

Niin tai näin, millään ei ole merkitystä. (paitsi perjantailla)

---

eli toi on vaan ihan itsestä kiinni masentaako vai ei

---


Ai sä nyt palaat siihen edelliseen keskusteluun?

Sanoinko mä sillonkaan niin?
Mä kyllä silloin puhuin ihan eriasteisesta masennuksesta.

Ignorance is bless.

mihin edelliseen =P en mä ole perillä sun kaikista lupparissa olevista alter egoista.
eikö se nyt ihan itsestä ole kiinni antaako järjettömyyden masentaa vai ei