Niuhottajat Ry. - Kirotusviheet

Hyzenthlay, 25.4.2006 16:44:
Ei mun mielestä tällaisella foorumilla tarvitse ihan paskanjäykkää kirjakieltä kirjottaa.

"Paskanjäykkää kirjakieltä" en aja takaa minäkään. Korjasin kirjoitusvirheitä.

Amokk, 25.4.2006 16:54:
Krhm... olisiko oikea muoto kuitenkin "minullekin"? Kun korjaamaan aletaan, niin korjataan sitten kunnolla. Ja eikö kysymys nimenomaan koskenut kirjoittamista siinä muodossa, miten murteessa puhutaan? Kyl mä ainaki sanon et "mullekki".

No korjataan vaan. Kuten sanottu, kirjakieltä en kuitenkaan ajanut takaa, vaan ihan sitä, että ihmiset nimenomaan eivät kirjoittaisi ihan kaikkia sanoja niin kuin ne puhekielessä sanotaan. MULLEKKI näyttää aivan yhtä tyhmältä (ja on aivan yhtä väärin) kuin SADETTAKKI tai HERNEKKEITTO.

wanna, 26.4.2006 11:31:
---
äm, 25.4.2006 16:07:
Ja saat kaupanpäälle huomautuksen myös seuraavien sanojen oikeinkirjoituksesta
---

Samoin.

---
Aloittaisin valittamisen tosta mullekki-sanasta.
---

tosta = tuosta

---
Ps. Tän piti jäädä tohon mullekki:n korjaamiseen, mutta "...kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan..."

---

tän = tämän
tohon = tuohon, (tai tässä tapauksessa kävisi varmaankin myös) tuon.

Kirjakielikerho kiittää vaivannäöstänne.

Jatkan kuitenkin kirjoittamista omalla tyylilläni, mikä tarkoittaa
tahallista(kin) kielioppisääntöjen rikkomista ja puhekielen käyttöä hyvän maun rajoissa ;)
Ja jatkan niuhottamista oMpa ja mulleKKi -juttuja kirjoittaville ihmisille.


Ajatukseni kirjoittamisesta niille, joille se on vielä epäselvää:

En pidä kirjakielestä. Se on muodollista ja tylsää.
Pidän vaihtelevasta ja rikkaasta tekstistä, joka sisältää hallittuja kikkailuja.
Pidän isoista alkukirjaimista, pilkkusäännöistä ja relatiivipronomineista. Alkaa tehdä ja ruveta tekemään -jutuista.
Vittuunnun ompa-teksteistä, joissa ei ole päätä eikä häntää.

Peräänkuulutan (tää vois olla jopa "Vain vastustaminen on tärkeää" -topikin arvoinen juttu, muuten!) ihmisten perusosaamista kirjoittamisessa. Voisin raivota viikkoja siitä ajatusmaailmasta, että "tää on vaan tällanen nettijuttu, ei tähän tarvii panostaa".

Hassua, että kun osaa kirjoittaa, ei TARVITSE panostaa ;)

Jos hallitsee perustaidot kirjoittamisessa, ei tule todellakaan vahingossa "tällasessa epävirallisessa paikassa"kaan kirjoittaneeksi yhdys sanoja erikseen. Niin ei vaan tapahdu! Mielestäni on säälittävää ja äärimmäisen harmillista, että suuri osa ihmisistä (varsinkin nuoremmista) joutuu tosiaan keskittymään ja miettimään kirjoittaessaan jotain ns. virallista dokumenttia.

Panostan kaikkialla omaan kirjalliseen ulosantiini. Käsi ylös, jos olet joskus saanut ämmältä tekstiviestin, jossa lukee "mul on..." tai mitä tahansa puhekielistä. Olen ehkä nipo, mutta panostan kirjoitukseeni myös tekstareissa ja toivoisin sitä muiltakin. Väitän, että yhdenkään kirjoittamani tekstiviestin sanoma ei ole vääristynyt matkalla lukijalle. Samaa ei voi sanoa suuresta osasta lyhenneltyjä ja katkottuja sanoja sisältävistä viesteistä.

Ja hei, virheitä teen minäkin. Erona se, että mä sentään yritin.

Toisessa topicissa tuli vastaan sana "sydämmestä". Kyllä asia kuitenkin on niin kuin opettajani joskus yläasteella sanoi: "sydämeen mahtuu vain yksi ämmä!" ;)

Displacer, 10.5.2005 23:43:
Jos joku haluaa oikeasti opiskella näitä juttuja niin THE sivu on tässä:

http://joyx.joensuu.fi/~suoniemi/Kielenhuollon%2520teoria.html

Tuolta löytyy myös harjoituksia/testejä:

http://joyx.joensuu.fi/~suoniemi/harjoitukset.html

Jeesus.

Kongruenssitestissä lauseessa 14: "Luennolla [tuli/tulivat] esille aloittelijan ja asiantuntijan kirjoittamisprosessien eroja." Valitsin oikein sanan "tuli" mutten ymmärtänyt selitystä ollenkaan.

Predikaattiverbi tulee yksikköön monikollisen subjektin kanssa ns. eksistentiaalilauseissa, jotka ilmaisevat olemassaoloa, olemaan tulemista, olemasta lakkaamista, olotilan muutosta tai liikettä. Eksistentiaalilauseille on tyypillistä, että ne alkavat paikanilmauksella, niiden subjekti on yleensä predikaatin jäljessä ja subjektin tarkoite on uusi, tekstissä ennen mainitsematon. Eksistentiaalilauseiden predikaatti on tyypillisesti yksikön 3. persoonassa, vaikka subjekti olisikin monikollinen.

Äikkä <3

Macandron, 24.5.2006 17:28:

---nisp---




Äikkä <3

Äh joo, noita samoja yritettiin jollain äikän viimeisellä pilkunviilauskurssilla jankata. Pidän äidinkielestä, kirjoittamisesta ja yleensäkin kielistä mutta tuo tuntui jokseenkin turhalta ja tämän kurssin kokeista sain abt kolme numeroa huonompia arvosanoja kuin yleensä. Tarkoitus kai oli joku kirjoituksiin preppaaminen, mutta ei kai kukaan tuollaisia kirjoittaessa mieti.

Huh, suomen kieli mahtaisi olla aika haastava opetella alusta asti.

wiwi, 25.5.2006 10:52:
Huh, suomen kieli mahtaisi olla aika haastava opetella alusta asti.

Kyllä vaan, faija voi vahvistaa. Muutti Suomeen 11-vuotiaana ja kesti 20 vuotta ennenkuin ensimmäinen ihminen luuli sitä suomalaiseks vaikka se sanoi olevansa ruotsalainen. Se rupes silloin melkein itkemään onnesta.

Ensimmäisinä vuosina oli niin helvettiä kuulemma että se turhautui koko kieleen, etenkin kun sitä kiusattiin sen takia ettei se osannut suomea kunnolla! Tietty kun ei oo suomenkielisiä kavereitakaan niin vaikeahan sitä on oppia. Kyllä sääliks käy ulkomaalaisia jotka yrittää opetella suomea!

Viestiä ei ole enään olemassa.

Poistelin tuossa viestejä sähköpostistani Jippiistä.

Virallinen "kysyn tyhmiä"
Voisko joku kertoa seuraavien sanojen kirjoitus- ja lausumistavan:
Ensimmäinen sana on usein käytetty teiden päällyste - onko se asfaltti vai asvaltti?
Toinen sana tarkoittaa huopaa tms. peitettä - onko se viltti vai filtti?

Tontsis, 29.5.2006 13:23:
15.7 = viidestoista seitsemän
15.7. = viidestoista seitsemättä

Varsinkin Unityn bileisiin tuolloin menevät, opetelkaa vähitellen kirjoittamaan päivämäärät oikein.

Mä en osaa kielioppia täydellisesti enkä koskaan tule osaamaankaan, mutta on toi musta jo aika onnetonta, että kolme neljästä ei osaa 9 vuoden peruskoulun, ammattiopintojen ja muutaman vuoden työelämän jälkeen kirjoittaa päivämääriä oikein.

Päivämääristä puuttuvat pisteet on kyllä jotain todella raivostuttavaa samoin kuin kellonaikojen lyhenteet rakkaassa kaksikielisessä maassamme:
kello = klo (ILMAN pistettä)
klockan = kl.

Hitusen potuttaa myös sillon, kun kirjoittaja ei ymmärrä käyttääkö hän sanaa "ku" lyhenteenä sanasta kuin vai kun, jolloin lopputuloksena on, että pilkut menevät vituralleen tavalla tai toisella.

Kestomega**tutukset: sä-passiivi ja enään.

Amma, 13.6.2006 09:34:
Kestomega**tutukset: sä-passiivi ja enään.

Sä-passiivi ei kuulu hyvään suomenkieliseen ilmaisuun. Ärsyttävästi sen käyttö kuitenkin vaan lisääntyy. Kieltä muuten taitavasti käyttävienkin olen huomannut sortuvan paikoitellen sä-passiiviin... Välillä jo tuntuu, että taistellaan tuulimyllyjä vastaan.

Yhdyssanat, hyvä ihmiset, yhdyssanat.

Myöskin "ostetaan DJ laitteet"-topicit kauhistuttavat. Kuka on Dj laitteet? Tai "CD levy". Ilmiselvät yhdyssanat menevät monilta oikein, esim sanat kuten makaronilaatikko tai palomies. Mutta yhdysviivat tuntuvat olevan monille tuntematon käsite, etenkin se, milloin niitä tulee käyttää. Tässä muutama esimerkki;

CD-soitin
CD-levy
DJ-laite
Word-tiedosto
Markkina-arvo, linja-auto (kahta samaa vokaalia peräkkäin vaatii yhdysviivan!)

varmaan jo ehditty 14 sivun topicissa mainita, mutta:

kuulostaa, ei kuullostaa

... ja vastaavat.

Eikös kuullostaminen liity jotenkin kokkaamiseen? Esim. sipulia kuullotetaan.

Avernian, 13.6.2006 10:41:
Eikös kuullostaminen liity jotenkin kokkaamiseen? Esim. sipulia kuullotetaan.

Kyllä. Kuullostaminen liittyy todellakin ruoan laittamiseen.


Esimerkiksi Sipulit kuullotetaan eikä "käristetä tai ruskisteta" Vaikkakin yleensä ihmiset "käristävät Sipulinsa" :)

Myös esim riisit voidaan ja kannattaa kuullottaa ennen keittämistä maun ja rakenteen muuttamiseksi :)

Cloud, 13.6.2006 11:07:
Kyllä. Kuullostaminen liittyy todellakin ruoan laittamiseen.

Aijaijai. Yrittäkää edes nyt kielioppiniuhotustopicissa petrata. :D

Puhutte nyt KUULLOTTAMISESTA, ette kuullostamisesta. :D

kap-pu, 13.6.2006 12:19:
---
Cloud, 13.6.2006 11:07:
Kyllä. Kuullostaminen liittyy todellakin ruoan laittamiseen.

---


Aijaijai. Yrittäkää edes nyt kielioppiniuhotustopicissa petrata. :D

Puhutte nyt KUULLOTTAMISESTA, ette kuullostamisesta. :D

Noh tuokin riippuu onko toisella vaiks suhu s. Murteesta yms Kyllä siinä sit S:ssää on havaittavissa kun tietyt kokit siitä puhuu =P


Ja niin oli siin noi pari esimerkkiäkin joissa luki "drums" kuullottaa :) että skarppia siihen lukemiseen :)

Cloud, 13.6.2006 12:21:
Noh tuokin riippuu onko toisella vaiks suhu s. Murteesta yms Kyllä siinä sit S:ssää on havaittavissa kun tietyt kokit siitä puhuu =P

En tiedä miten suhu-s muka olis se kriittinen vaikuttava tekijä siihen et sanoo sanan väärin sikäli, vaihtaa s:n t:n tilalle, kun se oikea sana todellakin on kuullottaminen, ei kuullostaminen.

No joka tapauksessa meni vähän ohi mun pointin kun en alkuperäisellä viestilläni mitenkään ruuanlaittoon liittyviin termeihin viitannut. :D

kap-pu, 13.6.2006 12:27:

No joka tapauksessa meni vähän ohi mun pointin kun en alkuperäisellä viestilläni mitenkään ruuanlaittoon liittyviin termeihin viitannut. :D

hehe mutta minäpä viittasin =P Joka tuo toinen on :)


Ja eipä se periaatteessa ole väärin sanottu se sana jos sitä painottaa erilailla.. eihän murtaen puhuttuna sana ole väärin sanottu tms. Esim lahdesta kotoisin oleva sanoo että on kotoisin lahest.. samaa se tarkoittaa ja ihan murre sana ja validi siinä missä toi toinenkin =P

Cloud, 13.6.2006 12:28:
Ja eipä se periaatteessa ole väärin sanottu se sana jos sitä painottaa erilailla.. Muutenhan murteet olis aina ihan väärin sanottuja sanoja :)

Ei tässä mistään periaatteista ole kyse vaan faktoista! Eikä se oo mitään painottamista jos sinne lisää s:n väliin, se on ylimääräisen äänteen lisäämistä. ;)

Tosin mainittakoon vielä selvennykseksi, että ekassa viestissä tarkoitin vieläpä nimenomaan kirjoitettua asua, en lausuttua.

Tosin nyt alkais oleen semmoinen nälkä et voisin mennä vähän KUULLOTTAMAAN sipulia ja muuta settiä entrecoten seuraksi. :D

kap-pu, 13.6.2006 12:31:

Tosin nyt alkais oleen semmoinen nälkä et voisin mennä vähän KUULLOTTAMAAN sipulia ja muuta settiä entrecoten seuraksi. :D

Kuullota ne riisitkin ennen kattilassa.. tee lihaliemi erikseen ja lisää se kuullotetujen riisien päälle.. hauduta miedolla lämmöllä Ja johan on kunnon lisuke.

Ja et sä kuitenkaan kuullota kunhan käristät tai paistat sen sipulin ja sit se on pilalla =(((

Macandron, 24.5.2006 17:28:

Kongruenssitestissä lauseessa 14: "Luennolla [tuli/tulivat] esille aloittelijan ja asiantuntijan kirjoittamisprosessien eroja." Valitsin oikein sanan "tuli" mutten ymmärtänyt selitystä ollenkaan.

:) Jos karsii välistä, lauseesta jää jäljelle "Tuli/tulivat esille eroja." Jokos maistuu suussa noiden ero?

"Predikaattiverbi tulee yksikköön monikollisen subjektin kanssa ns. eksistentiaalilauseissa, jotka ilmaisevat olemassaoloa, olemaan tulemista, olemasta lakkaamista, olotilan muutosta tai liikettä. Eksistentiaalilauseille on tyypillistä, että ne alkavat paikanilmauksella, niiden subjekti on yleensä predikaatin jäljessä ja subjektin tarkoite on uusi, tekstissä ennen mainitsematon. Eksistentiaalilauseiden predikaatti on tyypillisesti yksikön 3. persoonassa, vaikka subjekti olisikin monikollinen."
---


Äikkä <3

Tuonkin kun lukee ajatuksella, ei se ole enää ihan ylivoimainen - edellyttäen tietysti, että tuntee käsitteet predikaatti, subjekti ja 3. persoona (eksistentiaalilause onkin selitetty). Totta kyllä on, että minkä tahansa kielen kielioppisäännöistä saadaan hankalan kuuloisia, ja että yksikin esimerkki auttaisi käsittämään paljon helpommin.

Amokk, 13.6.2006 13:46:
---
Macandron, 24.5.2006 17:28:

Kongruenssitestissä lauseessa 14: "Luennolla [tuli/tulivat] esille aloittelijan ja asiantuntijan kirjoittamisprosessien eroja." Valitsin oikein sanan "tuli" mutten ymmärtänyt selitystä ollenkaan.

---

:) Jos karsii välistä, lauseesta jää jäljelle "Tuli/tulivat esille eroja." Jokos maistuu suussa noiden ero?

-Luennolla tuli esille aloittelijan ja asiantuntijan kirjoittamisprosessien eroja.

-Luennolla tulivat esille aloittelijan ja asiantuntijan kirjoittamisprosessien erot.