Tuoreimmassa Talouselämässä oli erittäin mielenkiintoinen artikkeli Suomen puuteollisuudesta ja sen tulevaisuudennäkymistä. Alla olevat quotet ovat suoraan kyseisestä artikkelista.
Dorka, 19.5.2005 13:20:
Puu, materiaali joka on tämän kaiken ydin. Suomessa oleva koivu on maailman parasta mitä on saatavilla ja paljon. - - - Puukuitu suomessa on pitkää ja hyvälaatuista jolloin saadaan lujia tuotteita (mikä tahansa "puu" tuote) jolloin ei voida tuota muualta paljon heikkolaatuista jos halutaan tuottaa hyvälaatuisia tuotteita. Tämän takia suomessa käytännössä kaikki paperi on erittäinhyvälaatuista mitä tuotetaan ja markkinoilla tai siis suomelle on tärkeintä juuri hyvälaatuisten papereiden markkinahinta.
Talouselämä: "Suomalaiset teollisuusjohtajat ovat aliarvioineet muun muassa Itä-Euroopan, pehmopaperin ja trooppisten puulajien merkitystä. Suomalaiset uskoivat pitkään, ettei lyhytkuituisista akaasia- ja eukalyptuspuista voi tehdä korkealaatuista paperia. Pieleen meni. Suomeen tuodaan nyt tropiikissa tehtyä sellua - jotta täällä tehdyn paperin laatu paranisi!"
Suomeen ei kyllä joo kannata investoida isoja laitoksia, kun tosiaan nykyinen raaka-aine tilanne on mikä on.
Talouselämä: "Porasen mukaan metsäyhtiöt eivät voi investoida enää isosti Suomeen, koska ne eivät halua lisätä riippuvuuttaan Venäjän tuontipuusta. Suomi tuo puuta Venäjältä 17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa."
Miksi myös suomi on aivan loistava maa tuotannon kannalta on edulliset kuljetuskustannukset. En nyt tarkoita tällä infrastruktuuria millä puuta kuljetetaan paikasta toiseen vaan valmiiden tuotteiden.
Talouselämä: "(Suomen) maantieteeseen liittyy myös toinen iso ongelma: etäisyys asiakkaista. Kalliit rahdit ja kovat palkat ovat vaikea yhtälö, kun kilpailu markkinoilla kiristyy. Teollisuus haluaa siksi kiihdyttää tuottavuuden kasvua työehtojen muutoksilla, jotka toisivat teollisuuden samalle viivalle RUotsin ja Saksan kanssa."
suomalaisella puuteollisuudella on pitkä historia ja voin sanoa, että täällä on maailman parhaimmat tuotantolaitokset. Vaikka samoja koneita on saavatilla eri yrityksille ympärimaailmaa niin tuotekehitys sekä tuotantolinjojen suunittelu ja pienet yksityiskohdat jolla nostetaan tehokkuutta on suomessa aivan eri planetaalta, kun missään muualla.
Talouselämä: "Hänninen näyttää kahden UPM:n tehtaan - suomalaisen ja saksalaisen - tuloskehityksen viime vuodelta. Yksiköt ovat lähes identtisiä. Suomalainen tehdas teki viime kesäkuussa tuloksen, joka oli vain kolmasosa saksalaisen tuloksesta. Joulukuussa tulos romahti kuudesosaan."
Talouselämä: "(Suomalaisen metsäteollisuuden) tuotekehitys on ollut kitsasta. Viime vuonna metsäyhtiöt käyttivät siihen keskimäärin 0,5 prosenttia liikevaihdosta."
En tiedä tarkkoja laskelmia, mutta en usko että se on 10% koko kulurakenteesta vaan tuo on selvästi yläkanttiin. Jos lasketaan miten paljon muuta infraa on ympärillä ja paljonko itse työntekijöitä on tehtaalla niin tuo 10% kuulostaa liian paljolta.
Talouselämä: "Palkat ja muut työhön liittyvät kulut muodostavat kymmenesosan koko ongelmasta."
Kaiken kaikkiaan tuossa artikkelissa annettiin aika selvästi ymmärtää, että Suomessa tulevaisuudessa pakko karsia tehtaita. Taustalla on useita tekijöitä, mutta ehkä tärkeimpänä tuossa annettiin ymmärtää, professori Risto Seppälän sanoin: "Globaalin tuotannon painopiste on siirtymässä etelään. Samalla raaka-aineen käytössä siirrytään luonnonmetsistä viljelyyn." Saman professorin mukaan Latinalaisessa Amerikassa puu kasvaa korjuukypsäksi 7 vuodessa, Suomessa menee vähintään 40 vuotta.
Muutamia quoteja artikkelista:
""Pitäisin ihmeenä, ellei Suomessa tapahtuisi kokonaisten tuotantolaitosten alasajoja", sanoo professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitoksesta. "Osa koneista ajetaan rauhallisesti loppuun", sanoo Jaakko Pöyry Consultingin tuore toimitusjohtaja Suvi Anttila. "Se on rankka päätös, mutta uskon, että teollisuuden johtajat pystyvät siihen. Ei ole järkevää pitää väkisin yllä kapasiteettia, joka ei kannata." Mandatumin analyytikon Silja Siitosen mielestä suomalaisten metsäyhtiöiden on keskitettävä voimavaransa entistä vaativampiin tuotteisiin ja suurimpien integraattien koon kasvattamiseen. Heikot tehtaat pitää panna kiinni."
"Metsäteollisuuden jäsenyritykset investoivat viime vuonna Suomeen 0,8 miljardia euroa, kun huippuvuonna 1996 investointien määrä oli 1,7 miljardia. Nykyinen investointitahti riittää hyvin konekannan enemmistön kilpailukyvyn ylläpitoon. Silti jopa tähtitehtaiden kilpailukyky heikkenee, kun uuden vielä paremmat koneet tulevat kilpailuun mukaan.
Stora Enso on rakentanut tai rakentaa uutta kapasiteettia Belgiaan, Saksaan, Ruotsiin ja Brasiliaan. UPM saa kesällä valmiiksi jätti-investoinnin Changshuun, Kiinaan. M-realin ja UPM:n yhteisyritys Metsä-Botnia päätti maaliskuussa suuren sellutehtaan rakentamisesta Uruguayhin.
Uuden paperilinjan avaamisesta on Suomessa kulunut jo seitsemän vuotta. "En näe mitään mahdollisuutta investoida uusin paperikonelinjoihin Suomessa enkä juuri Euroopassakaan", sanoo UPM:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Pauli Hänninen."
"Metsäteollisuuden vaikeudet johtuvat osittain myös sen omista virheistä. Monet niistä liittyvät vanhakantaiseen ajatteluun ja ikävien asioiden vähättelyyn. Hankalien kysymysten esittäjä on pahanilmanlintu, joka ei saa kutsua hirvijahtiin. Tabuja on paljon.
- - - (vertailua trooppisten ja suomalaisten puulaatujen välillä) - - -
Suomalaiset firmat tyytyivät äimistelemään, kun amerikkalainen International Paper hyökkäsi niiden tontille ja osti rajan takaa Svetogorskista hienopaperitehtaan. Meikäläiset pitivät Svetogorskia toivottomana tapauksena, mutta siitä tuli IP:n yksi viime aikojen parhaista investoinneista. Venäläiset tehtaat ovat vallanneet osuuksia myös Suomen sanomalehtipaperimarkkinoilta."