Posts: 356
[Nuclear]:
... lukio tarjoaa yleiskatsauksen mahdollisimman monesta (ne pakolliset kurssit) ja sitten kun on ne käyny niin voikin alkaa painottaa niitä mitkä itseään eniten kiinnostivat.
Painottaa =D
Voihan lukiossa tietenkin ottaa pidemmän mallin kautta eri kursseja ja painottaa, mutta tämä painostushan pitäis tehdä jo about lukioon tultaessa. Jos tykästyt vaikka toisen vuoden aikana biologiaan, niin ei sitä ainakaan normaalilukujärjestyksillä hirveesti enää painotella. Toinen puoli kolikosta käsittää ne aineet, joita ei varsinkaan käytännön taitojen osalta voi painottaa lukion aikana ollenkaan.
Itse pidin lukiosta lähinnä sosiaalisen kontekstin, äidinkielen opintojen ja laajentuneen maailmankuvan johdosta. Kriittisesti katsottuna lukio on kuitenkin aikamoinen sillisalaatti ja jo yläasteelta toitotettu valinnanvapaus ja suuntautuminen tuntuivat ainakin itselleni _hieman_ ylihypetetyiltä, kun tajusi miten asiat oikeasti ovat.
Koulussa kävi syömään myös muuan toinen asia. Olen itse kaksoiskansalainen ja koen omaavani myös kaksi äidinkieltä. Tästä (ja jatkuvista 10:n suorituksista) huolimatta en saanut tenttiä toisen äidinkieleni (englannin) opintoja yläasteella tai lukiossa. Hieman tuli tyhjä arpa olo, kun katsoi kuinka monta kurssia tuli istuttua lähes koomassa vain välillä päteäkseen hyvän keskiarvon puolesta. Tämän ajan olisi ehkä voinut käyttää siihen painottamiseen? Vaikka positiivinen palaute hiveli välillä egoa, niin väistämättä ajatteli ettei ole itse kuitenkaan opiskellut ainetta, kuten muut kursseilla hyvin menestyvät ja kuinka päämäärätöntä on vedellä kymppejä 6 vuotta putkeen.
Vastaavanlainen tilanne on varmaan ollut ja tulee olemaan useammallakin henkilöllä, käsiteltävästä aineesta riippumatta. Mielestäni käytäntö voisi olla seuraavanlainen:
1. katsotaan erikoistapauksen osaamisen taso esimerkiksi parin kurssin ajan
2. jos taso on kriteerien yläpuolella, voi henkilö osallistua kursseihin tulevaisuudessa tenttimällä
3. jos tenttitulokset heikentyvät (ei kiinnosta, tai oma taso alkaa lähestyä), voidaan henkilö siirtää takaisin kurssiohjelmaan
Tenttien suhteesta opittuun voidaan tietenkin käydä sota, mutta jätetään se myöhemmälle.
Posts: 5,855
niomic:[...]
Enpäs löytäny vanhoja lukujärjestyksiä mistään, niin en voinu tarkistaa mitä kursseja ekana vuonna otin. Ainakin meillä ekan vuoden kurssit oli pääosin pakollisia ja tokana vuonna sai valita niitä mitä teki mieli ja näin ollen painottaa haluamiaan aineita. Ja juu, ei lukiossa käytännön puolta pääse pahemmin kokeilee.
Posts: 1,511
olliS:
2v vaille valmis lääketieteen lisenssiaatti (250 OV) eli vielä on vähän puurtamista
Onnea vaan!
Aikomus oli mullakin ensin mennä lääketiedettä lukemaan, mutta sitten päädyin kemian pariin. En sitten tiedä pyrinkö vielä uudelleen lääkikseen. 
Tutkijaks olisi aikomus valmistua.
Posts: 701
`´Ermin:
lukio takana ja nyt kauppikses, sen kaiken jälkeen olen parin vuoden pääst yo-tradenomi...tai merkonomi!!!! sit toivon kovasti et pääsisin yliopistoon lukemaan maantieteitä...haaveena kun olisi olla maantiedon opettaja...
Ehkä juu se merkonomi, kun tuo tradenomi on jo alempi korkeakoulututkinto. :>
Posts: 9
. voiherranjestas
Posts: 102
Gnizhak:
---
`´Ermin:
lukio takana ja nyt kauppikses, sen kaiken jälkeen olen parin vuoden pääst yo-tradenomi...tai merkonomi!!!! sit toivon kovasti et pääsisin yliopistoon lukemaan maantieteitä...haaveena kun olisi olla maantiedon opettaja...
---
Ehkä juu se merkonomi, kun tuo tradenomi on jo alempi korkeakoulututkinto. :>
Tarkoitat kai ammattikorkeakoulututkintoa.
Posts: 7,069
Posts: 6,049
Violette:
---
Gnizhak:
---
Ehkä juu se merkonomi, kun tuo tradenomi on jo alempi korkeakoulututkinto. :>
---
Tarkoitat kai ammattikorkeakoulututkintoa.
Ei, vaan alempi korkeakoulututkinto
Se on siis ihan lakisääteinen status
noille AMK-tutkinnoille, eihän aleta TAAS
inttää tästä, eihän.
[muokattu 16.8.2004 17:00]
Posts: 6,049
körömölli:
---
Tres:
kaikki AMK drop-outit: kädet ilmaan NYT!
o/
En ollu oikein tyytyväinen Helian
opetuksen tasoon, lähin käveleen 70 opintoviikon
jälkeen.
---
Saako kysyä, että milloin droppasit? Itse jaksoin vääntää sieltä paprut käteen keväällä 2001, vaikka pari kertaa oli lähellä, että nyt riittää tää paska. Valitettiin Tikon parin opettajan huonosta opetuksesta 1999 ja niistä yhdestä oli valitettu ensimmäisen kerran 1997, mutta ei mitään vaikutusta.
1997 sisään, 2000 lähdin sit lopulta
käveleen arvottuani puoli vuotta.
Ja juurikin TIKOn puolelta.
Posts: 102
Tres:
---
Ei, vaan alempi korkeakoulututkinto
Se on siis ihan lakisääteinen status
noille AMK-tutkinnoille, eihän aleta TAAS
inttää tästä, eihän.
[muokattu 16.8.2004 17:00]
Aijaa. Jotenkin vain on sellainen käsitys jäänyt, että alempi korkeakoulututkinto-nimike on tarkotiettu kuvaamaan kandidaatin tutkintoa yliopistopuolella. Mutta joo, ei intetä. Asia selvä...
Posts: 333
AMK:n tutkinnoista suhteessa Yliopisto- tai siis Tiedekorkeakoulututkintoon on taas näköjään hirveetä vääntöä! Onhan se niin, että kun ei ole mitään selkeätä linjausta tai ne muuttuu kokoajan, niin kukin ilmaisee nimikkeen 'arvon', 'statuksen' tai 'vertailukelpoisuuden' oman etunsa mukaisesti. Tottahan toki!
Jotain omaanikin mieleen tulee, joten pakko päästä avautumaan...
1) Selkeästi on kyllä erotettu ammattikorkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto.( Nämä kaikki ovat toki korkeakoulututkintoja, mutta ei lääkäri ole sama kuin sairaanhoitaja, eihän?) AMK-tutkinto on ylemmän korkea-asteen tutkinto, ei alempi korkeakoulututkinto! Alempi korkeakoulututkinto on taas tiedekorkeakouluissa ( =yliopisto) suoritettu 120 ov:n kandidaatin tutkinto. Ylempi korkeakoulututkinto taas 160ov:n ( paitsi esim lääkäri 250 ja psykologi 180 ) tiedekorkeakoulututkinto.
2) Opintoviikot tulee kyllä erottaa selkeästi toisistaan! Eri tutkintojen opintoviikkot kyllä kaikki sisältää sen 40h-työn, mutta koskien juuri sitä kyseistä tutkintoa ja sen vaatimuksia. Nykyään oikeastaan kaikessa koulutuksessa on opintoviikko-järjestelmä ja voi kai sanoa taas kärjistetysti, ettei esim. sairaanhoitajan AMK-tutkinnon 1ov keskimäärin vastaa tiedekorkeakoulujen 1ov:n vaatimuksia. Tämän olen ihan henkilökohtaisesti todennut. Toisekseen vilkaistuani talouspuolen tutkintovaatimuksia yliopistossa ja Amk:ssa huomasin, että samasta kirjasta siellä täällä saattoi kerätä 2ov Amk:ssa ja 1ov tai vähemmän jonkin kirjapaketin osana Yliopistossa. Että näin.
3) En tajua miksi Ammattikokeakoulujen tutkintonimikkeet pitäisi olla samoja kuin Yliopistoissa? Ekonomeja ja maistereita. Eiköhän sitä löydy mielikuvitusta sen verran, että erillaisille tutkinnoille saadaan omat nimikkeet? Omituista. Pakostikkin Yliopistot alkavat puolustelemaan ikivanhoja nimikkeitään, eikä vähiten kohdan 1 ja 2 vuoksi, vaan puhtaasti siitä syystä, että tieteellä ja tiedolla on ja tulee aina olemaan ero!
Lopuksi.
Vedän selkeän rajan AMK:n ja Yliopiston välille. Kaikki eivät sitä tee, mutta jos en vetäisi, en olisi ikinä pyrkinyt yliopistoon vaan olisin hakenut tämän maisterin tutkinnon jostain muualta. Mua ajoi aikoinaan yliopistolle selkeät tiedonintressit ja onnekseni olen niihin saanut hakemaani tyydytystä!
Johan kimposi!
Jotain omaanikin mieleen tulee, joten pakko päästä avautumaan...
1) Selkeästi on kyllä erotettu ammattikorkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto.( Nämä kaikki ovat toki korkeakoulututkintoja, mutta ei lääkäri ole sama kuin sairaanhoitaja, eihän?) AMK-tutkinto on ylemmän korkea-asteen tutkinto, ei alempi korkeakoulututkinto! Alempi korkeakoulututkinto on taas tiedekorkeakouluissa ( =yliopisto) suoritettu 120 ov:n kandidaatin tutkinto. Ylempi korkeakoulututkinto taas 160ov:n ( paitsi esim lääkäri 250 ja psykologi 180 ) tiedekorkeakoulututkinto.
2) Opintoviikot tulee kyllä erottaa selkeästi toisistaan! Eri tutkintojen opintoviikkot kyllä kaikki sisältää sen 40h-työn, mutta koskien juuri sitä kyseistä tutkintoa ja sen vaatimuksia. Nykyään oikeastaan kaikessa koulutuksessa on opintoviikko-järjestelmä ja voi kai sanoa taas kärjistetysti, ettei esim. sairaanhoitajan AMK-tutkinnon 1ov keskimäärin vastaa tiedekorkeakoulujen 1ov:n vaatimuksia. Tämän olen ihan henkilökohtaisesti todennut. Toisekseen vilkaistuani talouspuolen tutkintovaatimuksia yliopistossa ja Amk:ssa huomasin, että samasta kirjasta siellä täällä saattoi kerätä 2ov Amk:ssa ja 1ov tai vähemmän jonkin kirjapaketin osana Yliopistossa. Että näin.
3) En tajua miksi Ammattikokeakoulujen tutkintonimikkeet pitäisi olla samoja kuin Yliopistoissa? Ekonomeja ja maistereita. Eiköhän sitä löydy mielikuvitusta sen verran, että erillaisille tutkinnoille saadaan omat nimikkeet? Omituista. Pakostikkin Yliopistot alkavat puolustelemaan ikivanhoja nimikkeitään, eikä vähiten kohdan 1 ja 2 vuoksi, vaan puhtaasti siitä syystä, että tieteellä ja tiedolla on ja tulee aina olemaan ero!
Lopuksi.
Vedän selkeän rajan AMK:n ja Yliopiston välille. Kaikki eivät sitä tee, mutta jos en vetäisi, en olisi ikinä pyrkinyt yliopistoon vaan olisin hakenut tämän maisterin tutkinnon jostain muualta. Mua ajoi aikoinaan yliopistolle selkeät tiedonintressit ja onnekseni olen niihin saanut hakemaani tyydytystä!
Johan kimposi!
Posts: 6,049
superwoman:
AMK:n tutkinnoista suhteessa Yliopisto- tai siis Tiedekorkeakoulututkintoon on taas näköjään hirveetä vääntöä! Onhan se niin, että kun ei ole mitään selkeätä linjausta tai ne muuttuu kokoajan, niin kukin ilmaisee nimikkeen 'arvon', 'statuksen' tai 'vertailukelpoisuuden' oman etunsa mukaisesti. Tottahan toki!
Arvioni AMK-tutkinnon juridisesta statuksesta
perustui kylläkin lähinnä muistikuvaan lain kirjaimesta.
Muistin kuitenkin väärin:
http://www.finlex.fi/pdf/sk/98/vihko63.pdf
Ks. asetus 464.
Pahoittelen sekaannusta.
Posts: 701
Tres:
---
superwoman:
AMK:n tutkinnoista suhteessa Yliopisto- tai siis Tiedekorkeakoulututkintoon on taas näköjään hirveetä vääntöä! Onhan se niin, että kun ei ole mitään selkeätä linjausta tai ne muuttuu kokoajan, niin kukin ilmaisee nimikkeen 'arvon', 'statuksen' tai 'vertailukelpoisuuden' oman etunsa mukaisesti. Tottahan toki!
---
Arvioni AMK-tutkinnon juridisesta statuksesta
perustui kylläkin lähinnä muistikuvaan lain kirjaimesta.
Muistin kuitenkin väärin:
http://www.finlex.fi/pdf/sk/98/vihko63.pdf
Ks. asetus 464.
Pahoittelen sekaannusta.
Näin minäkin luulin, seison korjattuna.
Posts: 196
Posts: 135
Miksei saa valita useampaa vaihtoehtoa? 
Kauppis+lukio yhtä aikaa, lisäksi jos nyt koulutukseski lasketaan, ammattinimikkeeksi kuitenkin kelpaa, niin järjestyksenvalvoja ja tod.näk vielä tulevaisuudessa vartijaksi (jos firma on valmis maksamaan kurssin töihin haettaessa *juonittel*) .
Turvallisuusalalle kait vielä suuntaan tulevaisuudessa kokopäiväiseksi ja sinne jään ehkä lopullisesti. Toinen vaihtoehto onkin sitten sairaanhoito, jos tuo toinen kaatuu jostain syystä.
[muokattu 18.8.2004 01:43]
Kauppis+lukio yhtä aikaa, lisäksi jos nyt koulutukseski lasketaan, ammattinimikkeeksi kuitenkin kelpaa, niin järjestyksenvalvoja ja tod.näk vielä tulevaisuudessa vartijaksi (jos firma on valmis maksamaan kurssin töihin haettaessa *juonittel*) .
Turvallisuusalalle kait vielä suuntaan tulevaisuudessa kokopäiväiseksi ja sinne jään ehkä lopullisesti. Toinen vaihtoehto onkin sitten sairaanhoito, jos tuo toinen kaatuu jostain syystä.
[muokattu 18.8.2004 01:43]
Posts: 4,429
Ootko kans Stadias?
Posts: 1,511
Posts: 8,258
S-T:
Suomeen pitäisi luoda ilmapiiri, jossa olisi yhtä hyväksyttävää...
Suomeen pitäisi ylipäätään aikaansaada ilmapiiri, jossa ihmisten olisi hyväksyttävää tehdä elämässään erilaisia valintoja oman tahtonsa ja kiinnostuksensa mukaan. Valitettavasti vallitseva ilmapiiri on jotain aivan toista; kaikkien meistä pitäisi tehdä elämässään samat valinnat viimeistä piirtoa myöten ja erilaisiin valintoihin päätyneitä katsotaan täysin avoimesti pitkin nenän vartta.
Koulutusasioissa tähän törmää todella usein. Korkeammin koulutetut katsovat valitettavan usein oikeudekseen käyttäytyä kaikkien äipän ja iskän nappulana opettamien käyttäytymissääntöjen vastaisesti alemmin koulutettujen kanssa tekemisissä ollessaan.
Kannattaa huvikseen joskus leikkiä ajatuksella yhteiskunnasta, josta puuttuisi joihinkin tiettyihin ammattikuntiin kuuluvia ammattilaisia ja miettiä kuinka toimiva ratkaisu sellainen olisi. Erityisesti kannustan tähän ajatusleikkiin niitä, jotka tietävät tuntevansa ylemmyyttä opiskelupaikkansa tai suorittamansa tutkinnon tähden.
Kyllä esim. fiktiivinen Virtasen Pena jätehuoltoteknikon aka. paskakuskin ammatissaan saa multa ihan samat rispektit kuin ydinfyysikkokin. Jos kaikki haluaisivat olla ydinfyysikoita, niin jonkun ydinfyysikon olisi siitä huolimatta ne jätteetkin hoidettava.
Posts: 1,384
Jone:
Koulutusasioissa tähän törmää todella usein. Korkeammin koulutetut katsovat valitettavan usein oikeudekseen käyttäytyä kaikkien äipän ja iskän nappulana opettamien käyttäytymissääntöjen vastaisesti alemmin koulutettujen kanssa tekemisissä ollessaan.
Ja valitettavan usein sama pätee myös toiseen suuntaan.
Edit: Jonen posti on muuten kyllä täyttä asiaa.
[muokattu 18.8.2004 18:07]