John:
Ja valitettavan usein sama pätee myös toiseen suuntaan.
Pitää paikkansa. Itsekin myönnän suhtautuvani varauksella osaan itselleni tuntemattomista korkeammin kouluttautuneista. Väitän tosin, että siihen on yksi ja ainoa syy (mun kohdallani) - Pääsääntöisesti yliopisto-opiskelijoiden mua kohtaan osoittama väheksyntä siinä vaiheessa kun käy ilmi, että opiskelen vain ammattikorkeakoulussa.
Mulle ammattikorkeakoulu oli suhteellisen itsestäänselvä valinta (ainoastaan TAIK oli myös harkinnassa, mutta sinnehän en sitten koskaan uskaltanut pyrkiä ja nyt en enää edes oikeastaan halua, vaikka uskoisin pääsevänikin) ja en todellakaan osannut etukäteen edes kuvitella, että mulle itselleni mielekäs (ei sillä ettei olisi kitisemistäkin) valinta tekisi musta tässä määrin toisen luokan kansalaisen niin suuren joukon silmissä kuin on myöhemmin ilmennyt.
Raksalla kesän elämysmatkaillessani (raksa oli tietoinen ja harkittu kesäduunivalinta jo toista vuotta putkeen) mulle taasen ei ole hetkeäkään avauduttu siitä mitä opiskelen. Työkaverit tosin hetken ihmettelivät miksi halusin raksailemaan sen sijaan, että olisin hakeutunut oman alani kesätöihin, mutta selitettyäni asian niinkuin olin sen itse ajatellut olen saanut olla täysin rauhassa ja ilman huomautuksia, joka on huomattavasti enemmän kuin sieltä ylempää on todennäköisesti tarjolla asenteeksi mua kohtaan ikinä ellen sitten hakeudu vielä yliopistonkin kirjoille kikkailemaan.
Mielestäni toi koko väheksynnän ja halveksunnan asetelma on kaiken kaikkiaan valitettava ja turhan yleinen, oli suunta ja syy mikä hyvänsä.
[muokattu 18.8.2004 18:33]