Saako bilekuvaajat mielestäsi tarpeeksi tunnustusta tekemistään hommista?

Say-Me:


Joo... Hotmail sukkaa, mutta kaikki se työ ja vaiva mitä pitäsi nähdä osoitteen vaihtamiseen ja eri tahoille ilmoittamiseen... Etuna hotmailissa lähinnä, että postit voi lukea mistä vaan missä on internet.

miks sun pitais vaihtaa osoittees jos vain lahetat kerran / kaksi jostain muualta mailia.

esim jos oot jollain kaverilla/himassa jossa on esim htv yhteys, laitat minkatahansa random mailinlahetysohjelman pystyyn ja smtp serveriksi kyseisen verkon mailiserverin.

ja eikun mailaamaan....

yleensa lahettajan osoitteeksi voi laittaa sen hotmail osoitteen, tai jossei serveri hyvaksy sita feikkaa vaan jonkun toimivan, ja laittaa reply-to kenttaan oman osoitteen

tai jos on ns. kadettomampi tapaus, tsekkaa jonkun paremman webimailin josta kuvien lahetys on kivuttomampaa, lahettaa kuvat sielta eika kayta sita mihinkaan muuhun. ei edes kerro osoitetta kellekaan niin eipa sinne kukaan mitaan mailaa ;)

[muokattu 22.7.2004 09:49]

Vaikkakin olen kevätkaudella pitänyt melkoista hiljaiseloa niin onhan noita kuvia tullut melkoinen läjä otettua. Pakko tunnustaa, että kevätkauden hiljaisuus on johtunut pitkälti siitä, että pokkareiden ja räpsijöiden määrä bileissä on lisääntynyt huikeasti ja ainakin itseni tunnen usein tekeväni jo häiritsevää työtä, jos olen se kymmenes ihminen, joka menee nappailemaan dj:stä kuvia.

Omasta mielestäni ihan hyvin tulee palautetta irkissä/klubbarissa/plattarilla. Alkuaikojen kommentit - ”yääh, toi on iha kauhee kuva musta, ota se pois” on vähentyneet käytännössä olemattomiin. Osittain varmasti omien taitojen kohentuessa ja toisaalta terveen itsekritiikin kautta (joka voisi olla vielä huomattavasti rankempaakin).

Positiivistäkin palautetta tullut usein ja muutama promoottorinretkukin on kuviani flaijereihin/nettisivuilleen pyytänyt :)

Itsekään en jaksa nillittää, jos joku ottamaani kuvaa galleriassa/profiilissaan käyttää ja parempilaatuisia jaan kysyttäessä halukkaille (epäkaupallista) käyttöä varten.

Omat kuvaamisintressini lienevät samat kuin Ezzyllä, tykkään ihmisistä ja on mukava yrittää taltioida edes pieni pätkä tunnelmaa tapahtumasta.

Kyllä saavat.
Ne ketkä osaavat kuvata ja ovat kriittisiä julkaisemiensa kuvien suhteen saavat jo riittävää arvostusta ja kiitosta.
Muutamien vakiintuneiden bilekuvaajien kuvia on ilo katsella, kun tietää että julkaistavat otokset on valikoitu huolella.

Itse jonkin verran kuvanneena pienikin kiitos/kehu lämmittää mieltä, mutta suurin syy miksi yleensä tulee kuvattua on se että se vaan on hauskaa ja luovaa.

Jos kuvaaminen olisi vaiva, en tekisi sitä.

Mitään kuvaajan tai kenenkään muunkaan kultajalustalle nostamista en kannata.

En mä itse odota mitään krediittejä kuvista sen kummemmin. Toki krittiikki/kehtu on tervetulleita mutta kyllä mä uskon voivani elää ilmankin niitä. :b

Kuvaaminen ihan sinällään on kivaa bileissä, jo omaksi iloksikin.
Kaikista palkitsevinta on kun saa otettua jonkun oikein hyvän kuvan ja pääsee pällistelemään sitä kotosalla. Mun taidoilla ja tuolla värkillä tuntuu olevan suht vaikeeta tuo hyvän kuvan kaappaaminen, ”bile olosuhteissa”.

Uskon bilekuvaajien saavan tunnustusta, mutta mielestäni he voisivat saada sitä lisääkin... Minun mielestäni ei olisi esim. Mikään ongelma, pistää bileiden hinnaksi euro tai kaksi per nuppi lisää ja maksaa se sitten parille loistavalle kuvaajalle.
(Ei olisi iso raha, mutta edes hiukan bensa- ja kulukorvausta)

Mutta toisaalta mielestäni myös jokaisella amatöörillä pitää olla oikeus siihen omaan kameraan ja kotisivutilaan, eihän niitä kuvia ole pakko katsoa, jollei halua. Itselleni kaikki kuvat ovat mielenkiintoisia, vaikka tietenkin hyvät kuvat ovatkin paljon mukavempia katsella...

ella_:
sulle mä näytän vaan alastonkuvia <3

Mulle saa kans lähettää kuvia

Todennäköisesti eivät saa.

Onhan siinä aivan pirullinen homma paitsi ensin tietenkin kuvata bileissä, mutta vielä sen jälkeen käydä läpi useat sadat bileissä otetut fotot, editoida ne ja laittaa verkkoon.

Itse en ainakaan jaksaisi moista hommaa tehdä vieläpä bileiden jälkeisen aamun ”no joks ne kuvat on koht tulossa” -tyylisten foorumiviestien höystämänä..

Monesti on ikävä kyllä tainnut omalta osaltani varsinkin omissa tapahtumissani kiitokset jäädä sanomatta kaikessa ”tärkeämmässä” kiireessä...

mayah:
---
Digital Beat:
no eikös tänne voi laittaa niitä kuvia. Käyttäjät saavat sitten antaa palautetta. Muuten voi olla huono saada palautetta ehkä.

---


Ottaen huomioon, et sulla on jo 60 forum-viestiä kirjotettu, oot aika heikosti käyttänyt aikaa perehtyäksesi klubituksen toimintoihin..

http://www.klubitus.org/kuvat.php Tsekkaa aikas kuluksi.

Kyllä osaan kuviin palautetta laittaa. Turha kai mainita mutta kaikki toiminnot jo mulla hallussa.

[muokattu 22.7.2004 16:29]

Jone:
Vaikka kaikki tämä avautuminen vaikuttaa nyt itkuvirreltä, kitinältä ja säälipisteiden hakemiselta, niin pointtina oli kuitenkin lähinnä antaa vähän kuvaa tosta touhusta kaikkine ”hienouksineen.”

Sellaista se meno on, welcome to my world. Ekaa kertaa saatan jopa yhtyä mielipiteeseesi...

En ole itse valitettavasti kuullut kuvaajiin kohdistuvaa asiatonta läppää, tyyliin shampanjaa mansikoita ja helppoa rahaa, mutta uskon kyllä ainakin nyyppien bilettäjien jotenkin glorifioivan mielessään esim. just kuvaajien hommaa. Dj puolelle klasarit jyrää meitin, takahuoneita, naisia, promot tippuu postissa ja senkun soitat. Listaa voi jatkaa vaikka mihin tekijään tai tuottajaan tahansa.

Olit sitten kuvaaja, Dj, Tuottaja tai Promoottori, fakta on että kiloeuroja palaa paljon ja ihmisiä siinä ohessa. Joten ihmise hoi, kiitos on aika pieni vaiva sanoa jos jollain tasolla nautit jonkun muun työn hedelmistä ja kun se vielä riittää vaivanpalkaksi...

Ovatko kaikki jotka kuvaavat bileissä omalla digikamerallaan bilekuvaajia?

Vielä en ole nähny kuin muutaman oikeasti ammattimaisen amatööri-bilekuvaajan,
jotka käyvät säännöllisesti erimuotoisissa ja kokoisissa tapahtumissa.

Ville & Vaavu sekä Jone

(Muihin yhtä ammattimaisesti toimiviin en ole vielä törmännyt, olisi toki hauskaa tutustua)

Kuitenkin etten taas tule väärinymmärretyksi, niin kuviahan saa ottaa ja suotavaakin, mikäli sitä ei kielletä. Välillä sieltä joku kukkanen pilkistää, että näyttää jopa hyvältä.
Mutta älkää nyt hyvät ihmiset pitäkö itseänne bilekuvaajina, kun teillä on kamera ja otatte kuvia.

// L

Say-Me:
---
Jone:
---
Say-Me:
Yritäpä vaan lähettää hotmaililla sanotaanko vaikka 10 kuvaa - not happening.

Nojaa, kuvia pienentämällä ja kuvanlaatua heikentämällä ehkä...

---

Pakkaussuhteessa on vähän kohentamisen varaa jos 600x450 pxl (sama koko kuin omissa valmiissani) vie 200 kiloa tai yli.

---

Aloitteleva bilevalokuvailija... Varsinaisesti toi Rush - Future is now on eka kerta kun kuvasin täyden setin (mahtavalla Canon Powershot G3:lla ) ja panostin kuvien muokkaamiseen enemmän kuin kuvakoon muuttamisen verran. Pakkaamista kokeilen sit seuraavalla kerralla.

Toivottavasti Say-Me, jaksat kuvata jatkossakin ja jossain vaiheessa saavutat sitten itsellesikin sellaista asemaa, että on varaa lähteä muille sanomaan...

...tai siis älä pelästy saamastasi kritiikistä.

Mielelläni muistuttaisin, että meillä onneksi ON sellainen laki, joka suojaa osaltaan sekä kuvan ottajaa, että kuvattavaa. Peruspelissäänöt ovat olemassa, vaikkakaan eivät aivan yksiselitteisinä.

Kyllähän porukka antaa kuvista palautetta tosi paljon ... varsinkin jos käy jossain ulkopaikkakunnalla kuten turussa tai tampereella niin uudet naamat tulee juttelemaan ja sanoo että teillä on jees kuvia.

onhan se ihan kiva kun joku tulee sanomaan että kuvat on jees, mutta sillä ei ainakaan henk koht ole mitään yhteyttä motiiveihin ottaa kuvia.

Nykyisin tulee kuvattua yhä harvemmin, sillä bileissä tulee liikuttua vähemmän. Varsinkin nyt kesällä kun kunnon bileitä ei edes montaa ole, niin ei oikeesti voisi vähempää kiinnostaa tuhlata aikaa kameran takana kykkimiseen.

Henkilökohtaisesti en koe, että kuvien käsittely ja julkaisuun liittyvä työmäärä olisi kovin suuri tai että siihen ei löytyisi aikaa. Päinvastoin mun mielestä on ihan jees istua koneen ääressä ja \”käsitellä\” kuvat nettiin. Osittain tämä voi tietysti johtua siitä, että kuvia ei käytännössä tule juuri edes käsiteltyä.

Uskoisin, että aika monelle tulee yllätyksenä se työmäärä jota vaaditaan esim. 30-40 julkaisukelpoisen kuvan saamiseen. Keskimäärin mulla ja vaavulla tollaisen määrän saaminen edellyttää vähintään kahden tunnin aktiivista kuvaamista, mikä tarkoittaa sitä, että koko ajan pitää seurata savun määrää tanssilattialla, bongata ihmisiä, etsiä ne kohdat joissa taustalla on muutakin kuin musta seinä, seurata valomiehen työskentelyä, käydä kuvaamassa Dj jne jne ... tällöinkin tämä pari tuntia on niin aktiivista työtä, että siinä ei kavereiden kanssa jutella. Sitten jos oikeesti haluaa saman illan aikana vielä jutella kavereiden kanssa ja tanssia niin bileisiin pitää oikeesti tulla tosi aikaisin ja sieltä pitää poistua klo 3.30, jonka jälkeen onkin niin paskana että sitä vaan kaatuu sänkyyn ...

Mutta bilekuvaaminen on hauskaa, jonka takia sitä tulee tehtyä :)

Rahallista puolta ei bilekuvaamisessa oikeestaan tule ajateltua. Sekä palkallisesti että palkattomana tulee kuvattua enkä koe että näissä olisi suurta eroa. Palkallisena sitä tietysti on tietty tulosvastuu, mutta parin vuoden kokemuksen takia tulosvastuu ei nykisin ole mikään painetta aiheuttava tekiä. Lähinnä voisi kai sanoa, että jos hommasta jotain saa niin se on ihan jees, mutta ei niillä summilla saa katettua kuin muutaman prosentin siitä summasta jota laitteet on maksaneet ..

Tosta juridisesta puolesta vielä.

Lakipykälien valossa oikeus kuvaamiseen ja kuvatuksi tulemiseen on jossain määrin kinkkinen asia. Kuvaajan oikeus kuviinsa on määritelty tekijänoikeuslaissa hyvin yksiselitteisesti: tekijällä on aina yksinoikeus kuvien julkaisuun, ellei hän itse toisin päätä. Toisin päin tilanne ei ole niin selvä: ei ole mitään tiettyä yhtä lakia, joka suojelisi kuvattavan oikeuksia. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan yksittäisiä lainkohtia, kuten esimerkiksi lakia kunnianluokkauksesta, salakatselusta ja yksityisyyden loukkauksesta. Näillä pykälillä voidaan helposti kieltää yksityisessä paikassa ja tilanteessa yksittäisten ihmisten kuvaaminen, tai kuvaaminen loukkaavalla tavalla, mutta julkisten ja puolijulkisten tilanteiden tallentaminen on jo eri juttu.

Lisäksi pitäisi oikeastaan erottaa kaksi eri asiaa, oikeus ottaa kuvia ja oikeus julkaista niitä. Joku korjaa jos olen väärässä, mutta on yksityisestä henkilöstä voi paljon vapaammin ottaa kuvia, sen sijaan niiden julkaiseminen ei aina ole ilman lupaa sallittua. Kuvaaja voi siis ottaa kuvan henkilöstä näyttämässä humalassa persettään, mutta kuvan julkaiseminen ei välttämättä ole sallittua.

Kolmanneksi, kannattaa muistaa että yhtä oikeuden loukkausta ei voi kompensoida toisella loukkauksella. Jos joku julkaisee yksityisessä tilanteessa otetun kuvan ilman lupaa, ei asiaa voi kuitata rikkomalla kuvaajan tekijänoikeutta ja käyttämällä kuvaa ilman lupaa irc-galleriassa.

Kiitoksia kuvaajille saisi toki jakaa (ja jaetaankin?), mutta kuulostaa vähän hassulta tuommoinen ”näen hirveästi vaivaa ja missaan bileet kun istun kameran linssin takana”. Jos ei halua missata bileitä, niin miksi sitten ”uhrautuisi” kameran taakse?

Valokuvaaminenhan on harrastus jota tehdään siksi että se on hauskaa/mielenkiintoista. Itse räpsin (amatööri)kuvia jotta bileistä jäisi muistojen lisäksi käteen jotain konkreettista, enkä koe sitä minkäänlaisena vaivana. Tosin en siihen koko bileitä kulutakaan.

Häiritseekö ketään muuta muuten videokuvaajat? En siis tarkota että videokuvausta pitäisi vähentää, mutta minulle ainakin tulee tanssilattialla aika vaivaantunut olo jos joku jää pörräämään videokameran kanssa pidemmäksi aikaa ympärille.

Juhgu:
Kiitoksia kuvaajille saisi toki jakaa (ja jaetaankin?), mutta kuulostaa vähän hassulta tuommoinen ”näen hirveästi vaivaa ja missaan bileet kun istun kameran linssin takana”. Jos ei halua missata bileitä, niin miksi sitten ”uhrautuisi” kameran taakse?

Koska tää kommentti oli niin suoraan suunnattu mulle, niin vastaanpa:

Mä olen aloittanut kuvaamaan bileissä 2001 ihan huvikseni tarkoituksenani taltioida tätä itseni mielestä kovin kiehtovaa kulttuuria (vuodet 1996-2001 kuvasin toista alakulttuuria kunnes mulle annettiin ymmärtää että se on syytä lopettaa ellen halua kiven sisälle siitä) ja pääasemassa ovat mulle aina olleet ihmiset. Olen halunnut tehdä parhaani saadakseni kuvattua ne hetket kun ihmiset ovat edes näennäisesti onnellisimmillaan. Aluksi en ottanut koko asiasta minkäänlaista stressiä, mutta kuvieni saadessa enemmän näkyvyyttä asiat yksinkertaisesti muuttuivat.

Enää en saa kuvata silloin kun mua huvittaa siten kun mua huvittaa, vaan vaikka jättäisin kameran kotiin ja menisin bileisiin, niin illan aikana keskimäärin parikymmentä ihmistä tulee kuumottamaan mua kuvaamisesta - ”Missä sun kamerasi on?”, ”Aiotko ottaa kuvia?”, ”Onko tullut hyviä kuvia?” Viikollakaan en saa olla asian suhteen hetkeäkään rauhassa olinpa sitten ollut kuvaamassa tai en. Jos olen ollut kuvaamassa viikonloppuna, niin kuvista kuumottaminen pahimmillaan kymmenien ihmisten toimesta alkaa sunnuntaiaamuna ja kestää siihen saakka kunnes olen saanut kuvat julkistettua. Jos en ole ollut kuvaamassa, niin kuvien kyselijöiden määrä jää jopa alle kymmeneen.

Viikolla sitten kyselläänkin eri organisaatioiden toimesta olisko mulla millään aikaa tulla kuvaamaan bileisiin X ajankohtana Y. Aika usein vastaa myöntävästi (omasta kiinnostuksen tasostani huolimatta), koska tiedän suurimman osan kysyjistä olevan ihan kivoja tyyppejä, joiden pyyntöihin on periaatteessa tosi kiva suostua. Sit kun pyyntöön on suostunut, niin sitä haluaisi luonnollisesti myöskin tuottaa ihmisille parhaan mahdollisen osaamisensa mukaisia kuvia. Jos näitä kuvia ei yllättäen tekijästä Z johtuen alakaan tulemaan sellaista siedettävää tahtia bileissä, niin sitä tulee hakattua itsensä täysin äärirajoille jaksamisen suhteen kameran kanssa ympäriinsä ryntäillessä, koska ”Oli miten oli, niin hyvää kuvaa on nähtäväksi tuotettava.”

Tän jälkeen ei varmaan ole kauhea ihme, että kun joku kysyy multa millaiset bileet olivat, niin osaan vastata siihen nykyään ainoastaan siitä näkökulmasta millaiset ne olivat kuvausolosuhteiltaan.

Miksen sitten lopeta bilekuvaamista? No pitäis varmaan. Mulle bilekuvaus ei nimittäin ole antanut mitään virikkeitä varmaan viimeiseen puoleen vuoteen ja olen aivan helvetin kyllästynyt tohon rumbaan, jonka johdosta pääsen tekemään töitä arkiöinäkin silloin kun muut nukkuvat.

Juhgu:
Valokuvaaminenhan on harrastus jota tehdään siksi että se on hauskaa/mielenkiintoista. Itse räpsin (amatööri)kuvia jotta bileistä jäisi muistojen lisäksi käteen jotain konkreettista, enkä koe sitä minkäänlaisena vaivana. Tosin en siihen koko bileitä kulutakaan.

Niinhän sen varmaan pitäisi. Luettuasi ylläolevan saatat ehkä ymmärtää mikä esim. sun ja mun ”bilekuvaamisessa” on se ratkaiseva ero, joka tekee mun kuvaamisestani pahimmillaan stressihelvetin ja miksi sun kuvaamiset ei tunnu sulla juuri missään.

Ehkä mä otan kirjoituksestasi vaarin ja lakkaan kuvaamasta. Vihoviimeinen juttu tähän päälle on nimittäin asiasta leukojaan louskuttavat ihmiset.

ville:
onhan se ihan kiva kun joku tulee sanomaan että kuvat on jees, mutta sillä ei ainakaan henk koht ole mitään yhteyttä motiiveihin ottaa kuvia.

Periaatteellisella tasolla tolla ei ole mullekaan mitään väliä. Niin kauan kuin saan kuvata niinkuin lystään ei palautteella ja kiitoksilla ole hevonhännän merkitystä. Tämänhetkinen tilanne vaan on mun kohdallani se, että toi kuvaaminen on sellainen pakkopulla, että niiden kiitosten saaminen auttaa kummasti jaksamaan ja ainakin pienempien vitutuskohtausten yli.

ville:
Nykyisin tulee kuvattua yhä harvemmin, sillä bileissä tulee liikuttua vähemmän. Varsinkin nyt kesällä kun kunnon bileitä ei edes montaa ole, niin ei oikeesti voisi vähempää kiinnostaa tuhlata aikaa kameran takana kykkimiseen.

Vert. ”Bileet tai kahdet joka viikonloppu ja bilekuvaamista tiedossa n. kerran viikossa.”

ville:
Henkilökohtaisesti en koe, että kuvien käsittely ja julkaisuun liittyvä työmäärä olisi kovin suuri tai että siihen ei löytyisi aikaa. Päinvastoin mun mielestä on ihan jees istua koneen ääressä ja ”käsitellä” kuvat nettiin. Osittain tämä voi tietysti johtua siitä, että kuvia ei käytännössä tule juuri edes käsiteltyä.

Vert. ”Kuvien läpikäymiseen, raakkaamiseen, editointiin ja julkaisuun 4-6 tuntia / laaki.”

ville:
Uskoisin, että aika monelle tulee yllätyksenä se työmäärä jota vaaditaan esim. 30-40 julkaisukelpoisen kuvan saamiseen. Keskimäärin mulla ja vaavulla tollaisen määrän saaminen edellyttää vähintään kahden tunnin aktiivista kuvaamista, mikä tarkoittaa sitä, että koko ajan pitää seurata savun määrää tanssilattialla, bongata ihmisiä, etsiä ne kohdat joissa taustalla on muutakin kuin musta seinä, seurata valomiehen työskentelyä, käydä kuvaamassa Dj jne jne ... tällöinkin tämä pari tuntia on niin aktiivista työtä, että siinä ei kavereiden kanssa jutella. Sitten jos oikeesti haluaa saman illan aikana vielä jutella kavereiden kanssa ja tanssia niin bileisiin pitää oikeesti tulla tosi aikaisin ja sieltä pitää poistua klo 3.30, jonka jälkeen onkin niin paskana että sitä vaan kaatuu sänkyyn ...

Mulla menee 30-40 julkaisukelpoisen kuvan saamiseen koko ilta, eikä edes riitä jos kyseessä on vähänkin haastavammat olosuhteet. Osittain tämä johtuu taitotasojemme eroavuudesta, osittain kyseessä on laitteistoon liittyvät tekijät ja osittain varmasti myöskin se, että kuvaamme pääsääntöisesti erityylisissä bileissä.

Mut siitä ollaan siis ihan samaa mieltä, että hommaa riittää ihan tarpeeksi.

ville:
Mutta bilekuvaaminen on hauskaa, jonka takia sitä tulee tehtyä :)

Mulle se on kyllä ainakin väliaikaisesti lakannut olemasta sitä. Mä teen sitä tällä hetkellä puhtaasti tottumuksen ja pyyntöjen takia. Mitään kiksejä en asiasta tällä hetkellä saa ja kuvaaminen on muuttunut luovasta prosessista tehdastuotantomaiseksi prosessiksi.

Jone:
Mulle se on kyllä ainakin väliaikaisesti lakannut olemasta sitä. Mä teen sitä tällä hetkellä puhtaasti tottumuksen ja pyyntöjen takia. Mitään kiksejä en asiasta tällä hetkellä saa ja kuvaaminen on muuttunut luovasta prosessista tehdastuotantomaiseksi prosessiksi.

Tässä taitaa olla harvinaisen totta sanonta ettei kannata tehä mukavasta harrastuksesta työtä, koska silloin siitä katoaa se mukavuus. Sääli sinänsä, mut se pistäis ainakin mut silloin miettimään mitä MINÄ todella haluan tehä ja millä tavalla.

[Nuclear]:
Sääli sinänsä, mut se pistäis ainakin mut silloin miettimään mitä MINÄ todella haluan tehä ja millä tavalla.

Pelkän oman itseni ajattelu ei valitettavasti ole mulle koskaan ollut luonteva valinta, eikä varmasti tule olemaan sitä vastaisuudessakaan.

Saa jos ansaitsee*vink* Nykyäänhän esin. kaikilla voi olla kamerakännykkä
joten kaikki voi olla bilekuvaajia... Jos kuvaaja on saanut kuvillaan
arvostuksensa niin sitten hommat on menny oikein!! Mutta
jos kuvaaja on saanut arvostuksen vaikka uusimmista ja hienoimmista
laitteista mitä esittelee mutta itse asia eli kuvat ovat se sivuseikka niin
kaikki varmaan arvaa sapettaako niitä joilla oikeesti lahjoja
kuvaamiseen*justjoo* Kuka on valokuvaaja...;)

Jone:
Pelkän oman itseni ajattelu ei valitettavasti ole mulle koskaan ollut luonteva valinta, eikä varmasti tule olemaan sitä vastaisuudessakaan.

En nyt tarkoittanut et pitäis laittaa hanskat naulaan ja haistattaa paskat kyselemään tuleville ihmisille vaan sitä, että joskus ”kannattais” miettiä myös omia preferenssejä. Ihailtavaa, että laitat ilmeisesti aina muut ittesi edelle, mutta em. tilanteessa ite alkaisin kyllä miettimään omiakin halujani ja sitä kuinka kauan sitä jaksaa pelkästään uhrautua muitten puolesta jossei siitä ite kostu loppupeleissä mitään (poisluettuna se, että pystyy omalla toiminnallaan tekemään muut iloiseksi joka sit voikin olla se asia minkä takia hommaa jaksaa duunaa).