Lueskelin tässä taannoin muistaakseni Cityn keskusteluforumia ja siellä oli jossain topic tippien antamisesta ravintoloissa, baareissa jne. Muuan henkilö toi esiin närkästyneisyytensä kun tämän päivän nuoriso ei enää ollenkaan osaa tipittää. Kuulemma joka drinkistä pitäisi kohteliaisuuden nimissä tipauttaa baaritytön kouraan useampi euro ja illan lopuksi sujauttaa ovimiehen taskuun kahisevaa.
Itse olen aina normaalin kohtelias niin baareissa kuin klubeillakin, tervehdin hymyillen henkilökuntaa pokeista baarimikkoon niin saapuessani kuin pois lähtiessäni, sillä arvostan heidän työtään, mutta koskaan ei ole tullut mieleenikään ryhtyä kylvämään rahaa ympäriinsä. Edes ruokaravintoloissa en jätä juomarahaa, sillä olen ymmärtänyt että Suomessa se on sisällytetty niin ruuan hintaan kuin työntekijöiden palkkaankin (vrt. Yhdysvalloissa esim. tarjoilija elää käytännössä juomarahoista).
Itsekin joskus tarjoilijan töitä tehneenä voin sanoa että juomaraha toki ilahduttaa, mutta aivan yhtälailla ilahduttaa vilpitön kiitos hyvin tehdystä työstä. Olenko siis ainoa, jolle yhä merkitsee ystävällinen sana vai onko päivän henki se että raha ratkaisee? Vai onko voitelun takana \”tipistä vipiksi\”-ajattelu? Jos Suomessakin ollaan menossa siihen suuntaan että kaikesta pitäisi tipittää, ainakin minun iltaelämäni hiljenee melkoisesti, sillä näillä vuokrilla jo yksikin klubi- tai baari-ilta kuussa on ylellisyyttä. Sanokaapa jos on sanottavaa tästä aiheesta, erityisesti kiinnostaisi kuulla ravintola-alan työntekijöiden mielipiteitä.
Itse olen aina normaalin kohtelias niin baareissa kuin klubeillakin, tervehdin hymyillen henkilökuntaa pokeista baarimikkoon niin saapuessani kuin pois lähtiessäni, sillä arvostan heidän työtään, mutta koskaan ei ole tullut mieleenikään ryhtyä kylvämään rahaa ympäriinsä. Edes ruokaravintoloissa en jätä juomarahaa, sillä olen ymmärtänyt että Suomessa se on sisällytetty niin ruuan hintaan kuin työntekijöiden palkkaankin (vrt. Yhdysvalloissa esim. tarjoilija elää käytännössä juomarahoista).
Itsekin joskus tarjoilijan töitä tehneenä voin sanoa että juomaraha toki ilahduttaa, mutta aivan yhtälailla ilahduttaa vilpitön kiitos hyvin tehdystä työstä. Olenko siis ainoa, jolle yhä merkitsee ystävällinen sana vai onko päivän henki se että raha ratkaisee? Vai onko voitelun takana \”tipistä vipiksi\”-ajattelu? Jos Suomessakin ollaan menossa siihen suuntaan että kaikesta pitäisi tipittää, ainakin minun iltaelämäni hiljenee melkoisesti, sillä näillä vuokrilla jo yksikin klubi- tai baari-ilta kuussa on ylellisyyttä. Sanokaapa jos on sanottavaa tästä aiheesta, erityisesti kiinnostaisi kuulla ravintola-alan työntekijöiden mielipiteitä.