Epailija:
Välillä tuntuu siltä kuin nämä ja muutamat muut henkilöt omaisivat tietokirjatietoa ja sivistystä enemmän kuin mitä pienestä kirjastoautosta löytää ja kun miettii sitä aikamäärää, mitä itseltä menisi moiden asioiden opettelemiseen niin että niitä voisi puolihuolimattomasti soveltaa foorumikeskusteluissa, ei voi kuin nöyristyä. Vai onko kyse siitä, että tieto jää päähän kertalukemisella tai että tilaisuuden koittaessa alkaa armoton googletus ja nettilähteiden lukeminen?
Veikkaan, että google ja sanakirjat on monen hyvä kaveri kun tarkistetaan yksittäisiä lukuarvoja, vuosia ja muuta nippelitietoa, mutta tätä varten pitää jo tietää tiedon olemassaolosta ja omistaa sellainen kokonaiskuva asiasta, josta kirjottaa - ja se on minun mielestäni se mikä on tietämyksessä olennaisinta.
Se miten tämä tietämys lopulta muodostuu on kai edelleenkin jossain määrin hämärän peitossa, sillä ihmisen aivojen toiminnasta ei vielä tiedetä paljoa, mutta yleinen käsitys lienee, että tiedot jollakin tapaa linkittyvät toisiinsa ja näitä linkkejä oppimisen yhteydessä korostamalla (esim. yhdistämällä opittua tietoa aikaisempaan tietoon ja muodostamalla ajatuksellisia kokonaisuuksia) voidaan edistää tiedon mieleenpalautumista relevanteissa asiayhteyksissä.
Voit siis lukea sen pienen kirjastoautollisen tietoa, mutta oppimisesi kannalta oleellista on se miten prosessoit kirjoista lukemaasi tietoa. Jos et yhdistä lukemaasi mihinkään aikaisemmin opittuun tai edes muodosta lukemasi pohjalta itsenäisiä ajatusrakenteita niin näiden tietojen musitiinpalauttaminen on joko mahdotonta tai äärimäisen vaikeata silloin kun niitä tarvitsisi. Toisaalta taas joskus oppimasi asiat vain "ilmestyvät" mieleesi käsitellessäsi jotain siihen liittyvää toista aihetta, sillä aivojesi sisällä nämä asiat ovat jollakin tapaa yhteydessä.
Kyse ei siis ole suoranaisesti siitä kuinka paljon ihmiset lukevat tai keskustelevat muiden ihmisten kanssa vaan siitä miten ihmiset käsittelevät mm. näillä keinoilla saamaansa tietoa. Jokainen esim. lukion käynyt henkilö on varmasti kohdannut suunnattoman määrän tietoa, mutta koska meidän koulujärjestelmämme (ehkä hieman opettajasta riippuen) ei juurikaan kannusta oikeasti sisäistämään opiskeltavia aineksia vaan hyvät arvosanat saa helposti pelkästään koetta varten esimerkkejä ja yksittäisiä faktoja pänttäämällä, ei tällainen todellinen tietämys pääse muodostumaan kuin vain sellaisille, jotka ovat ovat jostain muusta syystä (esim. kodin kasvatustyyli tai forumkeskustelun aiheuttama tarve sisäistää keskustelun aiheena oleva asia, jotta voisi argumentoida paremmin) tehneet tällaista käsitteellisten asiakonaisuuksien muodostamista ja aikaisemmin opittuihin asioihin yhdistämistä.
Jo olemassaolevaan tietoon yhdistämistä luonnollisesti helpottaa se, että omaa jo runsaasti samaan aihepiiriin kuuluvaa tietoa, joka uuden asian käsittelyn yhteydessä palautuu "automaattisesti" mieleen. Tällöin on usein olemassa malleja, joita käyttämällä on helpompi muodostaa uusia ajatusrakenteita ja nämä uudet ajatusrakenteen linkittyvät vanhoihin saman aihepiirin tietoihin mm. eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien muodossa. Tästä syystä ihmiset yleensä ovat ns. experttejä vain muutamalla alalla, joilta heillä on runsaasti aikaisempia ajatusrakenteita, ja joille heidän on täten helppo luoda myös uutta tietämystä. Kun uuden tietämyksen luominen jollakin alueella on helpompaa niin tämän alan kirjallisuuden ja keskustelun seuraaminen tuntuu yleensä mielekkäämmältä ja mukavemmalta, jolloin muiden alojen seuraaminen jää vähemmälle ja ihminen ns. urautuu.
Itse uskon, että ihmisissä on jo synnynnäisiä eroja siinä kuinka runsaasti erilaista tietoa kykenee sisäistämään, mutta oikeita lähestymistapoja ja oppimisstrategioita käyttämällä uskon lähes kaikkien olevan kykeneviä muodostamaan asiantuntijaluokan tietämyksen vähintään yhdellä alalla. Jotkut kykenevät tähän useammallakin alalla ja historiassa on esimerkkejä yksilöistä, joiden asiantuntijuus on kattanut hyvin monia alueita.
Uskon, että mainitsemasi yksilöt ovat niin onnellisessa asemassa, että ovat koulujärjestelmästämme huolimatta kyenneet (joko vahingossa tai tiedostaen) muodostamaan oikeaa tietämystä vähintään yhdellä alueella ja vastaavat täällä omien alueidensa kysymyksiin, sillä heidän on helppo kokonaiskuvan nähdessään esimerkiksi etsiä relevantteja nippelitietoja googlella ja muodostaa päteviä vastauksia. Kyse ei ole siis useinkaan mistään synnynnäisestä neroudesta tai suunnattomasta työmäärästä (vaikkei näitäkään vaihtoetoja tietenkään voi kenenkää kohdalta poissulkea).
Lopuksi tietämyksen muodostamiseen johtavilla strategioilla ja aikaisemman tietämyksen määrällä on usein korkea korrelaatio sen kanssa, että yksilö lukee paljon ja keskustelee asioista ystäviensä kanssa. Luonnollisesti on mukavampaa lukea kirjoja mikäli niiden lukemisesta saa helpommin lisää tietämystä tai keskustella jos osaa muodostaa tietämyksensä pohjalta relevantteja argumentteja ja lisätä omaa tietämystään vasta-argumenttien pohjalta. Toisaalta taas runsas lukeminen ja keskustelu antaa enemmän mahdollisuuksia sattumanvaraisiin mielleyhtymiin, joista voi seurata tietämykseen johtavaa prosessointia, jonka pohjalta todennäköisyys tälle suurenee entisestään tulevaisuudessa.
Kun tota listaa katsoo, niin tuntuu, että olen siinä ihan suotta, vaikka mulla kai kohtalaisen hyvä yleissivistys onkin. Mulla tuo lähtenee ennenkaikkea varmaan siitä, että olen varsin uteliasta sorttia ja innostun helposti (mutta usein aika lyhytaikaisesti) milloin mistäkin - ja aina kun innostun jostain asiasta otan siitä mahdollisimman paljon selvää. Perustietämystä on siten kertynyt monelta alueelta ja kun on jo valmiiksi jokin aavistus asiasta, on kirjallisuudesta ja intterwebistä helppo etsiä lisää knoppitietoa ja tarkistaa yksityiskohtia.
Melkeinpä taideteos 
Sitten kun saat hommattua tälläisen niin saat kutsua meikäläisenkin testaamaan sitä 
