Posts: 2,892
UnityF:
ootsä halanu mun orjaa väärällä hetkellä? tuntuu kun tossa lauseessa olis kokemuksen häivää...
Kokemusta kyllä, mutta ei noorasta...
Kokemusta kyllä, mutta ei noorasta...
Posts: 5,636
Lene:
Mitäpä siitä aiemmin sanottiinkaan siitä siisteyden itseisarvosta? Et todellakaan voi tehdä yleistyksiä ja tehdä niistä jotain absoluuttisia päätelmiä, kun nämä asiathan nimenomaan olivat tietyn subjektin ja objektin välisiä.
Anteeksi, nyt kyllä tipahdin. En enää edes näe kärryjä tai edes kärryjen aiheuttamaa pölypilveä. Mihin ihmeeseen viittaat ja miten se liittyy tekstiini?
Elikö siis, että jos mutaisuus ei ole välttämätön tai ainoa keino saada se raha niin silloin sillä ei ole subjektille välinearvoa? Mitäs jos ajattelisi asiaa niin, että tapahtumasarja on jo tapahtunut - oli se sitten miten järjetön tahansa.
Määritelmässä esiintyi sana "tavoitella" eikö? Mutaisuutta ei todennäköisesti em. tilanteessa tavoitella, ei vaikka se olisi välttämätöntä. Huomaatko, missä menee metsään? Se, onko asia jo tapahtunut tai ei, on ihan ydhentekevää.
---
Jos siis määritelmän mukaan välinearvo on jokin asia, jota tavoitellaan jotain muuta päämäärää varten, niin silloin sitä asiaa pitää myös tavoitella. Esimerkissä mutaisuus on asia, jota useimmat pyrkisivät välttämään rahaa tavoitellessaan.
---
Se, mitä useimmat tekisivät on mielestäni yksi hailee. Pitäisi ajatella asiaa sen näkökulmasta, joka on sinne mutaan jo pulahtanut.
Niinhän tässä oikeastaan tehdäänkin. Esimerkissä sanottiin "haluat tulla mutaiseksi". Väärin. En halua. Eikä mitä suurimmalla todennäköisyydellä halua kukaan muukaan. Tavoite on saada raha, ei tulla mutaiseksi.
Mutta hei, ihan tosissaan. Miten muuten muka voisit ajatella asiaa kuvitteellisen ihmisen näkökulmasta? Ajattelitko jollain konstilla kysyä, että oliko se sittenkin tavoiteltavaa tulla mutaiseksi?
Mielestäni haluat tulla mutaiseksi ei tarkoita, että ehdottomasti nauttii mutaiseksi tulemisesta. Henkilö mahdollisesti tuntee, että en halua tätä pulahtaessaan mutaan, mutta koska hän leikkiin ryhtyy niin hän sinänsä haluaa sitä, sallii sen sillä hetkellä tapahtuvan. Ehkä olisi parempi sanoa, että voit tulla mutaiseksi, ei haittaa, että tulet mutaiseksi.
No käsittääkseni haluaminen on kielessämme juuri sellainen sana, joka viittaa mielihyvään halutun asian saamisen yhteydessä. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi mitään, mistä ei nauti? Yrjönsuuri olisi ilmaissut itseään paremmin sanomalla vaikkapa "tulet mutaiseksi, mutta kestät sen" tai "et halua tulla mutaiseksi, mutta olet valmis siihen uhraukseen rahan saamiseksi".
Edelleen olisi parempi ajatella tilannetta, jossa tapahtumasarja on jo tapahtunut.
Miksi?
---
Ei. Mielihyvä on aina jonkin aiheuttamaa. Joihinkin asioihin sen voi joidenkin ihmisten kohdalla liittää pysyvästi, mutta ei sanojen merkityksiä voi silti korvata toisillaan. Siisteys tarkoittaa eri asiaa kuin mielihyvä, ne eivät siis ole samoja asioita edes niissä tapauksissa kun siisteys aina aiheuttaa mielihyvää.
---
Mutta eivätkös mielihyvän tuntemukset ole erilaisia? Ainakin mulla ovat.
Ovat, mutta ei se tee niistä samoja asioita. Mielihyvä ei ole siisteys. Mielihyvä ei ole orgasami. Mielihyvä ei ole uusi kannettava. Ei, vaikka nuo asiat saattavat mielihyvää aiheuttaakin.
Ja mun mielestäni tässä asiayhteydessä rakkaus on pilkottu ja pelkistetty pelkästään rakkaudeksi, rakkauden tunteeksi. Ainakin itse pystyn välittömästi tavoittamaan rakkauden tunteen ilman, että se kohdistuisi edes mihinkään.
Pystyt? Miten? Mikä on se pelkkä rakkauden tunne? Onko se sama kuin ihastuessa? Onko se jatkuvasti päällä? Voitko pistää sen päälle ja pois miten haluat? Miten kohteeton rakkaus toimii?
Pointti ei ollutkaan siinä, että määritelmät olisi tehty nyt oikein. Pääasia olisi, että ymmärtäisi idean, voisi nousta niiden määritelmien yläpuolelle. Nähdä asiat vaikka ilman minkäänlaista määritelmiä.
Hei, me keskustelemme määritelmien pohjilta. Me ajattelemme määritelmillä. Pyydät mahdottomia. Ja jos sanot, että "noin ne asiat vaan on määritelty" (ei sanatarkka lainaus), niin en kyllä näe tuossa pointtina sitä, että pitäisi nousta niiden yläpuolelle. Pointti näyttäisi olevan "usko hyvällä".
Taidat itse puhua arvo-objektivismista? Joka edellyttäisi, että objektilla olisi subjektista riippumaton arvo? Olisiko sillä eroa, että käytettäisiin itseisarvon käsitettä niin, että objektin itseisarvo (jota ei siis mahdollisesti edes ole) viittaisi arvo-objektivismiin ja objektilla on itseisarvoa subjektille viittaisi arvo-subjektivismiin? Vaikuttaako se ajattelutapaan, kun kerran näyttää pääasiassa siltä, että väännetään kättä käsitteestä eikä ideasta?
Minä nimenomaan kritisoin arvo-objektivismia. Omat lukiossa opitut määritelmäni arvoille omaavat toki arvo-objektivistisen otteen, mutta olen sitä mieltä, että niiden määritelmien mukaista itseisarvoa ei ole olemassa. Arvoja ei objektiivisesti ajatellen ole laisinkaan, mutta uskon, että nuo määrittelyt sinänsä ovat loogisia. Toisen määritelmän mukaista asiaa ei vain ole olemassa.
Enkä oikeasti enää tiedä mistä tässä muka kättä väännetään, mutta eipä tuo haittaa.
---
Noup. Mielihyvä merkitsee jotain jollekin. Se on objekti subjektille, siis se on välinearvo.
---
Mielihyvä on väline... mielihyvälle?
Ei. Luepa se määritelmä uudemman kerran ja vertaa sanamuotoja. Välinearvo ei vaatinut konkreettista välineellisyyttä.
Kun mielihyvää tavoitellaan sen takia, että kokee mielihyvää, sillä on tällöin itseisarvoa henkilölle. Kun mielihyvää tavoitellaan sen takia, että jaksaa päivästä toiseen, sillä on henkilölle välinearvoa. Vaikka mielihyvä aiheuttaisi sen, että jaksaa päivästä toiseen, mutta henkilö ei tämän takia tavoittele mielihyvää, ei tee siitä välinearvoa, vaikka se auttaisikin jaksamaan, koska henkilö ei sitä käytä välineenä sellaisen saavuttamiseksi.
Niin. Yrjönsuuren määritelmän mukaan. We're past that point. Tekstini kertoi kyllä, että mielihyvällä voi olla myös välinearvoa (tietoista tai tiedostamatonta - jos sellaista voi olla) Yrjönsuurenkin määritelmän mukaan, mutta pohjimmiltaan pointtina oli, että
mielihyvä voi olla välinearvo myös konkreettisesti, ei pelkästään subjekti-objekti-suhteen kautta. Kyseessä oli siis muutaman esimerkin antaminen.
Mielestäni sä olet liiaksi jäänyt jumittamaan arvo-objektivismin kaltaiseen itseisarvon käsitteeseen, etkä anna edes idealle myöden mitenkään. En itse ole missään vaiheessa edes väittänyt, ettäkö itseisarvoa jollain olisi ilman tiettyä subjektia.
Mille idealle? Itseisarvon idealle itselleen? Mitä se sitten on? Ideoita ei ole olemassa meille ilman määritelmiä, joita liittää niihin. Sinun määritelmäsi itseisarvosta on napattu Yrjönsuurelta, mikä on johtanut siihen, että puhut itseisarvosta puhuessasi osin ihan eri asiasta kuin minä, mutta et sinä mitään itseisarvon ideaa ole nähdäkseni missään minulle yrittänyt tarjota - vain Yrjönsuuren määritelmän mukaista itseisarvoa. Ja juuri tuosta määritelmien erilaisuudesta on johtunut se, että olet tarjonnut vastakommenteiksi minulle asioita, joita minä pidän ihan itsestäänselvinä, koska en pidä arvo-objektivismia mitenkään perusteltuna kantana.
Keskustelut tulisi aina aloittaa termistön määrittelyllä.
Posts: 2,383
Posts: 11,768
innae:
Mikä on oikea halausvoimakkuus? Itse rutistan niin lujaa kun vaan kykenen, kun taas jotkut halaavat niin että hyvä jos toista koskevat*ding*
Mie luulen että se riippuu sekä ihmisestä että tilanteesta... Yleensä esim. meikäläinen suosii sellaisia pitkiä lämpimiä haleja, saa olla aika kevyitäkin, mutta toisaalta harva asia viestittää enemmän kuin oikein tiukka hali - mutta sitä taas en suosittele puolitutuille tai muuten vain ilkeyttään.
Posts: 7,069
Posts: 1,038
Posts: 2,892
Pygmi:
Vrei sa pleci dar nu ma, nu ma iei,
Nu ma, nu ma iei, nu ma, nu ma, nu ma iei.
Chipul tau si dragostea din tei,
Mi-amintesc de ochii tai.
-Mitä kieltä tää värssy on?
Muistaakseni tuo laulu oli jotain romaniaa tai jotain...
Saatan olla myös väärässä...
Posts: 15,721
Posts: 15,721
Posts: 15,721
....
Posts: 8,060
Posts: 4,085
Pygmi:
Vrei sa pleci dar nu ma, nu ma iei,
Nu ma, nu ma iei, nu ma, nu ma, nu ma iei.
Chipul tau si dragostea din tei,
Mi-amintesc de ochii tai.
Dementation:
Muistaakseni tuo laulu oli jotain romaniaa tai jotain...
Saatan olla myös väärässä...
Romaniaa se on, juu.
Posts: 822
Avernian:
Miksi ihmisiä vituttaa? Eikö se ole lähestulkoon hyödytön tunne, kuitenkin?
Koska vitutus on avain kaikkeen. Kun tarpeeks kauan vituttaa, jää vaihtoehtoi periaattees kaks; nappi ottaan tai tee asioille jotain.
Sillon ku asioille tehään jotai, ne menee eteenpäin ja tulevien ei tarvii enää kiskoa vitutuksiaan perunankylvöstä härkäauran kans vaan ne voi ottaa pulttii siit otto-lonkerot loppu, muija lähetti tekstiviestin et son moro ja telkkarista tulee bumtsi bum. Joku päivä jotai rupee vituttaa tää nii paljo et se possauttaa koko paskan taivaan tuuliin. Edistystä kato.
(pliideri hei kamonz okey?)
Avernian:
Miksi ihmisiä vituttaa? Eikö se ole lähestulkoon hyödytön tunne, kuitenkin?
eihän se nyt niin hyödytön tunne ole ainakaan niiden kohdalla jotka tekee vitutuksen takia jotain hyödyllistä - kuten tiskaavat..
hoh! :D
mistä muuten kaikki päättelevät, että tiskaaminen(varsinkin kun mies tiskaa) tarkoittaa tossun alla olemista? okei, onhan se sovinistin mielestä just sitä mut kertoopahan miehen aikaansaamattomuudesta. imo... hohhoijaa...
mistä muuten kaikki päättelevät, että tiskaaminen(varsinkin kun mies tiskaa) tarkoittaa tossun alla olemista? okei, onhan se sovinistin mielestä just sitä mut kertoopahan miehen aikaansaamattomuudesta. imo... hohhoijaa...
Avernian:
Oletko joutunut tossun alle, hyvä mies?
ah, where no alien has gone before.. pitäsköhän kokeilla? onko paluuta - kerro sä? =P
Posts: 506
Posts: 491
Dementation:
Mä luulen että klubbarilaisilla/bilettäjillä,
soi aina päässä joku hyvä biitti ja sen tahdissa ne
sitten antaa mennä, niin kieli liikkuu sykäyksissä ja vielä
useasti nopealla tempolla, jolloin nais-bilettäjän päässä soiva
biitti löytää nopeasti itselleen vastabiisin ja biitit alkaa soida samaa
tahtia joka parantaa tunnetta jonka oraaliseksi luo.
Ja kirjaa ei oo mulle asti ainakaan vielä tullut, mutta olis kiva lukea sitä.
Ps. aletaanko pojat kimpassa kierrättää sellaista kirjaa ja jokainen lisää aina oman vinkkinsä...?
Edit: typoja ja lisäyksiä
[muokattu 29.7.2004 20:41]
loistavaa pohdintaa.
Posts: 640