Turha väittää vastaan, kyllä Nina tietää
"Vauvaa ja työtä ei voi yhdistää." Kahta poikaa kotona hoitava kampaaja Nina Mikkonen
Julkaistu: 20.2.2004 Nyt-liitteessä
helsingin sanomat
1. Kuka on sopiva äidiksi?
Nina Mikkonen vastaa: "Lapsen kannalta paras vaihtoehto on, että äiti on vihitty aviovaimo ja perheeseen kuuluu myös lapsen isä. Hedelmöityshoidot on tarkoitettu vanhemmuuteen sitoutuneille aviopareille, ei lesbosinkuille. Ehdoin tahdoin leskenä aloittava, risteilyillä bailaava, vain itseään ajatteleva sinkku ei ole sopiva vanhemmaksi, ei myöskään tyttö- tai poikaparin puolisko. Heille riittäköön rooli aktiivisena tätinä tai setänä. Homopari ei sovi vanhemmiksi, koska lapsen ihmisoikeuksia molempia sukupuolta oleviin vanhempiin ei saa polkea millään verukkeella!"
2. Kuinka kauan pitää imettää?
"Jos Luoja suo maidon nousta rintoihin, ainakin hampaiden tuloon saakka. Äidinmaito on vauvan paras rakennusaine, ravinto ja suoja. Sen antaminen ja saaminen lähentävät äitiä ja lasta ratkaisevalla tavalla."
3. Minkä ikäisenä lapsen saa panna päiväkotiin?
"Paras vaihtoehto on, että oma äiti ja omat vanhemmat kasvattavat lapset kotona. Muut ratkaisut ovat huonompia, ja ne ovat usein seurausta välinpitämättömyydestä lasta kohtaan. Lapset ovat suuria persoonallisuuksia pienestä pitäen. Heidän yksilöllisyyttään pitää kunnioittaa ja vahvistaa, ei lannistaa. Kodissa jos missä oppii sosiaaliseksi ja toisista välittäväksi. Monet päiväkotien hoitajat myöntävät itsekin työtaakkansa mahdottomuuden, seurauksena on rauhattomia ja stressaantuneita lapsia. Toivon, että nuoret päivähoitajaäidit voisivat jatkossa hoitaa itse omat lapsensa - kotona. Oma varhaislapsuuteni oli onnellinen, sillä äitini oli kotiäiti. Tiedän myös, mitä yksinhuoltajaperheen arki ja puoliorpous on, sillä isäni kuoli, kun olin 12-vuotias."
4. Oletko käynyt päiväkodissa?
"Olen käynyt. Siellä on joukko erilaisia lapsia samanlaisessa tilanteessa. Melun keskellä jonottamassa sellaista, jota he saisivat kotona aina ja heti. Päiväkoti ei tarjoa oman äidin tai isän syliä hädän, harmin, ilon tai riemun hetkillä. Vanhempien rakkaus ja kiintymys, perheen arvot ja tavat eivät siirry ostopalveluina. Kollektiivinen kasvatustapa turmeli 1900-luvulla monien tulevaisuuden Saksassa, Neuvostoliitossa ja kaikkialla, missä kärsittiin kilpailevien sosialistijärjestelmien aiheuttamasta tuhosta. 2000-luvulla sopisi jo ottaa opiksi, mitä lasten tarhaviljelyllä saadaan aikaan: vanhempiaan ja itseään etsiviä, pohjattoman onnettomia, rikkinäisiä ihmisiä."
5. Saako äidillä olla kutsumusta muuhun kuin äitiyteen?
"Nainen synnyttää lapsen, mutta äidiksi hänen pitää kasvaa. Liian harva nainen ajattelee lasta ja tulevaisuutta, liian moni vain omia halujaan lyhyellä tähtäimellä. Lapsen kannalta äidillä ei saa olla vaihtoehtoa. Mukamodernit ja -tasa-arvoiset linjaukset koituvat lapsen tuhoksi."
6. Voiko vauvan ja työn yhdistää?
"Ei voi. Vauvan kannalta tilanne on ehdoton: hän ei voi puolustautua äidin työtä tai uraputkiajattelua vastaan. Monet naiset pyrkivät nykyään miehistymään - mieheksi miehen paikalle muka tasa-arvon nimissä. Seurauksena on kärsimystä ja puutetta. Mediakin näyttää palvovan parhaiten maksavaa asiakasta eli valmistuotteita kuluttavia ja ay-jäsenmaksuja tuottavia oto-äitejä (oto = oman työn ohella) eikä ympärivuorokautista työtä tekeviä kokopäivä-äitejä. Perhearki ei näytä olevan mediaseksikästä!
Itse aion olla kotiäitinä niin kauan kuin tarve vaatii. Koulusta kotiin palaava lapsi muuten tarvitsee ihan oikeasti äidin kertoakseen ilonsa ja murheensa. Kokikset, sipsipussit, nettiyhteydet ja kännykät eivät korvaa äidin syliä. Iltapäiväkerhot ovat kalpeita korvikkeita vanhempiaan kaipaaville lapsille ja nuorille. Ylilihavien lasten joukko vain kasvaa, tämäkin kielii välinpitämättömistä vanhemmista: rakkauden tarvetta yritetään korvata suun kautta. Kotiäidinkin työn luonne muuttuu lasten kasvaessa, ajan kanssa se sallii äidin itsensä kehittämisen ja vaikka yhteiskunnallisen vaikuttamisen lasten ja nuorten hyväksi. Vauva- ja kouluikäisillä on omat aikataulunsa, vaikka varuillaan pitää molempien kanssa olla 24 h!"
7. Mikä tehtävä isällä on lapsenhoidossa?
"Isänä oleminen on aivan yhtä tärkeää kuin äidin läsnäolo. Lapset tarvitsevat isää myös arkipäiväänsä. Uusorpous ei koske vain äidin puutetta, vaan myös isän läsnäoloa. Joka suuntaan repeävästä osatoimiäidistä kehittyy helposti todellinen pirttihirmu, joka karkottaa läheltään kaikki, myös lapsen isän."
8. Miten äidin valinnat vaikuttavat lapseen?
"Äidin valinnat vaikuttavat lapseen elämän ensimmäisestä sydämeniskusta viimeiseen. Raitis ja tupakoimaton äiti on lapsen ensimmäinen lottovoitto. Alkoholi, nikotiini ja kaikki huumeet ovat myrkkyä jo syntymättömälle. Jos äiti sen sijaan päättää sananmukaisesti ympäröidä lapsen hellyydellä ja rakkaudella, se vaikuttaa ihmiseen loppuelämän. Kuten saksalainen lastenlääkäri Ernst Moro totesi jo melkein 90 vuotta sitten: kaikista elämän haluista ensimmäinen on pidellyksi tulemisen intohimo. Vauvat, jotka jäävät irralleen ja syliä vaille, voivat huonommin. Pidellyksi tulemisen tarve säilyy meissä elämän viime hetkiin saakka."
9. Onko äidin syytä, jos lapsesta tulee hulttio?
"Äidillä on osuutensa asiassa, niin kuin muillakin lapsen lähipiirissä. Suomalaisen naisen ja äidin on syytä katsoa peiliin, kun meillä on sijais- ja avohuollossa ainakin 70 000 lasta, se on kolmanneksen enemmän kuin vaikka seitsemän vuotta sitten. Saman verran ihmisiä oli muuten Ruotsissa sotalapsina, ja vasta nyt tajutaan miten tuo 'päivähoito' satutti."
10. Saako äiti olla itsekäs?
"Ei saisi. Vanhempien pitää opettaa myös lapsille epäitsekkyyttä, eikä se ole epäitsekkyyskasvatusta, jos sysää imeväisen heti ostopalveluhoidon varaan. Se on äidin ja vanhempien julmaa itsekkyyttä! Äitien ja isien pitäisi vaatia korjausta siihen suureen vääryyteen, että toisten lasten hoidosta tai työttömyydestä saa paremman korvauksen kuin arvokkaimmasta yhteiskunnan rakennustyöstä eli omien lasten hoidosta. Kotityö on arvokasta, oikeaa TYÖTÄ!"
11. Mistä saa parhaat neuvot äitinä olemiseen?
"Sydämestä. Minulle ja perheelleni Raamattu on hyvä elämän tiekartta, myös lasten painos eli Lasten Raamattu. Omantunnon kuunteleminen auttaa ja se, että panee yksinkertaisesti kädet ristiin. Voi asettua rehellisesti oman lapsen kysyvien silmien eteen ja miettiä, teenkö nyt parhaani vai vain päätänkö hoitaa tämän keskinkertaisesti. Itse yritän parhaani, vaikka se kahden pienen pojan kanssa ottaakin välillä voimille. Onneksi mieheni on apuna ja tukena."
12. Saako pienen lapsen äiti erota?
"Avioerolla voi joissakin tapauksissa, jos on vaikka väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai alkoholismia, olla tilannetta parantava vaikutus. Joskus vanhempien vaikeudet voivat kasvattaa myös yhteenkuuluvaisuuteen. Erityisen huono ja täysin vastuuton vaihtoehto on se, kun äidin poikaystävät tulevat ja menevät ravintolaillasta toiseen. Ja sitten on näitä karmeita uutisia tavan takaa: sisarukset etsivät liki pyjamissa äitiään kulmakapakoista."
13. Mitä jos sinua kaduttaa viisikymppisenä, että parhaat vuodet naisena menivät pelkässä äidinroolissa?
"Parhaat vuodet naisena voivat olla myös aktiiviäidin vuosien jälkeen. Itsekkään uranaisen tulevaisuus voi olla myös yksinäisen ihmisen, entisen ruusun ehtoo. Todellinen murhenäytelmä. Uuden sukupolven hyväksi sydämellä annettu aika on aina kasvanut korkoa tulevaisuudessa. Sen ovat lukemattomat äitipolvet oivaltaneet. On surullista, jos viisikymppinen nainen ei pidä lapsiaan ja rakkauttaan heihin minään. Osaani äitinä en kadu milloinkaan, mutta toisin päin olisin taatusti katunut, ja katkeroitunut loppuiäksi. Luoja onneksi minua siitä varjeli!"
minkäköhänlainen meidän muksusta tulee rouva mikkosen mielestä kun ei oo koskaan saanu tissimaitoo ja päiväkodissakin on.. Äitinsä ei oo VIHITTY aviovaimo, mut isä kyl perhees on..
Mulla on kutsumus kyllä työelämään jne...
voi luoja sentäs! Hyvähän se on arvon rouvan huudella siellä kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista.. mutta ei vaan näytä tajuuvan et kaikilla ihmisilä ei oo vaa mahollisuutta jäädä kotiin hoitamaan ne muksut siihen asti ku täyttävät sen 18v.