SINKKULUUKKU

Epailija:
suhde, jossa tuota hurmausta ei enää ole, on parhaimmillaankin kuin seurustelisi parhaan ystävänsä kanssa.

Olen samaa mieltä Epailijan kanssa. Kyllä hurmaus on mielestäni pakollinen suhteen edellytys, ainakin alussa. Onhan se totta, että ajan myötä tätä tunne laimenee, mutta kai siinä nyt jonkunlainen puoleensavetävyys olisi hyvä aina säilyä... ?

mä enkö koht tulos tänne osastolla *tiedä sitten mitä laittais*

pienen vaiheilun jälkeen jälleen täällä.. Mut tää on kyl paljon helpompaa tälleen, ei tartte turhista stressata ja kohta tulee kesäkin ja kaikkee..

jopas jotakin, vieläkin täällä, mutten ihmettele, ruma äpärä kun olen

kolmen vuoden jälkeen vaihdan tähän osastoon.. toivottavasti en pitkäks aikaa

[muokattu 1.3.2004 16:37]

Angelus:

jopas jotakin, vieläkin täällä, mutten ihmettele, ruma äpärä kun olen

Subtitle: Oh wouldn't you know, still here, but it's no miracle, for I am a repulsive bastard.

[muokattu 1.3.2004 17:28]

Siis minäkin olen täällä, mutta se johtuu tunnevammaisuudesta.

mikkihiiri:
Siis minäkin olen täällä, mutta se johtuu tunnevammaisuudesta.

mulla taas johtuu siitä että näytän tiiliskiveltä, eli melkein samassa tilanteessa ollaan, mutta ei ihan sittenkään

*viihtyy yllättävän hyvin...*

tjoo.. kevät tulee ja aurinko paistaa.. ja vielä täällä..

Täällä täällä.. :(

Darianna^:
mä pakkailen hammasharjaa nyt.. tää pääsis pois ainaki vähäks aikaa.. mielummin tietty pidemmäks mut sen näyttää aika..

nyt se hammasharja jo ”unohtu” tää tyttö alkaa olee aika

Ehkä jonain päivänä löydän itseni ja rakastun. Vaan voisiko suhde tällöin olla onnellinen...

Olisiko elämä tylsää, jos olisin aina samaa mieltä kanssani, vai yhtä helvettiä kun en koskaan saaisi itsestäni lomaa? Voisinko käydä itseni kanssa syvällisiä keskusteluja ilman pelkoa laitoshoidosta? Haluttaisiko minua aina kun minua haluttaisi? Olisiko anoppini yhtä kauhea kuin kaikilla muillakin? Ja miksi hitossa olisin yht'äkkiä alkanut pitää pojista.

Aikamoinen dilemma. Ei taida minusta olla itseni kumppaniksi. Parempi jättää siis itsetutkiskelu sikseen, etten anna itseni ymmärtää enemmän kuin on tarkoitus.



Nimim. Väsyneitä juttuja vuodesta toiseen

Bio:
kolmen vuoden jälkeen vaihdan tähän osastoon.. toivottavasti en pitkäks aikaa

[muokattu 1.3.2004 16:37]

mäkin tähän osastoon, kolmen vuoden jälkeen ja luultavimmin viihdyn täällä joknin aikaa. myös tunnevaimmainen...

Täällähän on nastaa!

Mitä tulee suhteen kipinän säilymiseen, niin jollakin tutun tutuilla oli ollut taannoin muistaakseni 50-vuotishääpäivä ja ihmiset sitten kyselivät pitkän liiton salaisuutta. Vastaus kuului tyyliin: ”Systeemi on muuttunut molemmin puoliseksi sietämiseksi.”
Hmm.. No, mitähän tosta nyt pitäs päätellä.

alien:
---
<><:
*viihtyy yllättävän hyvin...*

---



kuin myös!

mut eiköhän tuolla toisellakin luukussa viihtyvyys ole aika katossa ;)

[muokattu 2.3.2004 08:54]

varmaan yhtälailla siellä ku täällä tunnelma vaihtelee... mut kyl se siis mun elämää ainaki hetkeks piristäis, niinku vaihtelu yleensäki.

Täällä edelleen ja ihan hyvä niin

Jo kaksi päivää täällä, täytyy taas opiskella sinkkuuden salat...
Apua!!!!!!!!!!!!!!

Noh jos sitä tännekin ilmottautuis. Lupaavasti alkavat jututkin kun osaan niin taitavasti pilata heti alkuunsa niin kai se on opeteltava pärjäämään itsensä kanssa. Välillä tosin tuntuu että ite saattanu vähän liioitella omia mokailujakin eikä sitten vaan kehtaa näyttää naamaansa.

Jos nyt joku edes alkaisi kiinnostamaan (opiskelu edes)...

*lonks* one two, one two -testing, testing. -näyttää siltä että täältä itseni löydän.