Manolo, 7.11.2005 13:14:
Ainakin viime suhteen loppumisen jälkeen musta on tullu vittumainen kusipää, joka aattelee vaan itteensä
Way to go!! Oma etu, paras etu. (ei, en mä ihan oikeesti oo niin itsekeskeinen, ku miltä vaikutan, mut jos ei itse aja omaa etuaan, ei sitä kukaan muukaan tee)
T: "Oisit hyvä aviomies, mut vielä en halua sun kans seurustella"
toi täti ei oo tienny mitä se haluis.. (tai sit olit sen mielestä niin hyvää ainesta, et se pelkäs ajautuvansa vakiintumaan loppuiäkseen: huih!)
Way to go!! Oma etu, paras etu. (ei, en mä ihan oikeesti oo niin itsekeskeinen, ku miltä vaikutan, mut jos ei itse aja omaa etuaan, ei sitä kukaan muukaan tee)
---
T: "Oisit hyvä aviomies, mut vielä en halua sun kans seurustella"
---
toi täti ei oo tienny mitä se haluis.. (tai sit olit sen mielestä niin hyvää ainesta, et se pelkäs ajautuvansa vakiintumaan loppuiäkseen: huih!)
Se täti oli vissiin vähän kateissa...tai se vaan oli fiksu ja lähti omille unelmilleen elämään...naimisiin oltiin menos mut...........................Voi kuitenkin olla että teki fiksun päätöksen, en tiedä.
Joko et oo siitä tädistä vielä yli päässyt tai sitten et vieläkään osaa asettaa itseäsi etusijalle Sinun nimittäin ei tarvitse pätkääkään miettiä minkälaisen päätöksen se ihminen on tehnyt.
Lähde siitä että tiedät missä itse seisot
Anteeksi kovisteluni, mutta tuntuu pahalta lukea kun ihminen mollaa itseään
Joko et oo siitä tädistä vielä yli päässyt tai sitten et vieläkään osaa asettaa itseäsi etusijalle Sinun nimittäin ei tarvitse pätkääkään miettiä minkälaisen päätöksen se ihminen on tehnyt.
Lähde siitä että tiedät missä itse seisot
Anteeksi kovisteluni, mutta tuntuu pahalta lukea kun ihminen mollaa itseään
Joo en oo päässy siitä yli ja siitä tuo johtuukin...Menetin siinä vaan enemmän kuin yhden suhteen niin siksi hävisi luotto aika moneen asiaan tässä maailmassa, varsinkin itseensä. tiedän ettei niin saisi käydä mutta minkäs minä itselleni voin....ja tiedän oon heikko.
Tosta asiasta mulle on sanottu jo miljoona kertaa mut ei se siitä kummemmaksi muutu vaikka kyllä pitäisi, sen tiedän.
Manolo, 8.11.2005 09:16:
Tosta asiasta mulle on sanottu jo miljoona kertaa mut ei se siitä kummemmaksi muutu vaikka kyllä pitäisi, sen tiedän.
Kyllä se siitä. Itse kun hoksaa jonkun asian ja lähtee sitä toteuttamaan. Jotkin asiat vain vaativat useamman kirveen kiveen lyömisen ennen kuin asia menee perille.
Sain hiljattain synttärikortin jossa luki että elämä on matka, ei päämäärä. Näinhän se onkin
mariquita, 8.11.2005 19:59:
Nonni, nyt se sitte alko; tähän asti oon ollu ihan tyytyväinen olooni täällä (takana kymmenen sinkkukuukautta) mut nyt tuli hinku pois
mulla oli hirvee hinku pois täältä pitkään. mut sit toisaalta se hinku meni ohi ja sit täältä pääs pois.
kummaa. ei näe metsää puilta. katsoo kauas vaikka kaikki on lähellä.
mut enpä nyt hehkuta vielä enempää,
sä saat kaiken mitä tarviit, aina pitäs kiittää
jakoon pistä omasi niin sulle vielä riittää
ja kun unelma toteutuu jatka silti työtä
samoin kuten sait sen voit menettää ajan myötä
[pieni] - mariska[/pieni]
mariquita, 8.11.2005 19:59:
Nonni, nyt se sitte alko; tähän asti oon ollu ihan tyytyväinen olooni täällä (takana kymmenen sinkkukuukautta) mut nyt tuli hinku pois
Mulla vähän sama. Tosin sinkkuilua yli vuos takana.
osama, 8.11.2005 21:17:
--- mariquita, 8.11.2005 19:59:
Nonni, nyt se sitte alko; tähän asti oon ollu ihan tyytyväinen olooni täällä (takana kymmenen sinkkukuukautta) mut nyt tuli hinku pois
---
mulla oli hirvee hinku pois täältä pitkään. mut sit toisaalta se hinku meni ohi ja sit täältä pääs pois.
kummaa.
niinpä; mä oon tainnu aikasemminkii sanoo, että joka keksi sanonnan "etsivä löytää", oli ihan ulalla.. Ehkä siks mä en halunnu alkaa etsimään, mut nyt ku tää vaihe on päällä, siltä ei voi välttyä.
Avernian, 8.11.2005 21:54:
No mutta naiset nyt pistätte ne vaatimuslistanne sitten tänne, niin eiköhän jokin kala käy koukkuun.
Mä oon ihan kauheen huono pistää jotain vaatimuslistaa, koska haluun ite olla edes jonkin verran niiden vaatimuksien tasonen.
Ja unelma mies on eri asia kun se, joka todellisuudessa sit loppujen lopuks viehättää. Se riippuu niin henkilöstä. Jossain toisessa tyypissä en voi sietää jotain piirrettä, mut jossain toisessa voin...
Jos mä nyt sit jotain listaa..muokkaan tätä vaik sit aina kun tulee mieleen uusia.
Nyt tuli mieleen, et miehen ois hyvä olla sosiaalinen, tai semmonen jolla on omia kavereita ja menoja, mut kumminkin semmonen, et ei unoha mua. Ja ottaa mut huomioon ja sillai.
Puhelias, tai et ainaki sen kans pitäs voida keskustella asioista.
Avernian, 8.11.2005 21:54:
No mutta naiset nyt pistätte ne vaatimuslistanne sitten tänne, niin eiköhän jokin kala käy koukkuun.
Mulla ei varsinaisesti oo mitään vaatimuslistaa, jos kolahtaa niin kolahtaa.
mut plussia on;
- positiivinen elämän asenne
- sarkastinen huumorintaju
- reviiritietoisuus, siis toisen oman tilan kunnioittaminen [pieni](tää on tärkee)[/pieni]
- savuttomuus on myös plussaa, mut ei välttämättömyys
Edit; sain vaikutteita Onnilta:
Kohteliaisuus on iso +
muutamia ei vaatimuksia mutta toiveita kylläkin :
(btw.. oon postannu ennenki tälläsen listan.. pitäs ettiä ja verrata tähän uuteen)
-pitkä ...(ei jaksa sitä nurinaa enää koskaan)
-vähä tämmöi hömppä niiku miäki
-luova
-kohtelias
-omistaa omankin elämän
-osaa rähistä ja tapella ja painitaito katsotaan myös plussaksi
-ymmärtää mua ja mun riemuidiotismia
-omaa monimuotoisen huumorintajun
Mulla on ainakin kohtuuttomia vaatimuksia:
- älykäs
- sujuva keskustelija (tämä sisältää mm. edellisen sekä seuraavan)
- leikkisä
- rehellinen
- uskollinen
- itsenäinen
Siinä sisäisiä ominaisuuksia; ilman noita ei oikein tulla toimeen. Samoja toivoisin itseltänikin löytyvän. Siisteys-, tapa- ja savuttomuuskasvatusta voin antaa tarvittaessa
Mä aattelin, että ihan hyvinhän mulla (teoriassa) menee q katoin Nauskissin ja Onni3mkin vaatimuksia.
Sit marqurita ja Mellu- alkoi pyytää vähän vaikeampia.
-xx- pyytääkin jo ihan kauheita ja mahdottomuuksia.
Manolo, 7.11.2005 13:14:
Kun mä oon suhteessa pyrin yleensä olemaan oma itseni ja kehittämään itseäni sitä suhdetta varten..en toista ihmistä varten tai no tietty osittain. En tietenkään mitenkään määrätietoisesti asia asialta vaan se kyllä tulee oman hyvinvoinnin ja tunteen perusteella. ...voi kuulostaa järjestelmälliseltä mut ei se sitä oo...
Mä oon(tai ainakin olin) kaikkien mielestä liian kiltti ihminen, tiedän sen itsekin. Sit kun mä haluan, että kanssaolija on onnellinen niin usein asia on mennyt siihen, että toinen tylsistyy.Tiedän, että ei pidä olla liian kiltti, mut en mä haluakaan olla, enkä siihen yritäkään pyrkiä, mutta mun tekemiset vaan vissiin antaa sen vaikutuksen. Viimeisessä kolmessa suhteessa oon saanu kuulla siitä negatiivisia juttuja.
Mulle itselle puolisona olemisesta ei tule sellainen olo, että antaisin kaiken oman pois ja keskittyisin vaan toiseen!! Ei tod. mä vaan vissiin oon sit liian kiltti naisille...vittu kun ei yhtään ärsytä....mutta kuitenkin jos minulle vielä joskus suhde suodaan niin tolle saralle on keksittävä jotain...mä en halua olla tylsä, enkä kyllä sitä olekaan omasta mielestäni. Ainakin viime suhteen loppumisen jälkeen musta on tullu vittumainen kusipää, joka aattelee vaan itteensä (sen verran sain osumia viime suhteesta!)...mut eihän sen ihan noinkaan pidä mennä mut ainakin vähän oon kovistunu.
Yritä nyt sit mennä näillä...
T: "Oisit hyvä aviomies, mut vielä en halua sun kans seurustella"
No jopas. Ihan kuin ois omaa päiväkirjaa lukenu! Toi kiltteys on tosiaan jännä juttu. Itekään en pyri mihinkään ylikiltteyteen, mutta jotenkin omat teot ja eleet siihen vie, kuten sanoitkin.
Sinkkuluukkuun en ole yli vuoteen kuulunut ja nykyisessä suhteessani olen onneksi "kehittynyt" tuon kiltteys-teeman kanssa. Olen pyrkinyt olemaan sellainen peruskiltti, mutta karsinut pikkuhiljaa sen "liiallisuutta" ja tuonut esille enemmän tervettä jämäkkyyttä ja omaa tahtoa. Ei se onnellisuus todellakaan siihen kaadu. Sopiva sekoitus omaa tahtoa ja toisen huomioon ottamista tuottaa hyvää pohjaa suhteelle.
Ylipäätänsä olen menneitten suhteiden osalta pyrkinyt enemmän kehittämään itseäni ja mielipiteitäni, kuin jäänyt liikaa rannalle ruikuttamaan. Vaikka monesti onkin vähän paskan maku suussa, niin niistä on kuitenkin oppinut jotain asioita (noh, joskus ehkä liikaakin), joista voi olla korvaamatontakin apua tulevaisuudessa - vaikka jokainen suhde onkin erilainen.
Kuten jossain pankkimainoksessa tms sanottiin: "Kokemus tuo varmuutta!"
Näin ainakin itse sovellan.
Way to go!! Oma etu, paras etu. (ei, en mä ihan oikeesti oo niin itsekeskeinen, ku miltä vaikutan, mut jos ei itse aja omaa etuaan, ei sitä kukaan muukaan tee)
(tai sit olit sen mielestä niin hyvää ainesta, et se pelkäs ajautuvansa vakiintumaan loppuiäkseen: huih!
)
Sinun nimittäin ei tarvitse pätkääkään miettiä minkälaisen päätöksen se ihminen on tehnyt.
Kyllä se siitä. Itse kun hoksaa jonkun asian ja lähtee sitä toteuttamaan. Jotkin asiat vain vaativat useamman kirveen kiveen lyömisen ennen kuin asia menee perille.
