SINKKULUUKKU

sapeli:
---
-xx-:
Helpointa on olla sekaantumatta keneenkään tai mihinkään, välttääkseen väärinkäsityksiä muiden kuin itsensä kanssa
---
No mutta mitä hauskaa siinä olis? Ja sitä paitsi, mun mielestä itsestään oppii paljon muiden ihmisten kautta...

Hm, niin ei se kovin hauskaa ole...

-xx-:
---
sapeli:
---
-xx-:
Helpointa on olla sekaantumatta keneenkään tai mihinkään, välttääkseen väärinkäsityksiä muiden kuin itsensä kanssa
---
No mutta mitä hauskaa siinä olis? Ja sitä paitsi, mun mielestä itsestään oppii paljon muiden ihmisten kautta...
---
Hm, niin ei se kovin hauskaa ole...

Okei, huono sanavalinta - mitä mielenkiintoista siinä olis? Elämä kävis yksin aika tylsäks...

Kai sitä pitäs käydä kohta kirkossa kuuluttamassa että on sinkku, eiköhä siinä vaiheessa oo sitte kaikki tietosii ni ei kukaa kysyis 'miten teil muuten nykyää menee?' hrm :/

...pitääpä todeta näin puoli huppelissa juuri X-Men 2:sta katsoneena et parempi olla sinkku, kuin umpirakastunu ja ihanassa parisuhteessa. mitäs sitten jos jostain syystä se kumppani vaik, häviää tai kuolee? aina voi tapahtua vaikka mitä (eiku)...

mulla voipi olla vvaikeuksia löytää aikaa edes yksiin trefffeihin, sinkkuuden alkaessa on muodostunu taas niin "hektinen" elämäntyyli ettei aikaa meinaa riittää edes nukkumiseen... :/ voi olla aika vaikeeta alkaa rakentaa minkäälaista ihmissuhdetta enneku saa karsittua omia menoja...

hannah:
---
Mikki:
---
viritä aparaatti jollain tavalla verkkovirtaan

---

Onkohan mun kovin hyvä idea lähtee "virittelee" mitään verkkovirtaan...kyse on kuitenkin aika herkistä paikoista, enkä edes tarvitse ilmaista permanenttia muita ehdotuksia???

niinno. oishan mulla tossa muutama idea, mutta...

Mirjami:
---
sapeli:
Ei olis ensimmäinen kerta...
---
Saatais kuule olla..

Meinasin niinku ylipäänsä

Mut Jean Grey:hän tekee välittömän cumbackin Feeniksinä, et kyl ne rakkaatki on aina jollain asteel messis vaik lähtiski taval tai toisel?

Lene:
Joistakin aiemmista viesteistäkin saa vähän sellaista kuvaa, että elämän pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja mukavaa. Mieluummin vältellään vaikeuksia ja ikäviä asioita (riskejä siis) kuin opeteltaisiin tulemaan niiden kanssa toimeen ja kasvettaisiin ihmisenä. Onko hyvinvointi (hyvinvointiyhteiskunta-käsite) mennyt jo niin pitkälle, että halutaan elää pumpulissa? Halutaan kaikki ja kaikesta vaan se hyvä. Ja samassa paketissa kotiin tuotuna.

hoho, joops samaa mieltä ja kaikki mitä mä teen ja saan tulee kantapäänkautta. ei saa ottaa liian vakavasti mitä mä typottelen, kun se yleensä edustaa päinvastaista linjaa mitä itse oikeasti ajattelen

Lene:
En usko, että luonteella on nyt suurta painoarvoa tässä asiassa. Lähinnä puhuin siitä, että suhteet ovat nykyään paljon monimuotoisempia. On fuckbuddeja, on avoimia suhteita, on kaveriseksiä jne. jne.

Mun pointti taas oli lähinnä kysyä, onko suhteiden taso muka oikeasti muuttunut? Vai onko tämä vain yleistä "aiemmin-kaikki-oli-paremmin"-nostalgisointia jolle harvemmin löytää pohjaa? Eikö villillä 70-luvulla ennen aids-pelkoa muka naitu ristiin? Ja vaikkka pitemmällä aikajanalla esim. avioliiton kunnioitus on varmaan ollut korkeampaa, luulen että se on tarkoittanut sitä että liittoa on kunnioitettu mut liiton ulkopuolella on sitten hääritty pimeästi.

Luonteella taas tarkoitin lähinnä sitä, että eiköhän ihminen ole aina ollut perusteeltaan samanlainen-> ihminen käyttäytyy suht samanlailla (tosin yleisen moraalikäsityksen aaltoilun rajoissa)

Lene:
Sitä mieltä olen, että vaikka aina olisi konkreettisesti touhuttu "samalla tavalla" niin siltkään mielestäni aiemmin niitä erilaisia "suhteita" ei ole ihan samalla tavalla määritelty kuin nykyään.

No mut jos kyseessä on pelkästään määrittelykysymys (vaikka todellisuus on aivan sama kuin ennenkin), onko sillä yhtään mitään merkitystä?

siis täällä ei kauaa pysytty sit loppujen lopuks, onnea vaan mulle

hannah:
---
Mikki:
---
niinno. oishan mulla tossa muutama idea, mutta...

---

haluunko ees tietää

--tähän olisi pitänyt tulla jokin nokkela vastaus, mutta eipä tullu yhtään mitään mieleen--

Ajattelu ja pelko ohjaavat ihmisen toimia.

...tälläkertaa mahataudin omaavana tuli mieleen, että on varmaan tultu oltua niin pitkään sinkkuna et eihän sitä enää osaa ollakkaan jonkun kanssa. joten mä voisin kyllä siirtyä makuupussista ihan omakotitaloon, kun ei tältä puolelta nyt hevillä siirrytä.

Dorka:
on varmaan tultu oltua niin pitkään sinkkuna et eihän sitä enää osaa ollakkaan jonkun kanssa

Niinhän ne kaikki sanoo. Lopulta ihmiset ovat niin samanlaisia, ettei se voi mitenkään olla vaikeaa, ellei siitä tee itselleen kunnon mentaalimonsteria. Kaikki lähtee omasta ajattelusta ja pelkojensa tunnistamisesta sekä yksilöimisestä.

Sinkkuna joo. Ja se on niin hankalaa, kun toisaalta nauttii niin vapudestaan, eikä kaipaa mitään parisuhdekiemuroita, mutta silti kaipaa jotain..

Kaveriseksisuhde on aina vaihtoehto.

peepe:
Sinkkuna joo. Ja se on niin hankalaa, kun toisaalta nauttii niin vapudestaan, eikä kaipaa mitään parisuhdekiemuroita, mutta silti kaipaa jotain..

No älä muuta sano.. tavallaan ois hirmu kivaa että ois joku kenen kanssa olla, mutta mulla ainakin on sellanen 'magic touch' että kaikki suhteet on hirveetä sählinkiä suuntaan ja toiseen. Kiistän kyllä oman syyllisyyteni mihinkään sählinkiin , suurin osa kundeista kun tuntuu olevan joko kiinni edellisissa suhteissa ja ihmisissä tai täysin kyvyttömiä sitoutumaan keneenkään.

Miten täältä pääsee pois?