SINKKULUUKKU

Galrav:
---
Mellu-:
hassu juttu, vaikka tässäkin kylässä on ihmisiä melko palijon.. ja lahessa tossa vieres viel lisää ni ei tunnu vaa tapaavan oikeen ketään varteenotettavaa...tai jos tapaa niin ne on varattuja tai loppujelopuksi - tyyppejä, eli ystävystyy liian hyvin... tai sit mä oikesti vaa oon vääris paikoissa väärään aikaan ja hanakala oikeen löytää ketään samanhenkistä ihmistä, koska mun pienes päässä on niin palijon kaikkii asioita ja ajatuksia niin tuntuu et porukka tipahtaa kärryiltä ensimmäisen 5min jälkeen
ehkä mä oon ainakin nastolalaisille liian kova pala
---



HOHOHOHOHO

syö se pääs jo ku toi on ihan totta

sapeli:
Taidat alkaa pehmenemään...

päästäni joo... =)

-pehmytkudosuhuu

Avernian:
Ja täällä takaisin !

Don't be so sad

Hmm, eipä mulla oo mitään hirveen henkevää ja tähdellistä sanottavaa... Kuhan toteen vaan että oon kyllä niin ilonen siitä että oon tuolla toisessa luukussa. Vaikka suhteessa eläminen tarkottaakin komprommissien tekemistä, ja sitä väkisinkin menettää osan siitä ”vapaudestaan” mitä jotku täällä hehkuttaa, niin ei mulla kyllä oo sitä mitenkään ikävä. Enemmän mä jäisin kaipaamaan sitä luottamusta, rakkautta ja turvallisuutta mitä suhteessa koen, kun mitään ”vapauden” tunnetta ikinä!

nimim. ”Mielummin tossun alla kun taivasalla”

Mellu-:
ei tunnu vaa tapaavan oikeen ketään varteenotettavaa...tai jos tapaa niin ne on varattuja tai loppujelopuksi - tyyppejä, eli ystävystyy liian hyvin...

ja sit ne tyypit näkee sut enemminki kaverina kuin minään muuna, oot vähän niinku ”buddy buddy” niille... story of my life*hih* nooh ainahan on se ”lintulan nunnaluostari”, tosin on sellanen hytinä, et jos mä koskaan olisin menossa sinne, mut varmaan potkittais sieltä pellolle alta aikayksikön*iihhih**muhaha*...

...Kuka voi väittää että ei oo jännittävämpää olla sinkku ku varattu?

Meinaan että jokapäivä näkee ihmisiä, uusia tai sit samoja uudestaan . On vapaata riistaa ja metsästäjä yhtäaikaa. Se mikä täällä parilla tuntuu olevan ongelmana, on se että ne metsästää omaa häntäänsä ...

Kyllä kyllä. Olen puhunut *kiitoskiitos*, ei mitään havaintoa mitä sanoin ... Mutta tiedän tämän, kaikki toimii parin kahvikupin jälkeen varmasti paremmin. *iihhih*

...eilen illalla kun makasin yksin sängyssä ja kuuntelin kämppikseni ja hänen poikaystävänsä puhetta ja naurua toisesta huoneesta (..niin..miettikää vaan mitä kaikkea muutakin joudun kuuntelemaan..) minulle tuli todella yksinäinen olo. 1, 5 vuotta nyt sinkkuna, lukuunottamatta paria onnetonta räpellystä. Se on jo aika pitkä aika..ainakin minulle. Toki olen nauttinut ja nautin edelleenkin sinkkuna olemisesta ja vapaudesta, mutta loppu peleissä mä taidan kuitenkin olla seurustelevaa tyyppiä.

Nykyisin vaan tuntuu, etten enää edes ihastu kehenkään, tai jos ihastun paljastuvat nämä ihmiset täysin mahdottomiksi. Tai sitten se olen minä..Täysin mahdoton.. Jos minulle ei vaan kelpaa enää kukaan.. Jään yksin kokonaan..ja taas kriteerini nousevat..Onkohan tästä sinkkuudesta tullut kierre, josta ei vaan pääse enää pois..Sitä alkaa vaatimaan mahdottomia..

Ääh..itsekään en tajunnut mitä äsken sanoin, mutta jos joku tajusi, niin ihan kiva..

Tsemppiä sinkut!

Itse pääsin tottumaan tässä seurustelevan elämään. Vaikka olin vannoutunut sinkku niin se vaan tapahtui, taivaalta putostipahti enkeli ja siinä sitten elettiin iloisena ja rakastuneena päälle vuoden. Mutta nyt asiat on taas toisin.

Tuntuu vieläki välillä vaikeelta käsittää että oon tosiaan taas samassa pisteessä ku ennen seurustelua. Ainoana erona että sillon vielä etsin... nyt on sellanen olo, etten enää etsi ja olen kadoksissa. Se tärkein osa mun elämästä on kadonnu ja suurin osa päivästä menee mietiskelyyn siitä, mihin oikeen sijotun maailmaan ja omaan elämääni. Kuitenkin kaikki sinkkutavat ja ihanteet niin etäisiä. Fyysinen mielihyvä ei enää kiehdo, ellei sitä saavuta henkisen mielihyvän ja yhteyden kautta.

Ennen tuntui siltä että vaikka olikin yksin, niin ei ollut lainkaan yksinäinen olo. Nyt yksinäisyys huutaa vaikka olisi minkä hälinän keskellä. Tiedän että menee vielä aikaa, jotta itseluottamus ja luottamus toisiin henkilöihin on riittävä jatkoa ajatellen. Tällä hetkellä en vielä tiedä voinko edes löytyää sitä toista puolikasta.

Vaikka pahalta tuntuisi, oon päättäny pysyä positiivisena ja pitää muistot lämpösinä. En siis halua mustamaalata mielessäni mitään kokemaani. Niinkuin sanonta menee, "Better to have loved and lost than never to have loved at all". Ja siihen uskonkin, en todellakaan ole menettäny mitään loppupeleissä, vaan oppinut uutta ja kokenut uutta, kuten nuoressa iässä on vielä tarkotus. Kyllä tää elämä vielä hymyilee...

Mosh:
Fyysinen mielihyvä ei enää kiehdo, ellei sitä saavuta henkisen mielihyvän ja yhteyden kautta.

Juuh..totta..Nuorempana ( niinkuin nyt olisin kamalan vanha) tai no alle 20 vuotiaana mä vietin aika hurjaakin elämää..Tunteilla ei ollut väliä ja meininki oli sen mukaista..

Nykyään kun on tuota ikää tullut edes hivenen lisää, niin myös tunteiden merkitys on kasvanut.. Jotenkin sitä on kai tajunnut ja oppinut että läheisyyttä ei saavuta pelkän seksin avulla..Läheisyys on hankittava ensin ja vasta sitten on muun vuoro.. Mutta nykyisin onkin se ongelma, kun ei enää ihastukkaan kovin helposti, niin ei tule päästyä lähe´lle ketään..jolloin myöskin kaikki elämä on tosi hiljaista..tai jtn..Tajusko kukaan taaskaan mitään?? Hitto mulla on huono ulosanti!!

Kyllä ton ymmärtää, vähän samanlaiset fiilikset. Lähinnä toi nuoruuden innokkuus liitty vielä siihen että seksi oli uutta ja kiehtovaa. Nyt ku se on kuitenki tuttujuttu, ainakin uskoisin suurimmalle osalle täällä, ei siitä pelkästä fyysisyydestä saa hirveesti iloa, eikä se aspekti enää kiehdo tai houkuttele.

tää alkaa oleen jo niin pitkä threadi että pakko vastata ja tää pitäis varmaan lukee joku päivä läpi nyt kun sikkuelämä on aluillaan. jos siitä jotain jäis sukanvarteen tai jotain. mut nyt on varmaan aika tutustua mahdollisimman moniin uusiin ihmisiin ja jos jostain syystä jonkun tutustumisen kautta löytää sielunsiskon niin se on hyvä.

Rocca:
---
Jazmine:

Tiiän tunteen.. tänäänkin meinas hajota pää..tuli hirvee olo ku kuunteli yhtä kunnon dremdreamtrancebiisiä..

---


Aijjaa eli nyt on vaan parempi mennä nukkumaan ja katsoa mitä uusi päivä tuo mukanaa (ehkä jotain hyvää tai toivossa sopii elää ainakin )

Saatat olla oikeessa

mä voisin varmaan tässä vaiheessa taas ilmottautua tänne, kun tunnen itteni taas sinkuksi.. vaikken hetkeen olekkaan seukannu.

Eli sinä kaunis ja rohkea heterotyttö pääkapunkiseudulta, ota mut. (Jos kiinni saat)

Hmm.. Synnyin puoltoista kuukautta etuajassa ja aloitin elämäni kaapissa, josta en vielä ole tullut ulos. Nyt oon joutunut harkitsemaan sellastakin mahdollisuutta.. ja oon ihan .. Tärkeintä kai olisi löytää ihminen, jota kunnioittaa, arvostaa ja haluaa.. joka viehättää silmää ja jolla on aivot.. jolla on samanlaisia mielenkiinnon kohteita/ arvoja/ huumorintaju.. vai eikö?


Hmm. Sinkkuilu on jokatapauksessa edelleen ihan perseestä..

Joo sinkkunahan sitä ollaan oltu reilu pari vuotta.... Sinkkuilu on tavallaan elämäntapa.... Mut on kyl aina välist semmonen haikee olo et ku ois oma kulta kenen kainaloon käpertyä..... Mistäköhä sen löytäis*ding*

On tullut sinkkuiltua parin vuoden ajan ja nyt tuntuu jo riittävän.
Siispä, ilmoittaudun tähän luukkuun.

ParodY:
---
Mellu-:
ei tunnu vaa tapaavan oikeen ketään varteenotettavaa...tai jos tapaa niin ne on varattuja tai loppujelopuksi - tyyppejä, eli ystävystyy liian hyvin...

---


ja sit ne tyypit näkee sut enemminki kaverina kuin minään muuna, oot vähän niinku ”buddy buddy” niille... story of my life*hih* nooh ainahan on se ”lintulan nunnaluostari”, tosin on sellanen hytinä, et jos mä koskaan olisin menossa sinne, mut varmaan potkittais sieltä pellolle alta aikayksikön*iihhih**muhaha*...

niin varmaankin kävis mullekkin.. toisaalta... kiva olla sinkkuna ni ei tarvii selitellä mitään kellekkään..

Mellu-:

toisaalta... kiva olla sinkkuna ni ei tarvii selitellä mitään kellekkään..

miks musta aina tuntuu et vaikka on sinkku joutuu selittelee muille aina tekemisiäni?

No joo, mäkin ilmottaudun tänne. Sinkkuna olo on iha jees, täytyy vaan osata nauttia siitä.