Posts: 327
Posts: 1,860
Vituttaako ketään muuta tää tappelu sinkkuluukussa? Miksei tota voi siirtää jonneki tunkion puolelle tms jotta täällä voitaisiin pohtia oikeita ongelmia tuon lapsellisen vittuilun sijaan joka ei tunnu johtavan yhtään mihinkään...
Ja voimia tuplanopeusveijolle, eipä tuo hyvältä tunnu.
Ja voimia tuplanopeusveijolle, eipä tuo hyvältä tunnu.
Posts: 327
Posts: 5,560
Posts: 343
Replying to SINKKULUUKKU:
Vituttaako ketään muuta tää tappelu sinkkuluukussa? Miksei tota voi siirtää jonneki tunkion puolelle tms jotta täällä voitaisiin pohtia oikeita ongelmia tuon lapsellisen vittuilun sijaan joka ei tunnu johtavan yhtään mihinkään...
Muuten olen samaa mieltä, mutta että oikeita ongelmia
Mä en edes tienny että tässä tapellaan.
Vai puhutaanko niistä sun huumekaupoista?
Toki, mä en myy laittomia huumeita, päihteeksikelpaavia yhdisteitäkään en enää myy vaikka siihen olisi oikeus (EU:n perusperiaate tavaran vapaasta liikkumisesta + cassis de dijon -case)...
Enihuu, pahoittelen kaikilta huumorintajuttomilta ihmisiltä, jotka näkivät tämän ja loukkaantuivat. Olen pikku pukki joka näköjään selkeesti kasvaa kunnon pässiks.
Enkä mä edes tykkää miesten välisestä seksistä, mut ku n00bsterin teksti on oikeasti vallan hilpeää ja sen ja Siveyden välinen vääntö on ollu antoisaa lukee ni ilmoitin kiihottuneeni. Vaikken miestnvälisestä seksistä pidäkään :D
Repikää siitä, postaan sit vaikka seuraavan kerran tänne kun olen sinkku :D
Posts: 1,783
Replying to SINKKULUUKKU:
---
---
katki poikki meni, melekeen kakspuol vuotta.. joista tosin melkeen viimesen vuoden haaveillu tästä
---
Oikeesti? Mikäs tää tyyli on, toivotaan et suhde kaatuu mut sit kun se kaatuu ni valitetaan siitä MITEN se kaatu? Reilukerho.
Oisit ite sanonu sille toiselle et soronoo ja morjens.
---
itehä mie sanoinki, tosin sen jälkeen kun selvis että muija oli pettäny mua kolmen viikon reissun aikana..
Mun pointti oli nyt tossa sun "viimesen vuoden haaveillu tästä", eli siis wtf sä roikuit siinä kiinni sen viimisen vuoden etkä lähteny aiemmin?
Posts: 76
Replying to SINKKULUUKKU:
---
---
---
katki poikki meni, melekeen kakspuol vuotta.. joista tosin melkeen viimesen vuoden haaveillu tästä
---
Oikeesti? Mikäs tää tyyli on, toivotaan et suhde kaatuu mut sit kun se kaatuu ni valitetaan siitä MITEN se kaatu? Reilukerho.
Oisit ite sanonu sille toiselle et soronoo ja morjens.
---
itehä mie sanoinki, tosin sen jälkeen kun selvis että muija oli pettäny mua kolmen viikon reissun aikana..
---
Mun pointti oli nyt tossa sun "viimesen vuoden haaveillu tästä", eli siis wtf sä roikuit siinä kiinni sen viimisen vuoden etkä lähteny aiemmin?
niin, toisaalt sitä venas et homma menis joteki vituiks, toisaalt taas toivo et asiat järjestyis ja oltas taas onnellisia mut mut... asialle ois ehkä pitäny tehäki jotai eikä vaa oottaa et jotai tällast tapahtuu.
Posts: 4,039
Replying to SINKKULUUKKU:
---
---
---
---
katki poikki meni, melekeen kakspuol vuotta.. joista tosin melkeen viimesen vuoden haaveillu tästä
---
Oikeesti? Mikäs tää tyyli on, toivotaan et suhde kaatuu mut sit kun se kaatuu ni valitetaan siitä MITEN se kaatu? Reilukerho.
Oisit ite sanonu sille toiselle et soronoo ja morjens.
---
itehä mie sanoinki, tosin sen jälkeen kun selvis että muija oli pettäny mua kolmen viikon reissun aikana..
---
Mun pointti oli nyt tossa sun "viimesen vuoden haaveillu tästä", eli siis wtf sä roikuit siinä kiinni sen viimisen vuoden etkä lähteny aiemmin?
---
niin, toisaalt sitä venas et homma menis joteki vituiks, toisaalt taas toivo et asiat järjestyis ja oltas taas onnellisia mut mut... asialle ois ehkä pitäny tehäki jotai eikä vaa oottaa et jotai tällast tapahtuu.
Tollee se kyllä yleensä menee, että molemmat tajuu jollain tasolla, että loppu on tulossa eikä sitä voi enää estää, mutta kuitenkin on vaikee päästää irti.
Sitten jos se toinen päästääkin irti menee itte shokkiin. Muutenkin vaikka sitä kuinka kauan suunnittelee ja siitä haaveilee on todellisuus aina erilainen. Ennen sitä eroa helposti tulee kiinnitettyä huomiota niihin joihinkin puuttuviin asioihin ja tulee käsiteltyä se ero niissä asioissa siihen pisteeseen, että ei enää tarvitse toista näissä asioissa. Vasta kun ero on tapahtunut huomaa miten moni pikkuasia omassa elämässä onkin liittynyt siihen ihmiseen ja miten monessa asiassa on tottunut että se toinen on siinä mukana.
Posts: 5,560
Replying to SINKKULUUKKU:
Tää on niin totta... on se kumma miten sitä heti alussa jo tavallaan tajuaa ettei oo yhteistä tulevaisuutta koska ollaan liian erilaisia, mut silti sitä tyhmä roikkuu toisessa ja yrittää korjata kaiken, vaikkei se oo ees mahdollista :/
---
---
---
---
---
katki poikki meni, melekeen kakspuol vuotta.. joista tosin melkeen viimesen vuoden haaveillu tästä
---
Oikeesti? Mikäs tää tyyli on, toivotaan et suhde kaatuu mut sit kun se kaatuu ni valitetaan siitä MITEN se kaatu? Reilukerho.
Oisit ite sanonu sille toiselle et soronoo ja morjens.
---
itehä mie sanoinki, tosin sen jälkeen kun selvis että muija oli pettäny mua kolmen viikon reissun aikana..
---
Mun pointti oli nyt tossa sun "viimesen vuoden haaveillu tästä", eli siis wtf sä roikuit siinä kiinni sen viimisen vuoden etkä lähteny aiemmin?
---
niin, toisaalt sitä venas et homma menis joteki vituiks, toisaalt taas toivo et asiat järjestyis ja oltas taas onnellisia mut mut... asialle ois ehkä pitäny tehäki jotai eikä vaa oottaa et jotai tällast tapahtuu.
---
Tollee se kyllä yleensä menee, että molemmat tajuu jollain tasolla, että loppu on tulossa eikä sitä voi enää estää, mutta kuitenkin on vaikee päästää irti.
Posts: 8,060
Posts: 3,204
Näin synttäreiden lähestyessä pakosti alkaa miettimään jääkö sitä loppuelämäkseen yksin ja yrittää sopeutua tuohon ajatukseen, koska se tuntuu todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Ei se aina helppoa ole, mutta kai kaikkeen tottuu. Ehkä tää on vaan synttäreiden tuomaa/säpinättömän vuoden tuomaa...
Posts: 1,860
Replying to SINKKULUUKKU:
Näin synttäreiden lähestyessä pakosti alkaa miettimään jääkö sitä loppuelämäkseen yksin ja yrittää sopeutua tuohon ajatukseen, koska se tuntuu todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Ei se aina helppoa ole, mutta kai kaikkeen tottuu. Ehkä tää on vaan synttäreiden tuomaa/säpinättömän vuoden tuomaa...
näääh cheer up, kyllä sullekin löytyy vielä se oikea!
itsellä on nyt aika optimistinen fiilis kaikesta ja tuntuu itse asiassa ihan hyvältä olla ihan yksin vähän aikaa. tottakai sitä kaipaa sitä läheisyyttä minkä voi tuntea vain toisen ihmisen kanssa mutta toisaalta näinkin elämä rullaa mukavasti eteenpäin eikä tarvii pahemmin miettiä mitä tekee :)
Posts: 1,972
Parisuhteeseen ei käy panostaman enempää kuin on valmis menettämään.
Kun oppii nauttimaan (sanan varsinaisessa merkityksessä) asioista, tekemisestä ja olemisesta itsenäisesti, on varsin usein tällä sektorilla ylittänyt riman onnistuneesti edukseen. Ja jonkin sortin "totuudenjyvä" lienee haudattuna siihenkin toteamukseen, että loputon kompromissisirkus harvemmin houkuttelee sitoutumaan johonkin, josta ei olisi valmis luopumaan lyhyellä varoitusajalla, ajassa, joka aniharvoin jos milloinkaan kannustaa pysyvyyteen pyyteettömästi. Ken takertuu, menettää.
Kun oppii nauttimaan (sanan varsinaisessa merkityksessä) asioista, tekemisestä ja olemisesta itsenäisesti, on varsin usein tällä sektorilla ylittänyt riman onnistuneesti edukseen. Ja jonkin sortin "totuudenjyvä" lienee haudattuna siihenkin toteamukseen, että loputon kompromissisirkus harvemmin houkuttelee sitoutumaan johonkin, josta ei olisi valmis luopumaan lyhyellä varoitusajalla, ajassa, joka aniharvoin jos milloinkaan kannustaa pysyvyyteen pyyteettömästi. Ken takertuu, menettää.
Posts: 1,349
Muualtahan niitä ei voi saada, kuin elokuvissa!?
Posts: 76
Replying to SINKKULUUKKU:
---
---
---
---
---
---
katki poikki meni, melekeen kakspuol vuotta.. joista tosin melkeen viimesen vuoden haaveillu tästä
---
Oikeesti? Mikäs tää tyyli on, toivotaan et suhde kaatuu mut sit kun se kaatuu ni valitetaan siitä MITEN se kaatu? Reilukerho.
Oisit ite sanonu sille toiselle et soronoo ja morjens.
---
itehä mie sanoinki, tosin sen jälkeen kun selvis että muija oli pettäny mua kolmen viikon reissun aikana..
---
Mun pointti oli nyt tossa sun "viimesen vuoden haaveillu tästä", eli siis wtf sä roikuit siinä kiinni sen viimisen vuoden etkä lähteny aiemmin?
---
niin, toisaalt sitä venas et homma menis joteki vituiks, toisaalt taas toivo et asiat järjestyis ja oltas taas onnellisia mut mut... asialle ois ehkä pitäny tehäki jotai eikä vaa oottaa et jotai tällast tapahtuu.
---
Tollee se kyllä yleensä menee, että molemmat tajuu jollain tasolla, että loppu on tulossa eikä sitä voi enää estää, mutta kuitenkin on vaikee päästää irti.
---
Tää on niin totta... on se kumma miten sitä heti alussa jo tavallaan tajuaa ettei oo yhteistä tulevaisuutta koska ollaan liian erilaisia, mut silti sitä tyhmä roikkuu toisessa ja yrittää korjata kaiken, vaikkei se oo ees mahdollista :/
jännä juttu mut oon kans joskus ton jutun alus kelannu tai tuntenu ettei tää tuu koskaa toimimaa vaik oltiin hyvinki samanlaisia sillon, toisinku nyt. ehkä pitäs jatkos kuunnella enemmän sitä sisäistä ääntänsä.. tai vaik niitä frendienki ääniä jotka näkee tilanteen objektiivisesti nyt kun jälkikäteen kelailee
Posts: 4,039
Replying to SINKKULUUKKU:
---
---
---
---
---
---
katki poikki meni, melekeen kakspuol vuotta.. joista tosin melkeen viimesen vuoden haaveillu tästä
---
Oikeesti? Mikäs tää tyyli on, toivotaan et suhde kaatuu mut sit kun se kaatuu ni valitetaan siitä MITEN se kaatu? Reilukerho.
Oisit ite sanonu sille toiselle et soronoo ja morjens.
---
itehä mie sanoinki, tosin sen jälkeen kun selvis että muija oli pettäny mua kolmen viikon reissun aikana..
---
Mun pointti oli nyt tossa sun "viimesen vuoden haaveillu tästä", eli siis wtf sä roikuit siinä kiinni sen viimisen vuoden etkä lähteny aiemmin?
---
niin, toisaalt sitä venas et homma menis joteki vituiks, toisaalt taas toivo et asiat järjestyis ja oltas taas onnellisia mut mut... asialle ois ehkä pitäny tehäki jotai eikä vaa oottaa et jotai tällast tapahtuu.
---
Tollee se kyllä yleensä menee, että molemmat tajuu jollain tasolla, että loppu on tulossa eikä sitä voi enää estää, mutta kuitenkin on vaikee päästää irti.
---
Tää on niin totta... on se kumma miten sitä heti alussa jo tavallaan tajuaa ettei oo yhteistä tulevaisuutta koska ollaan liian erilaisia, mut silti sitä tyhmä roikkuu toisessa ja yrittää korjata kaiken, vaikkei se oo ees mahdollista :/
Vaatii aika paljon pystyä sanoa elämän yhdelle tärkeimmälle ihmiselle, ettei sen kuuluis siinä olla ainakaan siinä muodossa.
Tunteet ja järki ei valitettavasti mee yksiin. Sen huomasin hyvin selkeenä tosta edellisestä suhteesta. Hirveen vaikee luopuu siitä fantasiasta, millaisia me yhdessä voitais olla. Vaikka todellisuus oli, että vaikka joissain asioissa meillä meni tosi hyvin, joissain ei mennyt ollenkaan. Eli ei me koskaan oltu niin hyvä pari, kun miltä me vaikutettiin. Alusta alkaen näin, että se ihminen ei pysty antamaan sitä mitä mä suhteelta haluan ja siksi olin sitä mieltä, että mun pitäis pyrkiä sen kanssa sellaseen bromance with benefits tilaan. Ja niin olis pitänytkin. Sellaseen suhteeseen se olis kyennyt.
Silti huomaa edelleen, että vaikka oon järkipuolella hoitanut eroprosessin niin pitkälle kun sen voin järjen puolelta viedä on tunteet edelleen siellä taustalla. Kyllä ne on paljon himmennyt, mutta aika voimakkaana ne edelleen loistaa.
Posts: 2,154
Replying to SINKKULUUKKU:
Näin synttäreiden lähestyessä pakosti alkaa miettimään jääkö sitä loppuelämäkseen yksin ja yrittää sopeutua tuohon ajatukseen, koska se tuntuu todennäköisimmältä vaihtoehdolta. ---
Musta on surullista kuinka usein ihmisten ajatukset tuntuu rakentuvan kutakuinkin näin: Joko olet suhteessa tai sitten olet yksin. En nyt lähde (taas) vuodattamaan mustavalkoisen ajattelun ahtaudesta, mutta kuvion ehdottomuus asettaa valtavan paineen löytää se seurustelusuhde sillä alitajuisella verukkeella, että muuten kuolee yksinäisenä ja onnettomana. Se tuntuu minusta vaaralliselta ajattelulta siinäkin mielessä, että kun lopulta löytää sen suhteen, joka pitää onnelllisena ja jonka johdosta ei joudukaan vanhenemaan yksin, on melkoinen riksikaapeli rakentaa hyvinvointinsa sen (tai minkään muunkaan yhden asian) varaan. "Happiness for a sole reason is just another form of misery, because the reason can be taken away from us at any time."
On muitakin tapoja olla olematta yksin, kuin seurusteleminen
Posts: 3,204
Olet ihan oikeassa asian suhteen. Tuo ajatus vaan nostaa päätään aina juhlapyhinä sekä synttäreinä. Osin jo senkin takia, että tässä iässä kaikki ovat vakiintuneet ja perheellisiä. Sinäänsä viihdyn mainiosti yksikseni ja olen siihen todella tottunut. Joskus tulee vaan tuo pisto, että olishan se hienoa löytää oma kulta. Sitten kun muistelee edellistä suhdetta, voi todeta, että taitaa vaan paras olla yksikseen halusi tai ei.
Posts: 4,039
Replying to SINKKULUUKKU:
Olet ihan oikeassa asian suhteen. Tuo ajatus vaan nostaa päätään aina juhlapyhinä sekä synttäreinä. Osin jo senkin takia, että tässä iässä kaikki ovat vakiintuneet ja perheellisiä. Sinäänsä viihdyn mainiosti yksikseni ja olen siihen todella tottunut. Joskus tulee vaan tuo pisto, että olishan se hienoa löytää oma kulta. Sitten kun muistelee edellistä suhdetta, voi todeta, että taitaa vaan paras olla yksikseen halusi tai ei.
Toi sana kaikki on jännä.. Kyllä tunnen monia sinkkuja 3-kybäsiä ihmisiä. Eikä kaikki edes halua perinteistä perhettä.
Ei omaa elämää kannata verrata siihen, missä vaiheessa toiset samanikäset on. Ei se ikäluokka kerro kuitenkaan sitä millasta elämää on viettänyt ja mitä on kokenut.
Posts: 4,039
Replying to SINKKULUUKKU:
En nyt lähde (taas) vuodattamaan mustavalkoisen ajattelun ahtaudesta, mutta kuvion ehdottomuus asettaa valtavan paineen löytää se seurustelusuhde sillä alitajuisella verukkeella, että muuten kuolee yksinäisenä ja onnettomana.
Lopussa me kaikki ollaan yksin. Se on lohduttomuudessaan lohduttava ajatus.