SINKKULUUKKU

19,912 posts, 996 pages, 8,074,318 views

siveys

Posts: 2,492

#19241 • • siveys lovely

Replying to SINKKULUUKKU:

Mä oon sen verran skitsoidinen, että oikeastaan on.

"mutta se ei oo hei sun vika"


Vaikka maailma luonnollisesti pyöriikin vain ja ainoastaan minun napani ympärillä, pyrin parhaan inhimillisen kykyni mukaisesti olemaan ottamatta tämän itseeni.

Tarjous on kuitenkin vielä edelleen voimassa.

Tää on kyllä aika surullinen abstraktio. Mihin sä sitten pyrit elämässä jos onnellisuus ei sovi sulle?
---
Ollaan jo aika kaukana itse ketjun aiheesta, mutten pyri mihinkään.


Kai sulla kuitenkin jotain toiveita on elämälle, joiden perusteella teet pidemmän tähtäimen suunnitelmiasi?
NwB

Posts: 327

#19242 • • Edited NwB

Replying to SINKKULUUKKU:


Kai sulla kuitenkin jotain toiveita on elämälle, joiden perusteella teet pidemmän tähtäimen suunnitelmiasi?



Tää ei nyt ole kauhean reilua muita kohtaan.

Mutta emmä tiedä mitä mä haluan. Sen varmaan halusitkin kuulla, kun tuohon Gilberttiin viittasit.

Ainoa oikeastaan mitä tiedän, on miten saavuttaa muiden tavoitteet ja päiväni kuluvat pitkälti niihin.

Tossa vielä Epicurokselle, vaikkei Sagania olekaan:
http://video.google.com/videoplay?docid=-7822696446273926158

Mutta tämän karisma ylittää kyllä Saganin kirkkaasti:

--
Jee! Kumpi voitti!!

KeijoK

Posts: 1,495

#19243 • • KeijoK Member of L.I Groovecommunity | 1845 Celebrity Ale

Replying to SINKKULUUKKU:


---

---
Johan tätä on kateltu monta vuotta...

---


Joo, samma här...jotain 4. vuosi nyt menossa tjms.....nyt on haavat pikkuhiljaa nuoltu ja pitäisi ottaa askel uuteen suuntaan...
---


Joo, ihan sama juttu *hihu*



Ei saisi oikeasti olla negatiivinen mutta kun tuntuu vaan siltä, ettäjotta hiukan pelottaa edes ajatella seurustelua kun on tässä 15 vuoden aikana joka jumalan suhde mennyt sitten niin päin mäntyä ettei mitään määrää. Ja tässä kohtaa voi vaan katsoa peiliin niin sieltä löytyy siihen syy. Arvaa vaan tuleeko sellainen olo, että "mitäs jos taas..." vaikka ei tarvisi tullakkaan....mulla taitaa olla toi luottamus omaan touhuun hiukan karikolla. Olis aika bueno pyytää joskus jotain kivaa tyttöä johkin mutta jos taas mennään lepikköön....

--
On myönnetty se että nämä mekanoidit ovat syntyneet valmiiseen maailmaan joka on katettu voittopositioilla

Aurinkoneiti

Posts: 4,793

#19244 • • Aurinkoneiti

Replying to SINKKULUUKKU:


---

---

---
Johan tätä on kateltu monta vuotta...

---


Joo, samma här...jotain 4. vuosi nyt menossa tjms.....nyt on haavat pikkuhiljaa nuoltu ja pitäisi ottaa askel uuteen suuntaan...
---


Joo, ihan sama juttu *hihu*
---


Ei saisi oikeasti olla negatiivinen mutta kun tuntuu vaan siltä, ettäjotta hiukan pelottaa edes ajatella seurustelua kun on tässä 15 vuoden aikana joka jumalan suhde mennyt sitten niin päin mäntyä ettei mitään määrää. Ja tässä kohtaa voi vaan katsoa peiliin niin sieltä löytyy siihen syy. Arvaa vaan tuleeko sellainen olo, että "mitäs jos taas..." vaikka ei tarvisi tullakkaan....mulla taitaa olla toi luottamus omaan touhuun hiukan karikolla. Olis aika bueno pyytää joskus jotain kivaa tyttöä johkin mutta jos taas mennään lepikköön....



Itselläkin oli sellainen fiilis paskojen kokemusten takia. Mutta ei enää. En voi oikeastaan muuta kuin luottaa parempaa. Se vie eteenpäin. Ja tietenkin kahtella hissukseen ihmistä: mitä, millainen.
*hymy*
KeijoK

Posts: 1,495

#19245 • • KeijoK Member of L.I Groovecommunity | 1845 Celebrity Ale

Replying to SINKKULUUKKU:


---

---

---

---
Johan tätä on kateltu monta vuotta...

---


Joo, samma här...jotain 4. vuosi nyt menossa tjms.....nyt on haavat pikkuhiljaa nuoltu ja pitäisi ottaa askel uuteen suuntaan...
---


Joo, ihan sama juttu *hihu*
---


Ei saisi oikeasti olla negatiivinen mutta kun tuntuu vaan siltä, ettäjotta hiukan pelottaa edes ajatella seurustelua kun on tässä 15 vuoden aikana joka jumalan suhde mennyt sitten niin päin mäntyä ettei mitään määrää. Ja tässä kohtaa voi vaan katsoa peiliin niin sieltä löytyy siihen syy. Arvaa vaan tuleeko sellainen olo, että "mitäs jos taas..." vaikka ei tarvisi tullakkaan....mulla taitaa olla toi luottamus omaan touhuun hiukan karikolla. Olis aika bueno pyytää joskus jotain kivaa tyttöä johkin mutta jos taas mennään lepikköön....
---


Itselläkin oli sellainen fiilis paskojen kokemusten takia. Mutta ei enää. En voi oikeastaan muuta kuin luottaa parempaa. Se vie eteenpäin. Ja tietenkin kahtella hissukseen ihmistä: mitä, millainen.
*hymy*



Juurikin näin se menee, että mitäs mitäs ja ettäs kuka ja sitä rataa kun on hiukan tosiaan mennyt poskelleen/alta riman kaikki tähän astiset yritelmät..mutta nyt on vaan se henkilö kyllä todella hukassa kenen kanssa voisi taas pitkästä aikaa koittaa jotain.....ja jos/kun löytyy niin hiukanko on taas kylmä rinki siellä jossain, että menee ja ryssii/homma menee ihan reisille.....huomaatko, että on itsetunto tämän suhteen jotain +100...=I

--
On myönnetty se että nämä mekanoidit ovat syntyneet valmiiseen maailmaan joka on katettu voittopositioilla

Aurinkoneiti

Posts: 4,793

#19246 • • Aurinkoneiti

Replying to SINKKULUUKKU:


---

---

---

---

---
Johan tätä on kateltu monta vuotta...

---


Joo, samma här...jotain 4. vuosi nyt menossa tjms.....nyt on haavat pikkuhiljaa nuoltu ja pitäisi ottaa askel uuteen suuntaan...
---


Joo, ihan sama juttu *hihu*
---


Ei saisi oikeasti olla negatiivinen mutta kun tuntuu vaan siltä, ettäjotta hiukan pelottaa edes ajatella seurustelua kun on tässä 15 vuoden aikana joka jumalan suhde mennyt sitten niin päin mäntyä ettei mitään määrää. Ja tässä kohtaa voi vaan katsoa peiliin niin sieltä löytyy siihen syy. Arvaa vaan tuleeko sellainen olo, että "mitäs jos taas..." vaikka ei tarvisi tullakkaan....mulla taitaa olla toi luottamus omaan touhuun hiukan karikolla. Olis aika bueno pyytää joskus jotain kivaa tyttöä johkin mutta jos taas mennään lepikköön....
---


Itselläkin oli sellainen fiilis paskojen kokemusten takia. Mutta ei enää. En voi oikeastaan muuta kuin luottaa parempaa. Se vie eteenpäin. Ja tietenkin kahtella hissukseen ihmistä: mitä, millainen.
*hymy*
---


Juurikin näin se menee, että mitäs mitäs ja ettäs kuka ja sitä rataa kun on hiukan tosiaan mennyt poskelleen/alta riman kaikki tähän astiset yritelmät..mutta nyt on vaan se henkilö kyllä todella hukassa kenen kanssa voisi taas pitkästä aikaa koittaa jotain.....ja jos/kun löytyy niin hiukanko on taas kylmä rinki siellä jossain, että menee ja ryssii/homma menee ihan reisille.....huomaatko, että on itsetunto tämän suhteen jotain +100...=I



No joo. Itse olen pohdiskellut mitä ja miksi on aikaisemmin ollut. Halusin loppuvan aikaisemmin samanlaiset toistuvat kuviot. Ajattelin, mitä haluan seuraavaksi. Ja pitääkö muuttaa itsessäni jotain asennetta tai toimintakuviota. Samat asiat; samankaltaiset ihmiset toistuvat niin kauan kuin tajuan tehdä muutoksen.
epicuros

Posts: 7,734

#19247 • • epicuros

Replying to SINKKULUUKKU:


Epicurokselle



Thx! Noihin on aina mukava upottaa aikaa :)

--
Valid criticism does you a favor.

siveys

Posts: 2,492

#19248 • • siveys lovely

Replying to SINKKULUUKKU:

Ainoa oikeastaan mitä tiedän, on miten saavuttaa muiden tavoitteet ja päiväni kuluvat pitkälti niihin.


Just out of curiosity; Minkä perusteella sä valitset ne muut, joiden tavoitteiden saavuttamista pyrit edistämään?
NwB

Posts: 327

#19249 • • NwB

Replying to SINKKULUUKKU:

Just out of curiosity; Minkä perusteella sä valitset ne muut, joiden tavoitteiden saavuttamista pyrit edistämään?



En valitse. Olosuhteiden johdosta he ovat ironisesti yleensä porvareita.

--
Jee! Kumpi voitti!!

hannahia

Posts: 65

#19250 • • hannahia
Tää sinkkuilu on niin perseestä tämmösten joulujen aikaan. Kaikki pariutuneet kaverit vaan kiertää vanhempien luona ja "rauhoittuu kahdestaan viettämään laatuaikaa"... Jopa näinä välipäivinä ei irtoa aikaa kaverille, niin vähän pistää kyllä potuttamaan...*justjoo*
siveys

Posts: 2,492

#19251 • • siveys lovely

Replying to SINKKULUUKKU:

En valitse. Olosuhteiden johdosta he ovat ironisesti yleensä porvareita.



Kuinka hyviä tekosyitä sulla sitten on olla muuttamatta olosuhteita?
NwB

Posts: 327

#19252 • • NwB

Replying to SINKKULUUKKU:


---
En valitse. Olosuhteiden johdosta he ovat ironisesti yleensä porvareita.
---


Kuinka hyviä tekosyitä sulla sitten on olla muuttamatta olosuhteita?



Riippuu ihan siitä paljonko tähän menee aikaa?

--
Jee! Kumpi voitti!!

Jago

Posts: 4,039

#19253 • • Jago un-trained monkee
Eilen näin eksän ekaa kertaa eron jälkeen. Juteltiin pitkään menneistä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta ja tultiin todettua juurikin se, että ollaan tosi samanlaisia ja siks sovittais tosi hyvin yhteen kaverina, mutta että suhdetta ei kannata yrittää.
Oon saanu tosi nopeesti käsiteltyä tätä eroa. tietty fiilarit on menny ylös alas jatkuvasti, mutta huomasin sen kanssa jutellessa, ettei mullakaan enää todella oo sellasia tunteita, että haluaisin sen kanssa esim halailla tai pussailla. Panna voisin joo, mutta se olis seksiä kavereiden kesken ei rakastelua jne.

Huomasin myös, että ollaan oikeestaan jopa ennemmän samankaltaisia kun mitä olin kuvitellut. Ehkä tästä olis pitänyt tulla se bromance mitä alunperin tästä halusin. Kun sen tapasin näin siinä loputtomasti potentiaalia todella hyvään kaveriin, jonka kanssa voi panna - En suhteeseen.

Mutta aika näyttää mitä tästä lopulta tulee. Eksällä on kaikki edelliset suhteet loppunu huonosti ja siks se ei taida osaa täysin suhtautua/luottaa siihen, että mä oikeesti pystyn olla sen kaveri kaikesta huolimatta. Ja että mä osaan todella käsitellä ton suhteen ja mun tunteeni. Mä en oo huonoissa väleissä kehenkään eksääni.

--
Sound is the origin of all form, with matter shaping itself in response to the vibration of the universe

Wolverine

Posts: 1,860

#19254 • • Wolverine
Total meltdown. Hyi vittu. Siivosin muuttoa varten pois vanhoja kamoja ja tottakai sieltä ilmesty joku vanha rakkauskirje jonka eksä oli lähettänyt ollessaan ulkomailla vuonna 2008. Olin tietysti niin vitun tyhmä että katsoin nopeasti sitä kirjettä ja huomasin että muistan tarkalleen mitä siinä lukee. Eipä siinä sitten enää auttanut muu kuin hajota ihan totaalisesti.. Jotenkin jännä kuitenkin nähdä miten suhde muuttui heti kun kummatkin alkoivat käymään täysipäiväisesti töissä, jotenkin se arjesta nauttiminen katosi ja muuttui semmoiseksi että jaksettiin tsempata seuraavaan lomaan ja sit taas olla ihan paskana kunnes pääsee seuraavaan reissuun. Tuota jatkui sitten muutama vuosi mutta ei sitä jotenkin tajunnut ennenkuin nyt kun luki läpi noita kirjeitä ja heitti vanhoja muistoja pois.

Mutta on the bright side: sain kämpän ja ensi viikolla pitäisi muuttaa, jiiiiihaaaaaa! helvetin hyvä kämppä ihan Hertsikan metriksen vierestä ja vielä kaksio niin tilaa on riittävästi. ja vielä törkeen makee vaatekaappi nii ei tarvii heittää kamoja tohon karmeaan lipastoon niin kuin olen tähän mennessä tehnyt.

Yleisesti ollut ihan toiveikas ja hyvä fiilis mutta hyi helvetti tämä muuttaminen ottaa koville. Tässähän meinaa isolle miehelle tulla tippa linssiin :(
ezzy

Posts: 8,060

#19255 • • ezzy Droid-pappa

Replying to SINKKULUUKKU:


---

toisaalta toi yhdessä budjaaminen tekee kyl aika nopeesti sen että huomaa jaksaako sitä toista ihmistä oikeasti. melkein pahempi seurustella joku 3 vuotta ja sit muuttaa yhteen ja huomata että homma ei yksinkertaisesti pelitä kuin se että deittaa joku ½ vuotta ja sit muuttaa yhteen. en tiedä tajusko kukaan mun logiikkaa mut jotenki tollei näkisin ite asian :P



En voi väittää vastaakaan. Ihan totta tuokin.

tomii

Posts: 3,594

#19256 • • tomii kallion herttua

Replying to SINKKULUUKKU:

Total meltdown. Hyi vittu. Siivosin muuttoa varten pois vanhoja kamoja ja tottakai sieltä ilmesty joku vanha rakkauskirje jonka eksä oli lähettänyt ollessaan ulkomailla vuonna 2008. Olin tietysti niin vitun tyhmä että katsoin nopeasti sitä kirjettä ja huomasin että muistan tarkalleen mitä siinä lukee. Eipä siinä sitten enää auttanut muu kuin hajota ihan totaalisesti..



Vaikken sinkku olekaan, niin tuli mielenkiinnosta lukastua tätä palstaa ja oli pakko replyy: Been there, noita vanhoja tekstareita sun muita kirjeitä mitälie ei vain kannattaisi lukea kun tulee näpeille suhteessa. Mutta... sitä lukee silti, ja sit vasta paskana onkin. No, ainakin voit todeta nyt, että todennäköisesti vetäsit nyt melkeinpä sen pahimman iskun vasten kasvojasi, että tosta meet vain ylöspäin. *piis* Oikeastaan ainoa tota pahempi on nähdä se ex uuden kumppanin kanssa "liian aikasin".

--
reivaan kunnes kuolen

Jago

Posts: 4,039

#19257 • • Edited Jago un-trained monkee

Replying to SINKKULUUKKU:


---
Tän takia olenkin hyvin tyytyväinen, että aloitin seurustelemaan vasta näin myöhään. Olen ns. valmis seurustelemaan, itsenäistynyt ja tiedän mitä haluan elämältäni ja parisuhteelta. Helpottaa aika paljon asioita ja toisaalta jos tulee ero, niin tavallaan tietää, että pärjää. Toisaalta on nähnyt jo maailmaa ja koen, ettei tämä seurustelu rajoita mua mitenkään siltä...


Se on iän tuoma ihanuus. Ittekin olin aivan paskana, mutta vaikka hoisin asiani huonosti hoisin ne kuitenkin. Selvisin duunissa näin kavereita. Käsittelin eroa ja asioita muutenkin. En tiiä miten teininä oisin tosta selvinnyt. En varmaan ollenkaan. Nyt kuitenkin siitä 5viikkoa ja oon jo aika erivaiheessa. Ikä opettaa myös käsittelemään, kun tuntee itsensä paremmin.

--
Sound is the origin of all form, with matter shaping itself in response to the vibration of the universe

Wolverine

Posts: 1,860

#19258 • • Wolverine

Replying to SINKKULUUKKU:


---
Total meltdown. Hyi vittu. Siivosin muuttoa varten pois vanhoja kamoja ja tottakai sieltä ilmesty joku vanha rakkauskirje jonka eksä oli lähettänyt ollessaan ulkomailla vuonna 2008. Olin tietysti niin vitun tyhmä että katsoin nopeasti sitä kirjettä ja huomasin että muistan tarkalleen mitä siinä lukee. Eipä siinä sitten enää auttanut muu kuin hajota ihan totaalisesti..
---


Vaikken sinkku olekaan, niin tuli mielenkiinnosta lukastua tätä palstaa ja oli pakko replyy: Been there, noita vanhoja tekstareita sun muita kirjeitä mitälie ei vain kannattaisi lukea kun tulee näpeille suhteessa. Mutta... sitä lukee silti, ja sit vasta paskana onkin. No, ainakin voit todeta nyt, että todennäköisesti vetäsit nyt melkeinpä sen pahimman iskun vasten kasvojasi, että tosta meet vain ylöspäin. *piis* Oikeastaan ainoa tota pahempi on nähdä se ex uuden kumppanin kanssa "liian aikasin".



Hehe joo ei tosta pohjakosketuksesta ihan heti pääse enää alemmas :D
Wolverine

Posts: 1,860

#19259 • • Wolverine
AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAH pohjalta on noustu ainakin hetkeksi taas. Muuttanut kamoja tonne uuteen kämppään ja diggaan siitä niiiiiin paljon <3

Näin vielä äsken eksän ja juteltiin ihan järkevästi eikä jäänyt törkeen paskaa fiilistä, kyllä tää tästä. Herttoniemi my new hood, I think we're going to have a good year together.
Jammailija

Posts: 3,224

#19260 • • Jammailija d a n c e m a c h i n e s

Replying to SINKKULUUKKU:


---

1.) Tämä on sinun mielipiteesi ja saat toki sekä elää sen mukaan että arvioida muita sen mukaan. Itselleni sillä kuinka paljon haluan antaa tunteitteni ohjata elämääni on selkeästi rajat. Ne rajat eivät ole selkeitä ja pysyviä, mutta ne kyllä ovat hyvin vahvasti olemassa. Se mihin rajansa vetää on tässä yhteiskunnassa hyvin pitkälle jokaisen oma valinta.

2.) Antaessaan itsensä vajota synkkiin tunnelmiin pidemmiksi ajoiksi avaa samalla huomaamattaa oven persoonan, arvomaailman ja sitä kautta vahvasti myös toiminnan muutoksille, joita ohjaa pelko, viha, katkeruus ja merkityksettömyys.

3.) Miten sinä itse olet esimerkiksi muuttunut suruprosessiesi myötä? Ovatko ne tuoneet elämääsi aikaisempaa enemmän rakkautta, suvaitsevaisuutta, väkivallattomuutta ja myötätuntoa?

4.) Minkä prosessin etenemisen kannalta? Meistä jokaisen suru- ja kasvuprosessit ovat ymmärtääkseni täysin yksilöllisiä ja niiden kulkuun voi vaikuttaa tietoisesti. Niitä ei voi valita vapaasti, mutta niitä voi ohjailla ajatuksellisten työkalujen ja muiden ihmisten johdatuksen kautta.

5.) Minusta tuntuu siltä, että tekisin väärin sekä itseäni että läheisiäni kohtaan jos en eron hetkellä pyrkisi parhaani mukaan täyttämään syntynyttä tyhjiötä hyveillä ja rakkaudella. Ja jos parhaani olisi kovin vähän niin miettisin kyllä kahdesti sitä mihin suuntaan haluan elämääni myös pidemmällä tähtäimellä ohjailla.

6.) Olen jo pitkä tovi sitten päästänyt irti siitä ajatuksesta, että muiden ihmisten olisi hyvä elää elämäänsä kuten minä elän omaani. Onneksi se ei kuitenkaan estä minua jakamasta kokemuksiani sillä ajatuksella, että joskus joku saattaa löytää niistä jotakin, joka sopii juuri hänen maailmaansa ja tekee siitä onnellisempaa :)
---


1.) Tottakai se on minun mielipiteeni. En ole kuitenkaan arvioinut ketään ihmistä sen mukaan. Olen sanonut mielipiteeni lähinnä seuraavaan asiaan: Kun ihmisellä on elämässään meneillään haastava vaihe, johon liittyy vaikeiden asioiden käsittelyä ja kivuliaita tunteita, ei omien kokemusteni perusteella ole hyväksi lykätä näitä tunteita ja niiden käsittelyä kerta toisensa jälkeen. Jokainen toki itse määrittelee itselleen, haluaako kohdata tunteitaan tai käsitellä niitä ja missä määrin on valmis ikään kuin heittäytymään haastavaan tilanteeseen pyrkimättä kontrolloimaan itseään ja tunteitaan liikaa - ja mikä on liikaa, vai onko mikään. Siinä missä sinä haluat jakaa ihmisille omia ajatuksiasi ja kokemuksiasi, joiden toivot auttavan jotakuta olemaan onnellisempi elämässään, samaa haluan minäkin. En tietenkään jaa omia ajatuksiani ja kokemuksiani, jotta jonkun elämästä tulisi ikävää.

2.) Itse koen, että välillä ihmisen kasvun kannalta on oleellista vajota synkkiin tunnelmiin. Mielestäni elämän ei aina kuulukaan olla kaikin puolin ilon ja onnen tunteiden täyttämää, sillä tunteiden kirjo on laaja ja arvokas kokonaisuudessaan. Mainitsemasi ''pitkä aika'' on kyllä suhteellinen käsite. Toki voimme omalla ajattelutavallamme vaikuttaa halutessamme myös negatiivisesti siihen, miten vaikeita asioita kohtaamme ja miten asennoidumme tähän maailmaan, elämään ja toisiin ihmisiin. Itse olen kuitenkin koko ajan puhunut sen puolesta, että vaikeiden asioiden ja tunteiden käsittelyllä on POSITIIVINEN seuraus ja tavoite, joka siintää jatkuvasti taustalla. Itse olen aina pitänyt kiinni tästä valonpilkkeestä vaikeilla hetkillä ja kulkenut sitä kohti. Olen antanut itselleni luvan käydä kaikki tunteet läpi, myös ne vaikeimmat, jotta voisin lopulta saada rauhan vaikean asian kanssa ja olla katkeroitumatta. Ehkä oleellinen seikka onkin sen tiedostaminen, että vaikeiden asioiden ja tunteiden kohtaaminen johtaa johonkin hyvään.

3.) Kyllä, kyllä, kyllä ja kyllä. Suruprosessieni kautta olen oppinut antamaan anteeksi sekä itselleni että toisille ihmisille vajaavaisuuksia ja ikäviä tekoja, jotka ovat äkkiseltään tuntuneet todella kamalilta ja pahoilta. Mustavalkoisen hyviksi ja pahoiksi ihmisiksi leimaamisen sijaan olen oppinut sen, että jokainen voi joskus tehdä virheitä - ja tekeekin. Teoistaan on jokaisen kuitenkin kannettava vastuu, ja halutessaan virheistään voi oppia. En leimaa ketään sellaista ihmistä suoriltaan pahaksi, joka on tehnyt minua kohtaan väärin. Olemme kaikki erehtyväisiä. Olen onnellinen siitä, että olen itse oppinut tietyistä tekemistäni virheistä (suruprosessi kun voi liittyä myös omiin tekoihin). Olen myös onnellinen niiden ihmisten puolesta, jotka ovat joskus satuttaneet minua syvästikin, mutta kasvaneet kokemuksen myötä ja löytäneet onnen elämäänsä. Sen kuitenkin myönnän, että on myös ihmisiä, joista haluan pysyä kaukana ihan vain siksi, että koen heidän levittävän negatiivista energiaa ympärilleen. Näiden ihmisten kanssa en ole kuitenkaan alunperinkään ollut läheinen. Ei siis ole kyse ihmisistä, joiden kanssa olisin ollut parisuhteessa ja / tai kokenut syvää ystävyyttä ja sielujen kemiaa.

4.) Erilaisia suru- ja kasvuprosesseja on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Suruprosessia ja sen etenemistä on kuitenkin tutkittu, kuten monia muitakin ihmisyyteen liittyviä asioita psykologian tieteensaralla. En omaksu suoraan tieteestä kaikkea omaan elämääni, koska tiedekin on ihmisen keksintö ja uskon elämässä olevan paljon sellaista, johon tieteen työkalut eivät ulotu. Psykologiaan tutustuminen on kuitenkin ikään kuin antanut selityksiä, sanoja ja nimiä monille sellaisille asioille, joita olen omassa elämässäni kohdannut. Suruprosessin ja surusta selviämisen kohdalla on juuri näin. Kun puhun suruprosessista, viittaan siis psykologiseen termiin. Asioiden kieltäminen, shokki, viha, suru ja lopulta hyväksyminen liittyvät oleellisesti suruprosessiin psykologiassa, ja näin olen todennut olevan myös omassa elämässäni. Koen tunteiden kohtaamisen ja niiden käsittelemisen äärimmäisen tärkeäksi asiaksi, mikäli haluaa välttää katkeroitumisen.

5.) Eroja ja niihin johtaneita syitä on hyvin erilaisia. Joskus ihmiset pystyvät eroamaan hyvinkin rauhallisissa merkeissä yhteispäätöksellä, ja kenties säilyä toisilleen läheisinä ihmisinä läpi elämän. Tämä olisikin mielestäni ihanteellista, silllä jos on halunnut jakaa jonkun ihmisen kanssa elämänsä aiemminkin, miksi yhtäkkiä tämän ihmisen pitäisi täysin poistua oman elämän piiristä? Kuvastaa hyvin kertakäyttömonogamista yhteiskuntaamme. En täysin ymmärrä ihmisiä, jotka puhuvat toisen ihmisen kanssa vietetystä ajasta eron jälkeen ''ajan haaskauksena'' tai ''elämän hukkaan heittämisenä'' - jostakin hyvästä syystähän on itse tehnyt valinnan jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa. Itse en koe yhtäkään suhdettani hukkaan heitettynä aikana, vaan tärkeinä ja arvokkaina kokemuksina. Toisinaan erot voivat kuitenkin olla hyvinkin riitaisia, jolloin osapuolet eivät ehkä välttämättä kykene enää kovinkaan läheisiin väleihin. Ihmiset ovat kenties todenneet, että elämä on vienyt niin eri suuntiin, ettei toisen seura ole enää sitä, mitä elämäänsä kaipaa. Arvot ja niitä määrittelevät teot saattavat olla ristiriidassa. Oli niin tai näin, eroja on hyvin erilaisia erilaisine tunteineen. Joskus ero voi olla niin vaikea ja tuntua ainakin toisesta osapuolesta niin väärältä ratkaisulta, että asioiden ja tunteiden käsittely vie pidemmän aikaa. Mielestäni tässä ei ole mitään väärää, eikä tällaisella hetkellä pysty aina ajattelemaan aurinkoisesti. Eron tuottaman tyhjiön kokeminen ahdistavana ei ole mielestäni aina suoraan negatiivinen asia. Oman kokemukseni mukaan ahdistavuuden kohtaaminen ja tyhjiössä elämään oppiminen on lopulta johtanut siihen, että mitään tyhjiötä ei enää ole.

6.) Olet jo pitkä tovi sitten päästänyt irti siitä ajatuksesta, että ihmisten tulisi elää kuten sinä elät. Haluat kuitenkin jakaa omia kokemuksiasi ja ajatuksiasi, jotta joku voisi saada elämäänsä lisää onnellisuutta. Tämä on hienoa. Itse koen, että ristiriita sanomasi kanssa syntyy kuitenkin silloin, kun toinen ihminen on parhaillaan haastavassa elämäntilanteessa haastavien tunteiden ympäröimänä ja päätät juuri tällä hetkellä jakaa ajatuksiasi siitä, miten sinun mielestäsi toisen ihmisen ei tulisi käydä läpi negatiivisia tunteita vaan ajatella positiivisesti - näin karrikoidusti. Muistat varmaan, kuinka minäkin sanoin sinulle kerran vaikeassa tilanteessa, että: ''Anteeksi, mutta juuri nyt en kykene tällaiseen keskusteluun.'' Empatia on minulle tärkeä asia, ja vaikka tiedän sinun tarkoittavan ja ajattelevan hyvää ja pursuavan rakkautta, en aina koe tapaasi ottaa asioita puheeksi erinäisissä tilanteissa kovinkaan empaattiseksi. Tämä johtuu omasta empatiakäsityksestäni ja -kokemuksistani: Kun ihmisellä on elämässä surua ja vaikeita asioita, ei hän kaipaa valmiita ohjeita ja neuvoja surun ja negatiivisten tunteiden karkottamiseksi. Hän kaipaa ystävää, joka on läsnä ja antaa toisen tunteille tilaa olla, tulla ja mennä.

*sydän*

Muussika


6. Siveys on perusäijä ratkaisuineen ja ajoituksineen. Hänellä on hyviä ajatuksia yleisellä tasolla, mutta surun hetkellä äijillä on tapana tulla kylmästi ratkaisemaan ongelmat, kun taas naisilla on luontaista kykyä kuunnella. Surun hetkellä harva kaipaa ratkaisuja, vaan ihan vain kuuntelijaa, joille voi tilittää ja avautua.

--
Näkemys yksilöstä oli se, että tällä ei ole pysyvää minää ja se kaipaa jonkinlaista pysyvää onnea, turvaa ja vakautta ja on alituisesti tarkoituksettoman toimelias...