anqqa:
testi siis lähinnä mittaa nopeaa ongelmanratkaisukykyä, muut tahot sitten mittaa muitta älykkyyden muotoja (taiteellisuus, luovuus jnejne). 'virallisessa' mensan testissä tietääkseni vaikuttaa myös ikä tulokseen (mikä saattaa selittää korkean tuloksen vuosia sitten kun testeissä kävin :D). sanotaan myös, että tuo saatu tulos johonkin ikään asti kertoo sitä, minkä ikäisen tasolla ollaan. eli tulos 100 (100%) on aivan normaali oman ikäinen, 150 (150%) esimeriksi 10 vuotaalla merkitsee että on noin 15 vuotiaan tasolla älyllisesti jne.
Koko sana älykkyys
osamäärä tulee siitä, että tehtävistä saatu pistemäärä jaetaan samanikäisten keskiarvopisteillä ja tästä tuloksena saatu osamäärä (jakolaskun tulos) on se älykkyysosamäärä, josta puhutaan. Luku kerrotaan vielä sadalla, ettei tarttis käyttää desimaalilukuja. Eli tulos 100 tarkoittaa normaalia älykkyyttä omassa ikäryhmässä. Tällöin siis testattavan ikä ei vaikuta saatavaan
osamäärään.
Tästä 100:sta poikkeavat arvot taas kuvastavat sitä, miten tulos suhtautuu muiden testattujen tuloksiin. Jos keskihajonta on 24, niin se meinaa että yhden keskihajonnan päähän keskiarvosta, eli välille 76-124, sijoittuu 68% väestöstä, kahden keskihajonnan päähän 95% väestöstä ja kolmen päähän 99,7% väestöstä. Nää luvut tulevat normaalijakauman eli Gaussin kellokäyrän muodosta. Tästä siis seuraa, että jos keskihajonta on 24, niin >148 tuloksen saavuttaisi 2,5% väestöstä, eli desimaaleja lukuun ottamatta ihan niin kuin sanot.
Tämä siis olettaen, että
riittävän suuressa määrässä testattavia tulokset todella jakautuvat normaalijakauman mukaan.
'normaali' on siis 100, mensan testissä (ainakin suomessa) keskihajoama on 24 ja 148 periaatteessa saavuttaa 2% väestöstä. todellisuudessa kumminkin esim teollisuusmaissa tuo keskimääräinen äo on siinä 110, jopa lähemmäs 120 luokkaa.
Tää ilmiö varmaan johtuu siitä, että yleisen koulutustason nousun myötä ihmiset selviytyvät testistä paremmin kuin aiemmin, mutta Mensa ei oo hilannut asteikkoaan ylöspäin kovin nopeasti reagoidakseen tähän.