Mensan älykkyystesti

Aika korkeeta lukua toi näytti, tosin logiikka aina ollu paras osa näissä testeis. Miten se vika muuten meni, en tajunnu kun vikan rivin muodostumisen...

Sen verran vielä itte testistä että se ei varsinaisesti mittaa geometriaa vaan enemmänkin nimenomaan logiikkaa, toki geometrisin kuvioin. Ja mensan testihän perustuu sen takia nimenomaan näihin universaaleihin geometrisiin kuvioihin koska sen täytyy toimia ympäri maailmaa. Intin testi on siinä mielessä parempi että se mittaa kolmea eri asiaa yhden sijaan, mutta sitä ei voida verrata esim. englannissa tehtyyn vastaavaan testiin, koska testi ei ole sama verbaalisen osion takia (eikä itseasiassa matikkakaan, koska siinä käytetään sanallisia tehtäviä).

[muokattu 3.8.2003 20:12]

Mä oon ilmeisesti helvetin tyhmä. Sain niin paskan tuloksen että huhhuh.. 96!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ja mä oon aina pitäny itteeni niin kauheen fiksuna*vink* no joo.

arvaamalla 118*nauru*

130..Hihii. Luettava korkeaksi*joo*

Testin tekijät ei ainakaan ole kovin käytännönläheisesti älykkäitä, kun ei toimi Mozillalla..
En jaksanut vielä leikkiä ton toisen selaimen kanssa niin saa olla... ehkä en edes halua tietää vaan pysyn siinä uskossa, että kyllä mä ihan fiksu olen

152, wohou!
ihan hauska testi, meni vaan hermot kun ne vaikeni lopus niin paljon...

Mulla jäi aikaa joku 18min ja tulos 119.
vikat kuus meni ihan hatusta heitettynä kun ei jaksanu enään miettiin, näyttivätkin niin hankalilta jo, mut onneks ei tullu sentään alle 65

156

mensan 'viralliset' testithän yrittää mitata älykkyyttä kulttuurisitoutumattomasti, eli periaatteessa niin että testihenkilön koulutus yms vaikuttaisi tulokseen mahdollisimman vähän. sen takia ei voi olla matemaattisia tai kielellisiä sen enempää kuin taiteellisiakaan testejä, koska noihin kaikkiin vaikuttaa koulutus ja kokemus enemmän mitä näihin ”mikä puuttuu/mikä liikaa” tyylisiin testeihin. tosin voihan näihinkin valmentautua tekemällä mahdollisimman paljon saman tyylisiä testejä, jolloin oppii tiettyjä periaatteita miten noi testit toimii, mikä taas luonnollisesti parantaa tulosta.

testi siis lähinnä mittaa nopeaa ongelmanratkaisukykyä, muut tahot sitten mittaa muitta älykkyyden muotoja (taiteellisuus, luovuus jnejne). 'virallisessa' mensan testissä tietääkseni vaikuttaa myös ikä tulokseen (mikä saattaa selittää korkean tuloksen vuosia sitten kun testeissä kävin :D). sanotaan myös, että tuo saatu tulos johonkin ikään asti kertoo sitä, minkä ikäisen tasolla ollaan. eli tulos 100 (100%) on aivan normaali oman ikäinen, 150 (150%) esimeriksi 10 vuotaalla merkitsee että on noin 15 vuotiaan tasolla älyllisesti jne.

'normaali' on siis 100, mensan testissä (ainakin suomessa) keskihajoama on 24 ja 148 periaatteessa saavuttaa 2% väestöstä. todellisuudessa kumminkin esim teollisuusmaissa tuo keskimääräinen äo on siinä 110, jopa lähemmäs 120 luokkaa.

En edes kehtaa kertoa kuin huonosti meni

138, hmhm... Noista älykkyyden laaduista, lueskeltiin viime vuoden filosofian kurssilla jotain monistenivaskaa josta mieleen jäi ”7 eri älykkyyden lajia”, mukana mm. tunneälykkyys. Prkl, alkokin kiinnostaa.
*kaivaa kansioita*
Lisää myöhemmin kunhan löydän sen, heitelkää kokemuksia ja mietteitä jos tunnette kys. artikkelin.

*lapuska paikannettu* ->

”EQ voidaan myös jakaa seitsemään eri alueisiin; lingvistiseen, musikaaliseen, visuaaliseen, ruumilliseen, sosiaaliseen, itsetietoiseen ja matemaattiseen. Näistä kuusi perustuu emotionaaliseen tasoon. Teoreettisiin testein ja lääketieteellisiin analyysein tämän kaltaiset älykkyydet eivät ole ymmärrettävistä syistä mitattavissa. Kuka voi arvostella piirustuksen?”

- http://www.nordiskaaffarer.com/Artiklar/Halsa/eq_fin.html

IMO noista kiinnostavin on toi tunneälykkyys, jota ilmeisesti painotetaan nykyisessä johtajakoulutuksessa yhä enemmän ja enemmän.
Muutenkin olis ihan kiinnostavaa saada vastineeks matemaatikoiden kaavakeskittyneeseen älykkyyteen (enkä väitä etteikö kaavoilla voisi saada myös luovaa tulosta aikaan) joku toinenkin mittari, tuntuu hölmöltä joutua aina aliarvioiduks pelkän matemaattisen älykkyyden pohjalta (kyllä, lyhyt matikka, sekin evvk, hyi).

[muokattu 4.8.2003 16:28]

bansq:
IMO noista kiinnostavin on toi tunneälykkyys, jota ilmeisesti painotetaan nykyisessä johtajakoulutuksessa yhä enemmän ja enemmän.

eikö tuon tunneälyn oo sanottu olevan aika 'humpuukkia', ainakin siitä kertova kirjallisuus mitä löytää perus kirjakaupoista?

118 palikka oon :)

eiks näissä mensan testeissä normaali älykkyys oo 100.. siis klubitushan silloin olisi älykköjen foorumi

hardikaveri:
eiks näissä mensan testeissä normaali älykkyys oo 100.. siis klubitushan silloin olisi älykköjen foorumi

ihmisen keskimääräinen älykkyysosamäärä on määritelmän mukaan 100

eikö tuon tunneälyn oo sanottu olevan aika 'humpuukkia', ainakin siitä kertova kirjallisuus mitä löytää perus kirjakaupoista?

juukyl, en uskokaan että sitä vois mitata, ainakaan vielä... mutta tottahan se on että toiset ihmiset on ns. tunneälykkäämpiä kuin toiset, mutta mites mittaat kun yhteenkään ”tunneongelmaan” ei oo absoluuttisen oikeaa ratkaisua. tietenki jos asttuis asumaan diktatuurin alla, niin olis joku joka kertoo tehdäänkö nyt väärin vai ei

anqqa:
testi siis lähinnä mittaa nopeaa ongelmanratkaisukykyä, muut tahot sitten mittaa muitta älykkyyden muotoja (taiteellisuus, luovuus jnejne). 'virallisessa' mensan testissä tietääkseni vaikuttaa myös ikä tulokseen (mikä saattaa selittää korkean tuloksen vuosia sitten kun testeissä kävin :D). sanotaan myös, että tuo saatu tulos johonkin ikään asti kertoo sitä, minkä ikäisen tasolla ollaan. eli tulos 100 (100%) on aivan normaali oman ikäinen, 150 (150%) esimeriksi 10 vuotaalla merkitsee että on noin 15 vuotiaan tasolla älyllisesti jne.

Koko sana älykkyysosamäärä tulee siitä, että tehtävistä saatu pistemäärä jaetaan samanikäisten keskiarvopisteillä ja tästä tuloksena saatu osamäärä (jakolaskun tulos) on se älykkyysosamäärä, josta puhutaan. Luku kerrotaan vielä sadalla, ettei tarttis käyttää desimaalilukuja. Eli tulos 100 tarkoittaa normaalia älykkyyttä omassa ikäryhmässä. Tällöin siis testattavan ikä ei vaikuta saatavaan osamäärään.

Tästä 100:sta poikkeavat arvot taas kuvastavat sitä, miten tulos suhtautuu muiden testattujen tuloksiin. Jos keskihajonta on 24, niin se meinaa että yhden keskihajonnan päähän keskiarvosta, eli välille 76-124, sijoittuu 68% väestöstä, kahden keskihajonnan päähän 95% väestöstä ja kolmen päähän 99,7% väestöstä. Nää luvut tulevat normaalijakauman eli Gaussin kellokäyrän muodosta. Tästä siis seuraa, että jos keskihajonta on 24, niin >148 tuloksen saavuttaisi 2,5% väestöstä, eli desimaaleja lukuun ottamatta ihan niin kuin sanot.

Tämä siis olettaen, että riittävän suuressa määrässä testattavia tulokset todella jakautuvat normaalijakauman mukaan.

'normaali' on siis 100, mensan testissä (ainakin suomessa) keskihajoama on 24 ja 148 periaatteessa saavuttaa 2% väestöstä. todellisuudessa kumminkin esim teollisuusmaissa tuo keskimääräinen äo on siinä 110, jopa lähemmäs 120 luokkaa.

Tää ilmiö varmaan johtuu siitä, että yleisen koulutustason nousun myötä ihmiset selviytyvät testistä paremmin kuin aiemmin, mutta Mensa ei oo hilannut asteikkoaan ylöspäin kovin nopeasti reagoidakseen tähän.

136 bojoo*hymy* No niinhän mä vähän odotinkin mä oon joku Hojt / jotai

No joo, tehny tälläsii vastaavii juttui aika paljon; ylä-asteella oli mazq 10 ja Mazqn lisäkurssi myös 10

Ni tälläsii logiikka systeemei on jonkin verran saanu tehtyy....

*heiii*

Ai siinä käytetään sitä 24 hajontaa, sillä mun tulos oli ”jopa” 130

J-Tone:
---
hallucinogen:
Ai siinä käytetään sitä 24 hajontaa, sillä mun tulos oli ”jopa” 130

---

Aivan kuten ensimmäisessä postissa sanottiin.

[muokattu 4.8.2003 21:45]

joo, nyt ropis 15 pois lukutaidottomuudesta johtuen ;)