Posts: 1,170
Posts: 1,664
Ihanaa kun huomenna pääsen koko päiväks kaverille kylään ja nään ensimmäistä kertaa sen about kuukauden ikäisen tytön.
Oon oottanut tätä siitä asti kun se vauva synty.
Kyläilyreissu voi kyllä tehdä pahaa mun vauvakuumeelle mut tehkööt, kyllä mä jossain vaiheessa järkiinnyn kuitenkin.
Oon oottanut tätä siitä asti kun se vauva synty. Kyläilyreissu voi kyllä tehdä pahaa mun vauvakuumeelle mut tehkööt, kyllä mä jossain vaiheessa järkiinnyn kuitenkin.
Posts: 8,774
Posts: 4,793
Pitäisköhän alkaa hoitamaan koiria työkseen?
Posts: 8,774
Posts: 414
Posts: 7,069
Posts: 869
Nyt tulee suoraa ajatuksen virtaa sen kummemmin sensuroimatta ja miettimättä.
Tämän illan baarireissu sai mut taas kovin surulliseksi. Ei siksi, etteikö mulla olisi ollut kivaa - sitä mulla oli. Jorattiin frendin kanssa 50-luvun rokkibiisejä, Bon Jovia, Sisters of Mercyä ja vaikka mitä, ja mä vedin melkein tyhjän tanssilattian keskellä taas mun ripaskashown. :D Ja jengi kehtas vielä sanoa useeseen otteeseen, et miksi mä en juo, ja miksi mä mökötän. Jepjep. Onko ajoittainen paikallaan istuminen mököttämistä? :P Ei mun helekutti tarvi juoda ku ripaskat irtoo ihan selvinkin päin, eikä tarvi hävetä jälkeenpäin kun on tapahtumahetkellä ihan tolkuissaan (eikä vissiin omaa edes kykyä häpeäntunteeseen :D).
Eipä tuo juomattomuuskuittailu haitannut, mutta taas joutui näkemään kuinka pinnallinen useimpien arvomaailma on. Okei, ulkoinen olemus on se, mitä me ihmisistä ensimmäisenä nähdään, mutta mua vituttaa se, että mä en koe olevani yhtään sen hehkeempi ku kukaan muukaan, mut ilmeisesti joidenkin vajaiden kähmijöiden mieleen sit olen. Taas toi yksi sama frendin tuttu jätkä, jonka kans jo viime Tuskassa juttelin, kierteli koko illan ja koitti kähmäillä. Juttelin sen kans ihan asiallisestikin jossain vaiheessa. Hän selitti, kuinka miehet haluu nuoremman naisen vaan siksi, et nuoremmilla eukoilla on tiukempi perse. Jätkä selitti, että aionko pokaa jonku ukon baarista, ja sanoin et oon ollu jo melkein puoltoista vuotta mun oman ukkoni kanssa, eikä mulla ole tarvetta katella muita. Sanoin myös, et se tiukka perse ei oo se tärkein juttu siinä vaiheessa, kun haluaa oikeesti jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa. Siihen jäpä tokaisi, että mä vaan elän pilvilinnoissa, samoin ku mun mies, ja että joku päivä se päättyy kuiteskin. Toi jätkä vissiin itekin ''seukkaa'', mutta panee jokaista muijaa joka vastaan tulee, ja onkin tottunut saamaan jokaisen jonka haluaa kun soittaa jopa muuan bändissä bassoa (vittu LOL mä sanon :D). Sanoinpa taas jätkälle aika suorat sanat.
Enihau, se mikä tekee mut surulliseksi on tää vitun pinnallinen arvomaailma, joka ei onneksi kosketa ihan kaikkia, mutta liian useita kuitenkin. Toi saatanan limanen jätkä ei todellakaan hakeutuisi mun seuraan, jos mä vaikka joutuisin tulipaloon ja saisin pahat palovammat pärstään. Toivon ja haluan uskoa, että mulle tärkeät ja musta välittävät ihmiset ei kuitenkaan mun elämästä kaikkoaisi tuollaisen asian myötä. He kuitenkin ovat saaneet näkymän pintaa syvemmälle.
Hitto, muistuu taas mieleen, miksi baarit ei enää innosta. Siellä ihmisistä nähdään vain pinta. Mä haluan olla siellä, missä mun ajatuksilla, mun oikealla läsnäololla ja mun teoillani on merkitystä. Mä haluan olla siellä, missä mut nähdään muunakin kuin vain lihakimpaleena. Luojan kiitos mulle ei oo suotu isoja hinkkejä, leikkaisin varmaan pois ku menis hermo. Propsit teille jotka kannatte uhkeat rintanne päät pystyssä kaikkien näiden limasten sikojen keskellä. (Ja tää ei nyt tarkota, etteikö naisten rinnat olisi ihailun arvoinen asia, mutta kun joillain toi ulkokuoren ihailu menee ihan helvetin överiksi.)
Oonko pinnallinen, kun puhun tämmöistä, ja silti kuitenkin tykkään huolehtia omasta ulkonäöstäni? Ehkä. Mun pointti ei olekaan se, etteikö ulkoisella olemuksella olisi mitään väliä omassa elämässä ja parisuhteessa. Etenkin parisuhteen alkuvaiheessa se saattaa olla se asia, joka kiinnostuksen herättää - mutta ei se yksinään todellakaan riitä kiinnostuksen syvenemiseen ja rakkauteen. Pointtini onkin se, että on ihan helvetin surullista, ettei joillekin oikeasti millään muulla kuin ulkokuorella ja ihmisten hetkellisellä valloittamisella oo mitään väliä. Missä helkutissa on rakkauden arvostaminen?
Joojoo, kunnioittakaamme erilaisuutta ja erilaisia arvoja, mutta mä en jaksa esittää suvaitsevaista jokaisessa asiassa. Kukin tehköön mitä tekee, mut surua ja vihaisuuttakin tämmönen saa mut tuntemaan. Kai mä sit vaan olen ikuisesti tämmönen angstisäkki, joka kantaa koko maailman murheita harteillaan. :D Mä en vaan voi sille mitään, että mua todella ahistaa tää maailma aika ajoin.
Perkele, pitäs varmaan kirjottaa kirja, et ihmiset tulis juttelemaan edes mun ajatusten vuoksi. Edes haukkumaan niitä. Jotain!
Oli ihanan tunnelmallista kävellä baarista kotiin tuulenpuuskassa ja katsella villipupujen temmellystä puistossa - kunnes joku ohikulkeva ukko taas huuteli jotain. Se olisi varmasti huutanut kelle tahansa naiselle sillä hetkellä, mutta vitutti jälleen kerran - kaikkien huuteluiden kohteeksi joutuvien naisten ja miesten puolesta. Jotkut siitä saattavat nauttiakin, tosin. Tai jotkut saattavat toivoa, että heille edes joskus huudeltaisiin, tai että heidän ulkonäköään tultaisiin edes joskus kehumaan. Mutta ei tuollaisella ole mun mielestä mitään merkitystä sen rinnalla, kun kuulee jonkun sanovan ''Rakastan sua juuri sellaisena kuin olet''. Toivon ja haluan uskoa, että jokainen rakkautta arvostava saa kuulla ja sanoa tuon lauseen edes kerran elämässään.
Tuskin kukaan hullu tätä mun romaania luki, mut tää oli taas mun omaa kirjotusterapiaa et saan unen päästä kiinni. :D Joo, olen varmasti tiukkis ja itsekeskeinen ja vaikka mitä joidenkin mielestä, mutta nyt oli vaan pakko laittaa ajatukset kirjaimiksi. Silläkin uhalla, että saan taas kiljoona quottausta joissa mun ajatusten kerrotaan olevan ihan perseestä revittyjä. Mut tuskin kukaan ees jakso lukea tätä, joten se siitä ilosta. :D
Nyt tekis rakastava syli terää. Syli, johon voi käpertyä ilman meikkiä, ilman isoja hinkkejä, ilman täydellisyyden vääristynyttä illuusiota - ja olla silti rakastettu. Huomenna sitten. :)
Helvetti että mä olen onnekas tyttö. En ole aina ollut, mutta nyt olen. Ja olen niin kiitollinen siitä kuin ihminen olla voi. Elämästä ei koskaan tiedä, joten kannattaa nauttia hyvistä hetkistä silloin kun niitä on.
Tämän illan baarireissu sai mut taas kovin surulliseksi. Ei siksi, etteikö mulla olisi ollut kivaa - sitä mulla oli. Jorattiin frendin kanssa 50-luvun rokkibiisejä, Bon Jovia, Sisters of Mercyä ja vaikka mitä, ja mä vedin melkein tyhjän tanssilattian keskellä taas mun ripaskashown. :D Ja jengi kehtas vielä sanoa useeseen otteeseen, et miksi mä en juo, ja miksi mä mökötän. Jepjep. Onko ajoittainen paikallaan istuminen mököttämistä? :P Ei mun helekutti tarvi juoda ku ripaskat irtoo ihan selvinkin päin, eikä tarvi hävetä jälkeenpäin kun on tapahtumahetkellä ihan tolkuissaan (eikä vissiin omaa edes kykyä häpeäntunteeseen :D).
Eipä tuo juomattomuuskuittailu haitannut, mutta taas joutui näkemään kuinka pinnallinen useimpien arvomaailma on. Okei, ulkoinen olemus on se, mitä me ihmisistä ensimmäisenä nähdään, mutta mua vituttaa se, että mä en koe olevani yhtään sen hehkeempi ku kukaan muukaan, mut ilmeisesti joidenkin vajaiden kähmijöiden mieleen sit olen. Taas toi yksi sama frendin tuttu jätkä, jonka kans jo viime Tuskassa juttelin, kierteli koko illan ja koitti kähmäillä. Juttelin sen kans ihan asiallisestikin jossain vaiheessa. Hän selitti, kuinka miehet haluu nuoremman naisen vaan siksi, et nuoremmilla eukoilla on tiukempi perse. Jätkä selitti, että aionko pokaa jonku ukon baarista, ja sanoin et oon ollu jo melkein puoltoista vuotta mun oman ukkoni kanssa, eikä mulla ole tarvetta katella muita. Sanoin myös, et se tiukka perse ei oo se tärkein juttu siinä vaiheessa, kun haluaa oikeesti jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa. Siihen jäpä tokaisi, että mä vaan elän pilvilinnoissa, samoin ku mun mies, ja että joku päivä se päättyy kuiteskin. Toi jätkä vissiin itekin ''seukkaa'', mutta panee jokaista muijaa joka vastaan tulee, ja onkin tottunut saamaan jokaisen jonka haluaa kun soittaa jopa muuan bändissä bassoa (vittu LOL mä sanon :D). Sanoinpa taas jätkälle aika suorat sanat.
Enihau, se mikä tekee mut surulliseksi on tää vitun pinnallinen arvomaailma, joka ei onneksi kosketa ihan kaikkia, mutta liian useita kuitenkin. Toi saatanan limanen jätkä ei todellakaan hakeutuisi mun seuraan, jos mä vaikka joutuisin tulipaloon ja saisin pahat palovammat pärstään. Toivon ja haluan uskoa, että mulle tärkeät ja musta välittävät ihmiset ei kuitenkaan mun elämästä kaikkoaisi tuollaisen asian myötä. He kuitenkin ovat saaneet näkymän pintaa syvemmälle.
Hitto, muistuu taas mieleen, miksi baarit ei enää innosta. Siellä ihmisistä nähdään vain pinta. Mä haluan olla siellä, missä mun ajatuksilla, mun oikealla läsnäololla ja mun teoillani on merkitystä. Mä haluan olla siellä, missä mut nähdään muunakin kuin vain lihakimpaleena. Luojan kiitos mulle ei oo suotu isoja hinkkejä, leikkaisin varmaan pois ku menis hermo. Propsit teille jotka kannatte uhkeat rintanne päät pystyssä kaikkien näiden limasten sikojen keskellä. (Ja tää ei nyt tarkota, etteikö naisten rinnat olisi ihailun arvoinen asia, mutta kun joillain toi ulkokuoren ihailu menee ihan helvetin överiksi.)
Oonko pinnallinen, kun puhun tämmöistä, ja silti kuitenkin tykkään huolehtia omasta ulkonäöstäni? Ehkä. Mun pointti ei olekaan se, etteikö ulkoisella olemuksella olisi mitään väliä omassa elämässä ja parisuhteessa. Etenkin parisuhteen alkuvaiheessa se saattaa olla se asia, joka kiinnostuksen herättää - mutta ei se yksinään todellakaan riitä kiinnostuksen syvenemiseen ja rakkauteen. Pointtini onkin se, että on ihan helvetin surullista, ettei joillekin oikeasti millään muulla kuin ulkokuorella ja ihmisten hetkellisellä valloittamisella oo mitään väliä. Missä helkutissa on rakkauden arvostaminen?
Joojoo, kunnioittakaamme erilaisuutta ja erilaisia arvoja, mutta mä en jaksa esittää suvaitsevaista jokaisessa asiassa. Kukin tehköön mitä tekee, mut surua ja vihaisuuttakin tämmönen saa mut tuntemaan. Kai mä sit vaan olen ikuisesti tämmönen angstisäkki, joka kantaa koko maailman murheita harteillaan. :D Mä en vaan voi sille mitään, että mua todella ahistaa tää maailma aika ajoin.
Perkele, pitäs varmaan kirjottaa kirja, et ihmiset tulis juttelemaan edes mun ajatusten vuoksi. Edes haukkumaan niitä. Jotain!
Oli ihanan tunnelmallista kävellä baarista kotiin tuulenpuuskassa ja katsella villipupujen temmellystä puistossa - kunnes joku ohikulkeva ukko taas huuteli jotain. Se olisi varmasti huutanut kelle tahansa naiselle sillä hetkellä, mutta vitutti jälleen kerran - kaikkien huuteluiden kohteeksi joutuvien naisten ja miesten puolesta. Jotkut siitä saattavat nauttiakin, tosin. Tai jotkut saattavat toivoa, että heille edes joskus huudeltaisiin, tai että heidän ulkonäköään tultaisiin edes joskus kehumaan. Mutta ei tuollaisella ole mun mielestä mitään merkitystä sen rinnalla, kun kuulee jonkun sanovan ''Rakastan sua juuri sellaisena kuin olet''. Toivon ja haluan uskoa, että jokainen rakkautta arvostava saa kuulla ja sanoa tuon lauseen edes kerran elämässään.
Tuskin kukaan hullu tätä mun romaania luki, mut tää oli taas mun omaa kirjotusterapiaa et saan unen päästä kiinni. :D Joo, olen varmasti tiukkis ja itsekeskeinen ja vaikka mitä joidenkin mielestä, mutta nyt oli vaan pakko laittaa ajatukset kirjaimiksi. Silläkin uhalla, että saan taas kiljoona quottausta joissa mun ajatusten kerrotaan olevan ihan perseestä revittyjä. Mut tuskin kukaan ees jakso lukea tätä, joten se siitä ilosta. :D
Nyt tekis rakastava syli terää. Syli, johon voi käpertyä ilman meikkiä, ilman isoja hinkkejä, ilman täydellisyyden vääristynyttä illuusiota - ja olla silti rakastettu. Huomenna sitten. :)
Helvetti että mä olen onnekas tyttö. En ole aina ollut, mutta nyt olen. Ja olen niin kiitollinen siitä kuin ihminen olla voi. Elämästä ei koskaan tiedä, joten kannattaa nauttia hyvistä hetkistä silloin kun niitä on.
Posts: 4,793
Hahhah,hihihih...väsyttää.
Posts: 4,338
Vampyrella, 30.12.2007 05:34:
Nyt tulee suoraa ajatuksen virtaa sen kummemmin sensuroimatta ja miettimättä.
Nyt tekis rakastava syli terää. Syli, johon voi käpertyä ilman meikkiä, ilman isoja hinkkejä, ilman täydellisyyden vääristynyttä illuusiota - ja olla silti rakastettu. Huomenna sitten. :)
Helvetti että mä olen onnekas tyttö. En ole aina ollut, mutta nyt olen. Ja olen niin kiitollinen siitä kuin ihminen olla voi. Elämästä ei koskaan tiedä, joten kannattaa nauttia hyvistä hetkistä silloin kun niitä on.
Tekosyyni on tylsä päivä! Kirjoitin ensin tuhat ja yksi riviä samaa asiaa kuin säkin, päätin poistaa sen ja ilmoittaa kantani tohon MTV-wnb-superficial-tekstiin yhdellä sanalla: WORD.
Viimeiset kaksi kappaletta jätin elämään, koska ne ovat lähes kuin omista pikku sormistani. Kiitos miehelleni, joka rakastaa ja arvostaa mua just sellaisena, kuin kulloinkin olen. Herkkänä itkupillinä The Fountainia katsoessa, känkkäränkkänä raivottarena pitämässä puoliani riidassa ja hieroessani hänen päänahkaansa tarinoita kertoillen.
Posts: 1,092
Olisinpa ollut fiksumpi muutamia vuosia sitten.
Olisinpa kuunnellut ihmisiä, kun he yrittivät puhua järkeä.
Vittu kun piti olla niin itsepäinen!
Nyt siitä sitten saa kärsiä (vielä muutaman vuoden)...
Olisinpa kuunnellut ihmisiä, kun he yrittivät puhua järkeä.
Vittu kun piti olla niin itsepäinen!
Nyt siitä sitten saa kärsiä (vielä muutaman vuoden)...
Posts: 8,774
Posts: 1,097
Posts: 8,774
Posts: 1,170
Vampyrella, 30.12.2007 05:34:
-Juttuja selvinpäin olemisesta baarissa-
Niin totta! Saanu kuulla yhen jos toisenki kerran tosta mökö-mököttämisestä, aika paskaa.
-Juttuja ulkonäöstä/pinnallisuudesta-
Eihän se nyt väärin oo vaikka ulkonäkö ois kaikki kaikessa, mut se on väärin et mä mä saan niin vähän ku saan vaikka mut nähdään (Kuuleman mukaan) seksiobjektina. :'(
Toi saatanan limanen jätkä ei todellakaan hakeutuisi mun seuraan, jos mä vaikka joutuisin tulipaloon ja saisin pahat palovammat pärstään. Toivon ja haluan uskoa, että mulle tärkeät ja musta välittävät ihmiset ei kuitenkaan mun elämästä kaikkoaisi tuollaisen asian myötä.
Oli seki jätkä jota me kutsuttiin koulussa palovammapojaks tavallaaan meiän kaveri.
He kuitenkin ovat saaneet näkymän pintaa syvemmälle.
Katellu ku sulle tehään ihokuorintaa?
Hitto, muistuu taas mieleen, miksi baarit ei enää innosta. Siellä ihmisistä nähdään vain pinta.
Ei ku siel on liian pimeetä! Ei nää tarpeeks pintaa!
Oonko pinnallinen, kun puhun tämmöistä, ja silti kuitenkin tykkään huolehtia omasta ulkonäöstäni?
Eikö se ookkaan elämän tarkotus näyttää mahollisimman hyvältä?
Pointtini onkin se, että on ihan helvetin surullista, ettei joillekin oikeasti millään muulla kuin ulkokuorella ja ihmisten hetkellisellä valloittamisella oo mitään väliä.
Mun mielestä on surullisempaa et joku haluu vallottaa esim Mt. Everestin.
Missä helkutissa on rakkauden arvostaminen?
Elokuvissa?
Kai mä sit vaan olen ikuisesti tämmönen angstisäkki, joka kantaa koko maailman murheita harteillaan. :D Mä en vaan voi sille mitään, että mua todella ahistaa tää maailma aika ajoin.
Mut sä peität moiset ajatukset niin hyvin sillä yleensä näkyvissä olevalla positiivisella asenteellas, asiaan on välitömästi tehtävä muutos!
Perkele, pitäs varmaan kirjottaa kirja, et ihmiset tulis juttelemaan edes mun ajatusten vuoksi. Edes haukkumaan niitä. Jotain!
Sun ajaukset ei vaan oo tarpeeks kiehtovia, edes haukuttaviks. :D
Silläkin uhalla, että saan taas kiljoona quottausta joissa mun ajatusten kerrotaan olevan ihan perseestä revittyjä. Mut tuskin kukaan ees jakso lukea tätä, joten se siitä ilosta. :D
Tai jos jakso nii ainaki kauhee väsy iski.
Nyt tekis rakastava syli terää. Syli, johon voi käpertyä ilman meikkiä, ilman isoja hinkkejä, ilman täydellisyyden vääristynyttä illuusiota - ja olla silti rakastettu. Huomenna sitten. :)
Helvetti että mä olen onnekas tyttö. En ole aina ollut, mutta nyt olen. Ja olen niin kiitollinen siitä kuin ihminen olla voi. Elämästä ei koskaan tiedä, joten kannattaa nauttia hyvistä hetkistä silloin kun niitä on.
Ettei nyt mee ihan läskiks tää juttu nii edes pieni totuuden sana loppuun: Joutuu kyl olee kade.
Posts: 1,170
Posts: 1,393
Posts: 8,258
Zeratul, 30.12.2007 23:37:
Sun ajaukset ei vaan oo tarpeeks kiehtovia, edes haukuttaviks. :D
Ettei nyt mee ihan läskiks tää juttu nii edes pieni totuuden sana loppuun: Joutuu kyl olee kade.
Kiitsa kameli kun jaksoit lukee mun höpinät vaiks ne olikin soooo boooring, ja jaksoit vieläpä quottaa oikeen monimutkasesti!
Se on selekeesti tosikamelin merkki (tai ehkä vaan nolifen) :DEikä kannata olla kade, kyllä sääkin joskus varmasti saat käpertyä sellaseen syliin, jossa sut hyväksytään vaiks sulla ei ookkaan isoi tissei ja jo legendaksi muodostuneita meikkejä naamassa.