Posts: 1,405
Posts: 111
Pari yötä sitten näin kyllä ihmeellisimmän unen ikinä...
Olin aerobic tunnilla, ja sitten mulle kerrottiin että ohjaaja on Esko Aho. Ja kun se ukkeli tuli siihen se näytti enemmän kyllä Paavo Väyryseltä. Ja sillä oli harmaat kiiltävät jumppatrikoot ja sininen paita päällä. Sitten n. minuutin päästä se ukkeli pyörtyi/sai sydärin tms. Samalla siinä oli jokin ärsyttävä tyttö joka ei tajunnut että on aerobicissa, vaan veti jotakin ihme perseenkeikutusta siinä bilevetimissä. Sanoin sille että ei ehkä kannata olla tollanen kun tää on aerobictunti. Ja kun se sitten vaan jatkoi ihmeellistä heilumistaan niin otin sitä tukasta kiinni ja tukistin ihan tosi kunnolla ja olin niin vihanen että se tulee pilaamaan mun aerobictunnin...
Mitäköhän purkamattomia aggressioita tai jotakin muuta sellasta mulla on..
Olin aerobic tunnilla, ja sitten mulle kerrottiin että ohjaaja on Esko Aho. Ja kun se ukkeli tuli siihen se näytti enemmän kyllä Paavo Väyryseltä. Ja sillä oli harmaat kiiltävät jumppatrikoot ja sininen paita päällä. Sitten n. minuutin päästä se ukkeli pyörtyi/sai sydärin tms. Samalla siinä oli jokin ärsyttävä tyttö joka ei tajunnut että on aerobicissa, vaan veti jotakin ihme perseenkeikutusta siinä bilevetimissä. Sanoin sille että ei ehkä kannata olla tollanen kun tää on aerobictunti. Ja kun se sitten vaan jatkoi ihmeellistä heilumistaan niin otin sitä tukasta kiinni ja tukistin ihan tosi kunnolla ja olin niin vihanen että se tulee pilaamaan mun aerobictunnin...
Mitäköhän purkamattomia aggressioita tai jotakin muuta sellasta mulla on..
Posts: 4,143
oon niin kyllästynyt niihin realistisiin painajaisiin,
joita oon nyt parina-kolmena yönä nähnyt :/
joita oon nyt parina-kolmena yönä nähnyt :/
Posts: 1,492
Mä näin muutama vuosi takaperin unta että mun silloinen pomo kuoli. Hautajais menot pidettii tietysti mun huoneessa ja mulle annettiin tehtäväks siirtää tuhkat jostai kertakäyttöpurnukasta siihen uurnaan. Aloin siinä sitte levarien päällä kallistamaan sitä purkkia että ne tuhkat valuis sinne uurnaan ja tietysti sieltä tuli ananasrahkaa. WTF ananasrahkaa? Sitten me parin vieraan kanssa vedettiin se rahka napaan vaikka ne kuitenkin oli meiän kuolleen pomon jämät. Vähän tuli sekava olo ku heräsin. Varmaan ouduin uni mitä tähän mennessä muistan.
Posts: 1,311
Mä oon viimeaikoina nähny mitä erikoisempia unia, mutta yhteisenä tekijänä on se, että niissä on yleensä esiintynyt joku ihminen jonka olen tavannut edellisenä päivänä. Tai asioita joita olen miettinyt edellisenä päivänä. Tai sitten vain jotain ihan absurdia.
Tämä tais olla ensimmäisen paskan unen jälkeinen aamu:
"Ihme aamu. Ensin nään unta että joku ampuu mua päähän puolen metrin päästä, enkä ees ehtiny nähdä kuka se oli. Harvinaisen sekavalta tuntu ja jotenki musta tuntu että mä käsitin mimmonen fiilis siitä tulee kun päässä on reikä. Aika nopeesti lähtee taju kaikkeen. Onneks sit kuitenki heräsin. Kellokaan ei ollu enempää eikä vähempää kuin tasan 6 aamulla."
Mä varmaan prosessoin pahaa oloani unissani. Tekis kyl mieli välillä nukkua hyvin.
*puuh*
Tämä tais olla ensimmäisen paskan unen jälkeinen aamu:
"Ihme aamu. Ensin nään unta että joku ampuu mua päähän puolen metrin päästä, enkä ees ehtiny nähdä kuka se oli. Harvinaisen sekavalta tuntu ja jotenki musta tuntu että mä käsitin mimmonen fiilis siitä tulee kun päässä on reikä. Aika nopeesti lähtee taju kaikkeen. Onneks sit kuitenki heräsin. Kellokaan ei ollu enempää eikä vähempää kuin tasan 6 aamulla."
Mä varmaan prosessoin pahaa oloani unissani. Tekis kyl mieli välillä nukkua hyvin.
*puuh*
Posts: 4,649
Viime yönä näin kasan sekalaisia unia. Yhdessä menin käymään tuntemattomaan taloon, jossa asuikin au pair -perheeni äiti. Hän toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Eilen törmäsin kadulla yhteen vanhaan tuttuun, joten näin sitten unta, että hän tuli luokseni hakemaan kissaansa (hänellä on oikeastikin kissoja), joka oli ollut minulla hoidossa. Olin kokonaan unohtanut, että kissa oli minulla hoidossa ja tajusin, että olin laittanut sen johonki kassiin, jossa se sitten olikin ollut jo useamman viikon.. Kaikeksi onneksi kissa oli kunnossa.
Eilen duunin pikkujouluissa yksi duunikaveri kyseli toiselta, onko tämä koskaan harkinnut ryhtyvänsä malliksi -> unessani Laila Snellman tuli luokseni ja oli kovasti sitä mieltä että minusta tulisi hyvä malli, jota hiukan ihmettelin. Noh, uni päättyi siihen, että tavatessamme uudestaan hän sanoikin, etten sovellu malliksi. Voi :/ :D
Eilen duunin pikkujouluissa yksi duunikaveri kyseli toiselta, onko tämä koskaan harkinnut ryhtyvänsä malliksi -> unessani Laila Snellman tuli luokseni ja oli kovasti sitä mieltä että minusta tulisi hyvä malli, jota hiukan ihmettelin. Noh, uni päättyi siihen, että tavatessamme uudestaan hän sanoikin, etten sovellu malliksi. Voi :/ :D
Posts: 11,768
Ennenkuin unohdan:
Yhdessä unessa oltiin jossain suurkaupungissa (ei imo Helsinki) ja mä menin jotenkin salamyhkäisesti jotain sivukatuja pitkin johonkin baariin / klubiin, päiväsaikaan. Siellä oli joku tyyppi joka halus että mä ruokin sen kissaa kolme kertaa viikossa (vain yksi lusikallinen ruokaa päivässä, tiettyä merkkiä kissanruokaa), ja sanoi että hän maksaisi kulut ja että minä saisin pitää ylimääräiset rahat palkkioksi. Jäi mainitsematta paljonko siitä jäisi minulle yli.
Toisessa unessa päähenkilö (joka oli välillä joku muu, välillä minä) oli joutunut johonkin suureen onnettomuuteen ja virui sairaalassa, miettien josko elämä on enää elämisen arvoista. Sitten, joku tuntematon hyväntekijä saapui paikalle ja lahjoitti hänelle pienen tummansinisen chihuahuan. Tuo oli niin söpö otus että sitä sitten päätettiin yrittää elämää uudelleen.
Sairaalasta lähdettyä alkoikin sitten suuri seikkailu. Jonkin aikaa päähenkilö vaelteli paikasta toiseen, ikäänkuin aiemman elämänsä menettäneenä, ja päätyi johonkin ravintolantapaiseen. Siellä tarjoilija sanoi että eihän tuo satu olemaan se koira joka on levittänyt poliota... Tarjoilija soittaa jonnekin tarkistaakseen tuntomerkit. "Pieni koira... joo... väritys?... keltainen..." tässä vaiheessa huokaisin helpotuksesta, mutta tarjoilija jatkoikin vielä puhelimessa kuuntelua: "ja niitä on toisenkin värinen?..." Lähdin livohkaan siltä varalta jos hän sanoisi sinisen.
Pakenin jonkin metsän läpi ja päädyin jonkinlaiselle pururadalle tai lenkkipolulle (nyt muuten muistan että se sama polku oli toisessakin unessa pari yötä sitten) ja lähden siitä kovasti pakosalle. Joku tai jotkut jahtaavat minua ja alkavat ampua perääni. Päädyn jonkin kerrostalon pihaan ja lähden kiipeämään talon katolle. Talo onkin kerrostalon kokoinen kiipeilyteline ja koitan siinä kiipeillen karistaa perästäni jahtaavat sotilaat. Lopulta onnistun hämäämään heidät niin että saan heidän aseensa ja ammun heidät vaarattomiksi.
Lopulta on vielä jäljellä päättis joka on kaukana yläpuolellani ja jolla on isompi tykki kuin sotilailla. Ensin koitan doom-tyylillä strafeta ja ampua samalla, mutta kulutan kaikki ammukseni eikä mitään vaikutusta. Löydän maasta jonkin jakoavaimen tyylisen työkalun ja päätän kiivetä ylös ja purkaa sillä tykin.
Onnistun kiipeämään ylös asti ja alan vääntämään tykkiä rikki työkalulla, kun päättis itse kurkottaa katsomaan mitä oikein siinä säädän. Puren päättistä nenästä.
Päättiksen takana on sen pari kätyriä ja toinen kysyy "ei varmaan maistu hyvältä?" - pudistan päätäni mutta en päästä nenää irti. Siinä vaiheessa huomaan että nenä on tutun oloinen. Tämä onkin se sama henkilö joka antoi minulle sen koiran!
Loppu unesta tapahtuu kuvasarjana jossa on kertoja taustalla. Päättis on vanha tekijä joka 40-luvulla auttoi päähenkilöä (jota näytteli audrey hepburn) antamalla tälle koiran sekä muutenkin kulissien takaa järjestämällä tälle asioita, ja on rakastanut häntä koko tämän ajan. Päättiksellä oli kuitenkin myös toinen "ottotytär", mutta hänestä ei kerrottu enempää. Koko sotilashässäkkä oli vain hänen keinonsa ajaa päähenkilö takaisin luokseen.
Yhdessä unessa oltiin jossain suurkaupungissa (ei imo Helsinki) ja mä menin jotenkin salamyhkäisesti jotain sivukatuja pitkin johonkin baariin / klubiin, päiväsaikaan. Siellä oli joku tyyppi joka halus että mä ruokin sen kissaa kolme kertaa viikossa (vain yksi lusikallinen ruokaa päivässä, tiettyä merkkiä kissanruokaa), ja sanoi että hän maksaisi kulut ja että minä saisin pitää ylimääräiset rahat palkkioksi. Jäi mainitsematta paljonko siitä jäisi minulle yli.
Toisessa unessa päähenkilö (joka oli välillä joku muu, välillä minä) oli joutunut johonkin suureen onnettomuuteen ja virui sairaalassa, miettien josko elämä on enää elämisen arvoista. Sitten, joku tuntematon hyväntekijä saapui paikalle ja lahjoitti hänelle pienen tummansinisen chihuahuan. Tuo oli niin söpö otus että sitä sitten päätettiin yrittää elämää uudelleen.
Sairaalasta lähdettyä alkoikin sitten suuri seikkailu. Jonkin aikaa päähenkilö vaelteli paikasta toiseen, ikäänkuin aiemman elämänsä menettäneenä, ja päätyi johonkin ravintolantapaiseen. Siellä tarjoilija sanoi että eihän tuo satu olemaan se koira joka on levittänyt poliota... Tarjoilija soittaa jonnekin tarkistaakseen tuntomerkit. "Pieni koira... joo... väritys?... keltainen..." tässä vaiheessa huokaisin helpotuksesta, mutta tarjoilija jatkoikin vielä puhelimessa kuuntelua: "ja niitä on toisenkin värinen?..." Lähdin livohkaan siltä varalta jos hän sanoisi sinisen.
Pakenin jonkin metsän läpi ja päädyin jonkinlaiselle pururadalle tai lenkkipolulle (nyt muuten muistan että se sama polku oli toisessakin unessa pari yötä sitten) ja lähden siitä kovasti pakosalle. Joku tai jotkut jahtaavat minua ja alkavat ampua perääni. Päädyn jonkin kerrostalon pihaan ja lähden kiipeämään talon katolle. Talo onkin kerrostalon kokoinen kiipeilyteline ja koitan siinä kiipeillen karistaa perästäni jahtaavat sotilaat. Lopulta onnistun hämäämään heidät niin että saan heidän aseensa ja ammun heidät vaarattomiksi.
Lopulta on vielä jäljellä päättis joka on kaukana yläpuolellani ja jolla on isompi tykki kuin sotilailla. Ensin koitan doom-tyylillä strafeta ja ampua samalla, mutta kulutan kaikki ammukseni eikä mitään vaikutusta. Löydän maasta jonkin jakoavaimen tyylisen työkalun ja päätän kiivetä ylös ja purkaa sillä tykin.
Onnistun kiipeämään ylös asti ja alan vääntämään tykkiä rikki työkalulla, kun päättis itse kurkottaa katsomaan mitä oikein siinä säädän. Puren päättistä nenästä.Päättiksen takana on sen pari kätyriä ja toinen kysyy "ei varmaan maistu hyvältä?" - pudistan päätäni mutta en päästä nenää irti. Siinä vaiheessa huomaan että nenä on tutun oloinen. Tämä onkin se sama henkilö joka antoi minulle sen koiran!
Loppu unesta tapahtuu kuvasarjana jossa on kertoja taustalla. Päättis on vanha tekijä joka 40-luvulla auttoi päähenkilöä (jota näytteli audrey hepburn) antamalla tälle koiran sekä muutenkin kulissien takaa järjestämällä tälle asioita, ja on rakastanut häntä koko tämän ajan. Päättiksellä oli kuitenkin myös toinen "ottotytär", mutta hänestä ei kerrottu enempää. Koko sotilashässäkkä oli vain hänen keinonsa ajaa päähenkilö takaisin luokseen.
Posts: 11,768
kottarainen, 4.12.2006 12:41:
---
sapeli, 4.12.2006 12:28:
--uni--
---
Jopas oli tapahtumarikas*hymy* Mihi se dogi hävis pakomatkalla?
Se oli koko ajan kainalossa takin alla mukana
Posts: 178
näin unta spider-man 3-leffasta ja siinä oli ihan mahtava juoni. välillä olin itse spider-man ja välillä taas katsoin "leffaa" ulkopuolisena. sama uni jatku siten että olin ryhmä X:n jäsen ja oli hirveä taistelu tuntematonta pahaa vastaan isossa tähtisalissa. painajainen teki megaloikkia ja muistan et olin ihan et "wau, en ois ikinä uskonu et nään wolverinen elävänä".
ja siis tää ei oo tarkotettu huumoripläjäykseks vaan oli musta oikeesti siistein uni EVÖ.
ja siis tää ei oo tarkotettu huumoripläjäykseks vaan oli musta oikeesti siistein uni EVÖ.
Posts: 1,661
Näin ihan sairaan huvittavaa unta äsken Piti jopa hetken aikaa miettiä, et olikohan se nyt vaan unta, vai tapahtusko illalla oikeesti niin. Mutta kyllä se unta oli.
Mentiin parin kaverin kanssa jonnekin eräänlaisiin "kotibileisiin". Paikkana vaan oli jonkin sortin metsä (en sitten muista, että olisko vieressä ollut joku mökki tai jotain, mutta metsässä ainakin oltiin) . Ja se porukka joka siellä oli, oli osa tuttujani (tosiaankin vain tuttuja, muutaman saatoin laskea jopa kaveriksi) ja ne on sellasta porukkaa, jonka kännimeininkiä en yleensä jaksa katsella kuin korkeintaan 10 min (paskaks vaa kaikki mikä ei oo omaa - porukkaa). Ilma oli samanlainen mitä oikeastikin oli viime yönä täällä, eli märkää oli (mutta ei muistaakseni kuitenkaan satanut).
Jostain kumman syystä olin ottanut kengät pois. Kummallista se oli sen ulkotilan ja märkyyden vuoksi. Siinä kuitenkin oli jonkun näköinen "terassi", eli en missään metsässä juoksennellut ilman kenkiä. Näin jo aikaisemmin kun eräs tuntematon punapaitainen tyttö lähti kaverinsa kanssa kuselle ja otti jalkaansa mun kengät. Huusin jo silloin hänen perään, että ne on mun kengät. Eipä se kenkien lainaaminen muuten hirveästi olisi haitannut, mutta kun kyseinen tyttö ei pistänyt niitä kunnolla jalkaansa vaan lyttäsi sen kantapään. + että oltiin kosteassa metsässä (muistelin, että olisinkohan ottanut kengät sen takia pois, että ne vähän kuivuisi) ja kun kaksi kännistä tyttöä menee puskapissalle, niin on aika salettia, että vähintään toinen kusee kengille
No, tytöt tuli sitten pois ja en jaksanut mainita asiasta uudestaan, vaan ajattelin että ehkä he eivät koskisi enää kenkiini. Oletin kuitenkin väärin. Jonkun ajan päästä huomasin saman punapaitaisen tytön huutelevan kaverilleen ja jollekin pojalle, että tulisivat kuselle hänen kanssaan. Ja tyttö laittoi jälleen kenkäni jalkaan. Siinä vaiheessa päätin saada kenkäni pois tytön jaloista ja huusin, että "hei punapaitainen kaveri, voisitko tuoda ne mun kengät takaisin?". Vastaus oli kuitenkin tyly ja hän selitteli jotain, että he menevät vain kuselle, että hän vaan vähän lainaa. Ihan vain periaatteen takia halusin tässä vaiheessa todella saada kenkäni takaisin. Kun ei kerta ystävällinen huomautus toiminut, niin huusin kohtuullisen kovaa "Tuo nyt vittu ne kengät tänne!". Tyttö taas jotain valitteli siellä, mutta kääntyi kuitenkin takaisin päin. En muista mitä hän selitteli siinä (jotain tyyliin "no ei se vittu nyt oo vittu niin vitun paha vittu lainata kenkiään vittu hetkeks". Huusin sille taas jotain siitä, että en nyt halua tehdä siitä mitään isoa juttua, joten tuo ne vaan nyt takaisin tänne. En muista enää tarkkaan "keskusteluamme", mutta jotain tyttö siinä kiroili ja valitteli ja itse selittelin hänelle, että ne nyt vaan on mun kengät ja haluan ne nyt itselleni, joten hän voisi rauhassa pistää omat kenkänsä jalkaan. Jotain tuli siinä myös hiukan piikiteltyä tytölle ja sen jälkeen alkoikin känniparkuminen (+ ripsivärien leviäminen \o/) ja jatkuva kiroilu pukkaamaan päälle.
Paikalla oli myös jonkun sortin karaokevehkeet (en kyllä tajua miten ne on saatu metsään, mutta). Tyttö käveli parkuen ja hokien "voi vittu vittu vittu vittu..." ohitseni ja meni laulamaan karaokea. En kylläkään tiennyt hänen menevän laulamaan, sillä karaokevehkeet oli jossain sellaisessa paikassa, että en niitä omalta paikaltani nähnyt. Hetken päästä alkoi kuitenkin kuulumaan "Äiti jääköön nukkumaan, puuro lautaselle jää. Ei estää voi kun juostaan elämään.." Eli siis Kuudenikäinen biisi. Vieressäni sattui istumaan joku about 25 v nainen (en kyllä tajua miten hän on eksynyt sinne. ja toivon todella, että hän oli EKSYNYT sinne), joka alkoi naureskelemaan ja sanoi jotain, että ihanaa teiniangstia parhaimmillaan! Naureskeltiin siinä sitten keskenämme, että ei hitto, kyllä joku on päässään vialla jos yksin kenkien takia alkaa parkumaan ja angstailemaan jossain kotibileissä 
En muista paljoakaan lopusta, mutta muistan ajatelleeni siinä tilanteessa, että vähänkö haluan kirjottaa tästä Klubbarin päivän :D - topiciin (tiedän ettei sellaista ole, mutta siinä unessa sellainen oli olemassa :D) .
Eipä näitten selityksien kanssa varmaan kuulosta niin hauskalta, mutta "mulla" oli ihan ratkiriemukasta *tsih*
Piti jopa hetken aikaa miettiä, et olikohan se nyt vaan unta, vai tapahtusko illalla oikeesti niin. Mutta kyllä se unta oli.Mentiin parin kaverin kanssa jonnekin eräänlaisiin "kotibileisiin". Paikkana vaan oli jonkin sortin metsä (en sitten muista, että olisko vieressä ollut joku mökki tai jotain, mutta metsässä ainakin oltiin) . Ja se porukka joka siellä oli, oli osa tuttujani (tosiaankin vain tuttuja, muutaman saatoin laskea jopa kaveriksi) ja ne on sellasta porukkaa, jonka kännimeininkiä en yleensä jaksa katsella kuin korkeintaan 10 min (paskaks vaa kaikki mikä ei oo omaa - porukkaa). Ilma oli samanlainen mitä oikeastikin oli viime yönä täällä, eli märkää oli (mutta ei muistaakseni kuitenkaan satanut).
Jostain kumman syystä olin ottanut kengät pois. Kummallista se oli sen ulkotilan ja märkyyden vuoksi. Siinä kuitenkin oli jonkun näköinen "terassi", eli en missään metsässä juoksennellut ilman kenkiä. Näin jo aikaisemmin kun eräs tuntematon punapaitainen tyttö lähti kaverinsa kanssa kuselle ja otti jalkaansa mun kengät. Huusin jo silloin hänen perään, että ne on mun kengät. Eipä se kenkien lainaaminen muuten hirveästi olisi haitannut, mutta kun kyseinen tyttö ei pistänyt niitä kunnolla jalkaansa vaan lyttäsi sen kantapään. + että oltiin kosteassa metsässä (muistelin, että olisinkohan ottanut kengät sen takia pois, että ne vähän kuivuisi) ja kun kaksi kännistä tyttöä menee puskapissalle, niin on aika salettia, että vähintään toinen kusee kengille
No, tytöt tuli sitten pois ja en jaksanut mainita asiasta uudestaan, vaan ajattelin että ehkä he eivät koskisi enää kenkiini. Oletin kuitenkin väärin. Jonkun ajan päästä huomasin saman punapaitaisen tytön huutelevan kaverilleen ja jollekin pojalle, että tulisivat kuselle hänen kanssaan. Ja tyttö laittoi jälleen kenkäni jalkaan. Siinä vaiheessa päätin saada kenkäni pois tytön jaloista ja huusin, että "hei punapaitainen kaveri, voisitko tuoda ne mun kengät takaisin?". Vastaus oli kuitenkin tyly ja hän selitteli jotain, että he menevät vain kuselle, että hän vaan vähän lainaa. Ihan vain periaatteen takia halusin tässä vaiheessa todella saada kenkäni takaisin. Kun ei kerta ystävällinen huomautus toiminut, niin huusin kohtuullisen kovaa "Tuo nyt vittu ne kengät tänne!". Tyttö taas jotain valitteli siellä, mutta kääntyi kuitenkin takaisin päin. En muista mitä hän selitteli siinä (jotain tyyliin "no ei se vittu nyt oo vittu niin vitun paha vittu lainata kenkiään vittu hetkeks". Huusin sille taas jotain siitä, että en nyt halua tehdä siitä mitään isoa juttua, joten tuo ne vaan nyt takaisin tänne. En muista enää tarkkaan "keskusteluamme", mutta jotain tyttö siinä kiroili ja valitteli ja itse selittelin hänelle, että ne nyt vaan on mun kengät ja haluan ne nyt itselleni, joten hän voisi rauhassa pistää omat kenkänsä jalkaan. Jotain tuli siinä myös hiukan piikiteltyä tytölle ja sen jälkeen alkoikin känniparkuminen (+ ripsivärien leviäminen \o/) ja jatkuva kiroilu pukkaamaan päälle.
Paikalla oli myös jonkun sortin karaokevehkeet (en kyllä tajua miten ne on saatu metsään, mutta
). Tyttö käveli parkuen ja hokien "voi vittu vittu vittu vittu..." ohitseni ja meni laulamaan karaokea. En kylläkään tiennyt hänen menevän laulamaan, sillä karaokevehkeet oli jossain sellaisessa paikassa, että en niitä omalta paikaltani nähnyt. Hetken päästä alkoi kuitenkin kuulumaan "Äiti jääköön nukkumaan, puuro lautaselle jää. Ei estää voi kun juostaan elämään.." Eli siis Kuudenikäinen biisi. Vieressäni sattui istumaan joku about 25 v nainen (en kyllä tajua miten hän on eksynyt sinne. ja toivon todella, että hän oli EKSYNYT sinne), joka alkoi naureskelemaan ja sanoi jotain, että ihanaa teiniangstia parhaimmillaan! Naureskeltiin siinä sitten keskenämme, että ei hitto, kyllä joku on päässään vialla jos yksin kenkien takia alkaa parkumaan ja angstailemaan jossain kotibileissä En muista paljoakaan lopusta, mutta muistan ajatelleeni siinä tilanteessa, että vähänkö haluan kirjottaa tästä Klubbarin päivän :D - topiciin (tiedän ettei sellaista ole, mutta siinä unessa sellainen oli olemassa :D) .
Eipä näitten selityksien kanssa varmaan kuulosta niin hauskalta, mutta "mulla" oli ihan ratkiriemukasta *tsih*
Posts: 627
Posts: 45
Hurjimus:
Harvinaisin näistä houresarjoista esiintyy aika kovassa kuumeessa ja on huomattavasti harvemmin tapahtuva. Itseasiassa aika mielenkiintoinen: Jossain esineessä on jokin ominaisuus jonka havaitsee "väärällä" aistilla. Esimerkiksi Pallo, jonka kovan/pehmeän pinnan kuulee, värit haistaa ja vaikka lämmön/kylmyyden näkee.
Jostain LSD:stähän tai speedistä tai mitä niitä nyt onkaan käy melkein samalla lailla
ainakin sen mukaan mitä oon kuullut
Posts: 11,768
Nyt oli kyl niin outo uni et jäi mieleen 
Olin Kimi Räikkösen kaveri ja sen kanssa mukana kisoissa - ihan radalla asti. Kimi kai ajeli suht hiljakseen kun mä siinä vierellä pystyin kävellen pysymään mukana. Yleisö ja fanit sieltä sitten heitteli Kimille karkkia ja koripalloja ja mun homma oli kerätä sieltä ne karkit mitkä oli papereissa 
Olin Kimi Räikkösen kaveri ja sen kanssa mukana kisoissa - ihan radalla asti.
Kimi kai ajeli suht hiljakseen kun mä siinä vierellä pystyin kävellen pysymään mukana. Yleisö ja fanit sieltä sitten heitteli Kimille karkkia ja koripalloja ja mun homma oli kerätä sieltä ne karkit mitkä oli papereissa
Posts: 4,429
haha, edellis yönä näin taas niin sekoa unta..
Olin jossain porukassa ja oltiin jossain talossa. Tiesin et siel ei oo kaikki kohdallaan. Siel tapahtus kaikkee kummaa, mut tää jäi eniten mieleen: jostain kulman takaa tuli vastaan lapsi jolla oli vanhan miehen kasvot ja se sylki vertaa. Sit se yrittii hyökätä mun kimppuun, mut sain juuri ennen otettuu siitä otteen ja revin siltä pään irti ja heitin sen pään yhden tyypin lautaselle :D Sit siel kulman takaa tuli näyttelijä Peter Stormare joka kans hyökkäs mun kimppuun jonka sit sain katkaistuu kahtia..
hmm.. olis kiva joskus nähdä kivojakin unia
Olin jossain porukassa ja oltiin jossain talossa. Tiesin et siel ei oo kaikki kohdallaan. Siel tapahtus kaikkee kummaa, mut tää jäi eniten mieleen: jostain kulman takaa tuli vastaan lapsi jolla oli vanhan miehen kasvot ja se sylki vertaa. Sit se yrittii hyökätä mun kimppuun, mut sain juuri ennen otettuu siitä otteen ja revin siltä pään irti ja heitin sen pään yhden tyypin lautaselle :D Sit siel kulman takaa tuli näyttelijä Peter Stormare joka kans hyökkäs mun kimppuun jonka sit sain katkaistuu kahtia..
hmm.. olis kiva joskus nähdä kivojakin unia
Posts: 2,178
Posts: 4,338
hemuz-, 28.12.2006 13:13:
Olin raskaana. Ei ollu eka eikä toka kerta ees. Duunis muutama mamatapaus. Ehkä oon vaa kade tms
Mulla noissa raskausunissa käy aina silleen, että oon abaut päivän raskaana ja sitten synnytän jo tai vaihtoehtoisesti synnytän tietämättä, että olen raskaana ollutkaan. Voi sitä ahdistusta.
Posts: 2,178
KooKie, 28.12.2006 13:17:
---
hemuz-, 28.12.2006 13:13:
Olin raskaana. Ei ollu eka eikä toka kerta ees. Duunis muutama mamatapaus. Ehkä oon vaa kade tms
---
Mulla noissa raskausunissa käy aina silleen, että oon abaut päivän raskaana ja sitten synnytän jo tai vaihtoehtoisesti synnytän tietämättä, että olen raskaana ollutkaan. Voi sitä ahdistusta.
No kerra näin vaa sen loppu ajan. Alkuviikost kävin synnyttää ja loppuviikost olin jo töis "kävin tos synnyttää"
Posts: 4,338
Bio, 28.12.2006 13:10:
[wow]
hmm.. olis kiva joskus nähdä kivojakin unia
Mitä epäkivaa tossa oli?! :DDDD
Posts: 4,429
KooKie, 28.12.2006 13:19:
---
Bio, 28.12.2006 13:10:
[wow]
hmm.. olis kiva joskus nähdä kivojakin unia
---
Mitä epäkivaa tossa oli?! :DDDD
noku nään tollasia about joka toinen yö, ni aina ennen nukkumaan menoa miettii et mitäs sekoa unta tällä kertaa :D
Posts: 2,419
osallistuin uuteen näytelmään, joka tehtiin yhteistyössä kansallisteatterin tms. ison laitosteatterin kanssa.
päivä#1, luettiin yhdessä läpi käsikirjoitus, ei edes jaettu rooleja/reploja
päivä#2, meitä meikattiin n. tunti ja ohjattiin lentoasema-tyyppiseen ihmiskuljetus-vaunuun. Jossain vaiheessa havaitsin että tämähän on ensimmäinen esitys, ja meidän ryhmä koostui mun työkavereista. Mulla oli päällä työasu (=tumma puku) ja kaikilla muilla oli jotain värikästä -> revin solmion pois toivoen että asuni olisi edes vähän rennompi. Juuri ennen spottien osuessa naamaan tajusin;
-etten muistanut eilisestä käsikirjoituksen läpiluvusta juuri mitään
-emme olleet edes sopineet kuka tekee mitäkin
-emme edes tienneet missä kontekstissa se meille langennut keskustelu käydään.
Harmi että heräsin, tuosta olisi voinut tulla mielenkiintoista*hih*
päivä#1, luettiin yhdessä läpi käsikirjoitus, ei edes jaettu rooleja/reploja
päivä#2, meitä meikattiin n. tunti ja ohjattiin lentoasema-tyyppiseen ihmiskuljetus-vaunuun. Jossain vaiheessa havaitsin että tämähän on ensimmäinen esitys, ja meidän ryhmä koostui mun työkavereista. Mulla oli päällä työasu (=tumma puku) ja kaikilla muilla oli jotain värikästä -> revin solmion pois toivoen että asuni olisi edes vähän rennompi. Juuri ennen spottien osuessa naamaan tajusin;
-etten muistanut eilisestä käsikirjoituksen läpiluvusta juuri mitään
-emme olleet edes sopineet kuka tekee mitäkin
-emme edes tienneet missä kontekstissa se meille langennut keskustelu käydään.
Harmi että heräsin, tuosta olisi voinut tulla mielenkiintoista*hih*