Sokeri on ehta luonnontuote ja pesee jo maullaan kaikki synteettiset makeuttajat mennen tullen.
Sokeri maistuu paremmalta kuin synteettinen makeutus, mutta toisaalta sokerilimuissa taas suuhun jää ikävä kalvomainen tunne. Sitä paitsi kaikkeen tottuu: eräskin sokerillisesta sokerittomaan vaihtanut sanoi että tietyn ajan päästä se light-limu alkoikin maistua paremmalle.
Kevytlimppareiden juomista ei voi perustella edes laihduttamisella - laihiksella ei kuulu juoda minkäänlaisia limuja!
Niin, kuuluuko laihiksella sitten pukeutua säkkiin ja tuhkaan ja syödä pelkkiä ituja? ::p: Tietystikin niillä pelkillä iduilla varmaan laihtuisi, mutta kuinka moni pystyy siihen? Jos elämästä pitää laihiksella karsia kaikki kiva niin katkeraksihan siitä tulee, jolloin motivaatiota laihduttamiseen on vaikea pitää yllä.
Ja entäs jos ei ole laihiksella, vaan muuten vaan haluaa välttää tyhjiä hiilihydraatteja? Jos on esimerkiksi urheilija, jonka dieetti on tarkoin määritelty, mutta haluaisi kuitenkin välillä juoda limua? Tai diabetes-potilas, tai sydäninfarktin saanut? Sitä paitsi jo ihan painonhallinnankin kannalta "laihduttaminen" ei välttämättä ole se paras tapa hoitaa asiaa, sillä se johtaa helposti jojo-ilmiöön. Pysyvällä elämäntapojen muutoksella kun saa parempia tuloksia aikaan kuin ajoittaisilla kidutuslaihareilla ja tämän jälkeisillä mässäilykausilla. Itse tunnen henkilöitä jotka vaihtoivat kolamerkkinsä sokerillisesta sokerittomaan ja laihduttivat ihan pelkästään tämän vaihdon avulla IT-kumpuaan pienemmäksi.
Tietenkin aina olisi parempi juoda pelkkää vettä ja jättää se limu ostamatta, ja pitemmällä tähtäimellä olisikin hyvä että sitä limua ei joisi kovin usein. Mutta noin yleisesti en ymmärrä sitä katsantokantaa että on olemassa vain kaksi ääripäätä: askeesi tai raskaimman mukaan valitseminen.