Piratismikeskustelu (ex Don't download)

401 posts, 21 pages, 60,509 views

Avatar
#101 • • Edited Pac Guest




Ihan mielenkiinnosta kysyn: otatko myös banaaneja mukaasi maksamatta lähikaupasta jos niiden hinta on oman käsityksesi mukaan liian korkea?




En, koska en myöskään varasta levyjä kaupasta.

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, että jos kaupassa a banaanit maksaa 25e/kilo, josta viljelijälle menee 0,2e, ja naapurikaupassa b saat banaaneita 1e/kilo, mutta josta viljelijälle ei makseta mitään, niin ostatko banaanisi JOKA KERRALLA kaupasta a?
Avatar
#102 • • tumpsi Guest


Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, että jos kaupassa a banaanit maksaa 25e/kilo, josta viljelijälle menee 0,2e, ja naapurikaupassa b saat banaaneita 1e/kilo, mutta josta viljelijälle ei makseta mitään, niin ostatko banaanisi JOKA KERRALLA kaupasta a?


Propsit taka-alalta ;)
Avatar
#103 • • Edited MikkiHiiri Guest





En, koska en myöskään varasta levyjä kaupasta.

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, että jos kaupassa a banaanit maksaa 25e/kilo, josta viljelijälle menee 0,2e, ja naapurikaupassa b saat banaaneita 1e/kilo, mutta josta viljelijälle ei makseta mitään, niin ostatko banaanisi JOKA KERRALLA kaupasta a?



Eli kauppias B on siis varastanut banaanit puolestasi


edit:korjaus
Avatar
#104 • • Jokke Guest




Eli kauppias B on siis varastanut banaanit puolestasi




Mä ainakin hakisin banaanit suoraan puusta, silloin ei tarvii maksaa kauppaan eikä viljelijälle. Sääli ettei banaanit kasva meidän ilmastossa.
Avatar
#105 • • Pac Guest




Mä ainakin hakisin banaanit suoraan puusta, silloin ei tarvii maksaa kauppaan eikä viljelijälle. Sääli ettei banaanit kasva meidän ilmastossa.




Miten jos kaikki maksettaisiin suoraan sille viljelijälle kohtuullinen, mutta riittävä korvaus ja se toimittaisi meille niitä banaaneita. Eikö tämä olisi reiluinta? Ongelmana olisi ehkä omien tuotteiden näkyvillesaaminen, mutta kai se netti siihenkin keinot keksii...:017:

Ja nyt ihan vaan kaikille tiedoksi että poistun tästä tekemään levytilausta... :D
Avatar
#107 • • Damien Guest
Henkilökohtainen filosofiani aiheeseen liittyen.

Oikeutan median imemisen netistä sillä, että olen läpi elämäni ostanut mediaa eri muodoissa suurilla summilla. Dj harrastukseni myötä median hankintakuluni ovat moninkertaistuneet siitä esimerkkinä vuoden 2001 saldo bangingtunesille n.15000mk. Nämä ja imutuksen moraalisen vääryden tiedostaminen, aiheuttaa pelkkää hyvän olon tunnetta kun klikkaan linkkiä. Yritän myöskin välttää kopioidun median jälleen jakamista erilaisin menetelmin (pistän paskaa jakoon jota ei kukaan halua jne.)

Tuomitsen silti kaksinaismoralistisesti sen "keravakakaran" joka iloisesti imutellen hankkii kaiken mediansa netistä, 50e/kk isin DSL liittymällä ja ei näe asiassa mitään väärää. Imen koska kaikki muutkin imevät ja kauppa haluaa varastaa mun massit, meiningillä.

-Damien-
_______________________________
0.6TB downloaded and doing fine....
Avatar
#108 • • espoo_rumpshaker Guest
Do you really think people with this type of mentality would be buying the product if the net and its various possibilities to pirate media weren't available?
Avatar
#110 • • Edited Damien Guest


Do you really think people with this type of mentality would be buying the product if the net and its various possibilities to pirate media weren't available?



No, but I would if the product was good enough for my money. I still buy many different and little programs, that I have found to be usefull and good, all tough I could have downloaded them from the net. My point of view was just an example of my activities. What I do is wrong, morally and I'm aware of that. But for my defense I have contributed more for the industry than a average consumer (just an excuse). This is just my way, I don't endorse it in anyway. I just wanted to give color to the grey image of pirates.
Do you judge me as a total thief and lawbraker?

-Damien-
Avatar
#111 • • Edited Vieras Guest




Tästä on väännetty aikaisemminkin peistä ja on todettu, että on kaupallista musiikkia, eli musiikkia millä on hinta ja sitten on Kaupallista Musiikkia, eli tarkoitushakuisesti myyväksi tehtyä musiikkia. Varmasti osat tehdä eron kaupallisen ja ei-kaupallisen, mutta ostettavan musiikin välille?

Eli kun tv:ssä mainostetaan kiksukokoelmaa, se on edelleen marginaalimusiikkia? Kun NRJ ja Kiss FM vinguttaa kikusa monta kertaa päivässä se on edelleen marginaalimusiikkia? Toki kiksusta löytyy myös paljon marginaalimpaa tavaraa, mutta et voi olla tosissasi väittäessäsi, että kiksu ei olisi kaupallistunut juuri sillä "pahalla" tavalla?



Myös "ug" -ja "rehellinen" musiikki saattavat sisältää laskelmointia ja kompromisseja. Olen joskus itsekin sortunut snarerolliin ja keskittynyt hiomaan jotain tosta kohtaa. Asiaa ei voi nähdä mustavalkoisena. Myös Max Martin todennäköisesti nauttii työstään ja tuottaa 12-vuotiaalle vastaavanlaisen tunne-elämyksen, minkä itse saan 7-tuumaisesta jota on painettu 100kpl. Lopputuloksella eli kuluttajan reaktiolla on merkitystä.
Eroa ja luokittelua on turha tehdä.

Näillä muutamilla käytännön esimerkeillä haluan tukea Ath:n tarjoamaa määritettä kaupalliselle musiikille.

Onko hyvän trancen määrä vähentynyt vai pelkästään MTV-kiksun lisääntynyt?
Onko Prodigyn toinen albumi ajaton klassikko vai skeidaa koska se myi paljon? Vaikka kyseisen levyn musiikki kuulostaa hyvinkin marginaaliselta ellei peräti kokeelliselta, onko se sitä myyntilukujen valossa.
Tilanne vierastaa luokittelua.
Avatar
#112 • • Mrrshan Guest


In the first quarter of 2000 music sales are up 8% over last year
Testimony of Hank Barry
Chief Executive Officer
Napster, Inc.
Before the Senate Judiciary Committee
[/B]



Kuinkahan suurella osalla oli 2000 käytettävissään riittävän nopea nettiliittymä jotta sillä kannattaisi paljoa imuttaa? En löytänyt nopeasti hyviä tilastoja mutta tämmöinen tuli vastaan:

"10th Marketstudy: September 30th, 2001
Belgium leads Europe in broadband internet connections: 1 on 16 households accesses the Internet over broadband."

http://www.ispa.be/en/c090596.html

Tuollaisilla osuuksilla se ei varmaan paljoa vaikuta mutta laajakaistan yleistyminen ja siirtonopeuksien nouseminen voi tuntua levymyynnissä.
Avatar
#113 • • anjuna Guest


Kuinkahan suurella osalla oli 2000 käytettävissään riittävän nopea nettiliittymä jotta sillä kannattaisi paljoa imuttaa? En löytänyt nopeasti hyviä tilastoja mutta tämmöinen tuli vastaan:

"10th Marketstudy: September 30th, 2001
Belgium leads Europe in broadband internet connections: 1 on 16 households accesses the Internet over broadband."

http://www.ispa.be/en/c090596.html

Tuollaisilla osuuksilla se ei varmaan paljoa vaikuta mutta laajakaistan yleistyminen ja siirtonopeuksien nouseminen voi tuntua levymyynnissä.



Tässä mielipiteeni:
http://home.no/nekholm/pics/funny/forumpics/interesting.jpg
Avatar
#114 • • Edited MikkiHiiri Guest
(promilleraja tietokoneisii)
Avatar
#115 • • Edited espoo_rumpshaker Guest



Do you judge me as a total thief and lawbraker?



not at all - it's just that my general view is that pirates that are downloading albums/movies/software 24/7 are not actually consuming the media they are downloading - it's all about getting everything fast and trading it against more fresh warez - these types of people wouldn't be buying the product in question even if the warez scene did not exist.

personally, I think that "try before you buy" should be considered fair use, I hate it when I spend my hardearned cash on a cd/dvd/lp/whatever only to find that the product was not everything I had hoped it to be...
Avatar
#116 • • Ath Guest




Tästä on väännetty aikaisemminkin peistä ja on todettu, että on kaupallista musiikkia, eli musiikkia millä on hinta ja sitten on Kaupallista Musiikkia, eli tarkoitushakuisesti myyväksi tehtyä musiikkia. Varmasti osat tehdä eron kaupallisen ja ei-kaupallisen, mutta ostettavan musiikin välille?



En itseasiassa osaa. Kuten aikaisemmassa viestissäni totesin:
"Musiikista tulee siinä vaiheessa kaupallista kun sille asetetaan hinta, sillä tällöin tuotteeseen kohdistuu automaattisesti kuluttajan suunnalta odotuksia sijoitetulle rahalle."

En ole ainakaan tässä foorumissa törmännyt kyseistä aihetta käsittelevään keskusteluun tai sitten se on vain mennyt ohi jostain syystä. Mutta itse koen asian seuraavalla tavalla:
Henkilö joka ostaa Roxetten levyn odottaa ostamansa levyn olevan rahan arvoinen, samalla tapaa kuin henkilö joka levykaupasta lähtiessään 20 euroa köyhempänä on ostanut Jeff Millsin uuden levyn. Tämä siitäkin huolimatta että Jeff Millsiä pidetään vähemmän kaupallisempana kuin Roxettea.
Myynnin volyymi ei ole ratkaiseva tekijä tässä asiassa, sillä sekä Roxette (Per Gessle ja Marie Fredriksson) että Jeff Mills tekevät hommaa ammatikseen, kuuluvat oman genrensä kärkikastiin ja heidän musiikin legitiimin saamisen ehtona on levykauppiaalle suoritettava rahallinen korvaus (poislukien ilmaisjakelu mm. promootiomielessä). Monasti "epäkaupallinen" musiikki on kuluttajalle kalliimpaa kuin "kaupallinen" musiikki, mikä ei kuulosta oikein loogiselta.
Kummassakin edellämainitussa tapauksessa levy-yhtiö sijoittaa levyn valmistukseen, musiikin tuottamiseen ja markkinointiin rahaa. Kummassakin tapauksessa musiikki, levyn ulkonäkö ja markkinointimateriaali trimmataan sellaiseksi, että se vetoaa haluttuun kohdeyleisöön. Musiikin jakelu perustuu kummassakin tapauksessa alueellisiin jakelu-/agentuuriyhtiöihin ja vähittäismyyjiin. Levylle siis asettavat kaupallisia odotuksia artisti, levy-yhtiö, jakelija ja vähittäismyyjä. Ainoa aidosti epäkaupallinen osa tässä ketjussa on levyn ostaja, joka ei aseta rahallisia tuotto-odotuksia ostamalleen levylle (mikäli kyseessä ei ole ammatti-DJ tmv. erikoisryhmä).
"Epäkaupallisuus" on hyvä mainoskikka, jolla saadaan helposti tietynlainen "innovatiivisuuden" ja asiakaslähtöisyyden leima aikaiseksi. "Epäkaupallisuus" on osittain myös hyvä keino luoda brandiuskollisuutta, tästä esimerkkinä monien teknodiggareiden taipumus seurata levy-yhtiöiden katalooginumeroita ("Ostin eilen Stigmatan 10:nen julkaisun, Zenitin seitsemännen julkaisun ja Drumcode 20:n").
Syynä "epäkaupallisuuden" menestykseen mainoskikkana lienee yleisesti valloillaan oleva uuskommunistinen ajattelutapa, joka lähtee "raha on kaiken pahan alku ja juuri", "markkinatalous on saatana ja markkinointi on sen kätyri" ja "kansainväliset yhtiöt ryöstävät yhteistyökumppaneitaan ja huijaavat asiakkaitaan" -tyyppisistä myyteistä. Tämän muodin yleistymisestä on merkkinä mm. nuorison keskuudessa yleistynyt "city-vihreyden" ja vasemmiston kannatuksen lisääntyminen.

Eli kun tv:ssä mainostetaan kiksukokoelmaa, se on edelleen marginaalimusiikkia? Kun NRJ ja Kiss FM vinguttaa kikusa monta kertaa päivässä se on edelleen marginaalimusiikkia? Toki kiksusta löytyy myös paljon marginaalimpaa tavaraa, mutta et voi olla tosissasi väittäessäsi, että kiksu ei olisi kaupallistunut juuri sillä "pahalla" tavalla?



Asian tutkimiseksi tein tutkimusta ja kävin läpi NRJ:n eri maiden hittilistoja ja en nähnyt niissä merkkejä mistään kiksun maailmanvalloituksesta (Suomen NRJ:n Dance Chartilla sitä näkyi vähän enemmän). Ainoa merkki kiksusta, johon törmäsin oli Ruotsin NRJ:n saitilla ollut "Trance Nation 2003" -kokoelman bannerimainos. TV:n osalta en pystynyt todentamaan mitään, sillä en omista telkkaria.


Eli piratismi tietyssä musiikkilajissa ei kasva, jos sen kuuntelijakunta 100-kertaistuu?

Kannattaa avata silmät,jos et näe, sillä jos kuuntelijoista 0,5% harrastaa piratismia, niin määrän 100-kertaistuessa prosentuaalinen määrä ei välttämättä kasva, mutta vanhaan tilanteeseen verrattuna piratismia harrastavien lukumäärä on myös 100-kertaistunut.



Viittasin alkuperäisessä viestissäni suhteelliseen määrään, eli piraattitavaran (MP3 tai CD -piraatit) määrään suhteessa laillisiin kopioihin.
Jos piratismin suhteellinen määrä ei lisäänny kuuntelijakunnan kasvaessa, ei se aiheuta suhteessa sen enempää tappiota kuin kuuntelijakunnan ollessa pienempi. Ongelmallisemmaksi tilanne muodostuu esim. siinä tapauksessa jos kuuntelijakunta kasvaa 100-kertaiseksi, mutta samalla piratismin suhteellinen määrä nousee 0,5%:sta 50%:iin.
Avatar
#117 • • MikkiHiiri Guest




Enemmän kuin hyvin sanottu. 10+/10 tosta postauksesta ;)
Avatar
#118 • • Edited Ath Guest


Näytä se kohta missä intän.



Jokke:
Kyseessä ei olekaan uskon asia. Fakta sen sijaan on että levy-yhtiöillä on esittää lukuja, mitkä vahvasti tukevat väitettä että mp3-piratismilla on paljonkin vaikutusta. Vastapuolen argumentit yleensä jäävät uskomusten ja tuntemuksien varaan. Mulle on tullut fiilis, että niillä petollisen helppo hankkia itselle hyvä omatunto kuvittelemalla että sharettamalla itseasiassa teet musiikintekijöille suuren palveluksen.

Jussi:
vale, emävale, tilasto. Tilastoja on maailman helpoin käyttää hyväkseen. En nyt tähän hätään löydä linkkiä. mutta muistaakseni suurten levy-yhtiöiden tulokset ovat kasvaneet vaikka myynti olisikin laskenut. Ja myynnin laskuun ei tietenkään vaikuta lama tai muu taloudellinen heilahtelu? Mp3:sissa on varmasti osa syytä, mutta sen piikkiin halutaan nyt laittaa ihan kaikki.


Eli sinä uskot mitä vain kunhan takana on tilasto? Tilastoja voidaan lukea hyvin monella eri tavalla aina lukijan tarkoitusperiin sopien. Tilastojen lukutaito on erittäin hyödyllinen taito, mutta suurin osa ihmisistä ei välttämättä ymmärrä tilastollisia faktoja.

USA:n presidentti Dwight Eisenhower kauhistui kuullessaan, että puolet amerikkalaisista on älykkyydeltään alle keskiarvon.



Tilasto ei ole totuuden tae itsessään, mutta useimmiten antaa argumentoinnille enemmän pohjaa kuin omaan henkilökohtaiseen ja kahden kaverin hankkimiin kokemuksiin perustuva toteaminen, "mutu"-tieto jne.

Eli mp3-piratismi oli ainoa syy konkursseihin?



Levy-yhtiöitä on mennyt nurin ennen mp3/cdr-aikakauttakin, mutta jos noin monta "vakiintunutta" levylafkaa menee noin lyhyessä ajassa nurin en näe sille mitään muuta loogista syytä kuin kasvaneen piratismin.

no aluksi:

http://www.boycott-riaa.com/facts/

85% of all music is released by 5 major labels (Sony, EMI, UMG, Time Warner, & BMG)
Federal Trade Commission (FTC Statement)


In 1999 music sales were up 11% not down
Testimony of Hank Barry quoting a RIAA survey
Chief Executive Officer
Napster, Inc.
Before the Senate Judiciary Committee


In the first quarter of 2000 music sales are up 8% over last year
Testimony of Hank Barry
Chief Executive Officer
Napster, Inc.
Before the Senate Judiciary Committee



Tässä kaksi tuoreempaa viitettä aiheeseen liittyen:

http://www.riia.com/pdf/2002yrendshipments.pdf
http://www.ifpi.org/site-content/press/20021010.html

En löytänyt mistään vuoden 2003 ensimmäisen vuosineljänneksen tilastoja, mutta uskoisin trendin olevan sama.

Vaikuttaako tämä merkittävästi artistin tuloihin?



Riippuu siitä miten hyvin julkaisu myy. Jos artisti saa kiinteän summan ja pienen osuuden myydyistä levyistä on tämä hyvä diili, jos levy myy esim. odotettua heikommin. Levyn taas ylittäessä myyntiodotukset on tämä malli artistin kannalta heikompi.



Edit: typo
Avatar
#119 • • Ath Guest


Väität siis, että mp3-piratismi ja siitä maalatut kauhukuvat eivät ole vaikuttaneet osakekursseihin ollenkaan maailmassamme, jossa huhu voi ajaa pörssiyrityksen konkurssiin?



Ei ole pörssiyhtiön edun mukaista levitellä perättömiä väitteitä alan heikoista tulevaisuudennäkymistä tai bisneksen uhkatekijöistä. Jos pörssiyhtiön tarkoituksena on nostaa osakkeensa kurssia, on siihen hyvä keino esim. hyvän osavuosiraportin julkistaminen.

Nyt menit asian ohi, minä puhuin cd:ten kiskurihinnasta.

mp3:sia ostaessasi voit ostaa yhden, kaksi tai vaikka kaikki levyn kappaleet, et joudu maksa turhasta. Toki kate voi olla parempi, kun monta välikättä jää pois välistä, mutta väitän edelleen, että cd:n hinta on aivan törkeän kallis suhteessa kaikkiin kustannuksiin. Tästä on hyvänä esimerkkinä cd-sinkunhinta, joka tuotiin hauskasti hieman järkevämmälle tasolla, kiitos Apulannan.



Normaalin CD:n hinta ei itselleni tunnu kalliilta, ja maksan sen mieluusti mikäli satun kuulemaan CD:tä jonka materiaalista pidän. Huonoa CD:tä en sitävastoin ostaisi edes yhdellä eurolla. MP3:n kun saa käytännöllisesti katsoen "ilmaiseksi", saattaa toki CD tai mikä tahansa muu äänite tuntua kalliilta. Samalla tavalla varastetun auton myyjä pystyy aina pieksemään Vehon ja Stockmann auton hintakilpailussa.
Katselin Apulannan levy-yhtiön sivuilta hintatietoja ja CD-sinkut näyttivät todellakin olevan poikkeuksellisen halpoja, albumit sitävastoin olivat suht' normaalin hintaisia. Tässä tapauksessa nähdäkseni ansaintalogiikkaa on muutettu siten, että CD-sinkut toimivat promovälineinä ja niitä voidaan myydä jopa tappiolla/omakustannehintaan ja varsinainen raha pyritään saamaan albumin myynnillä sisään. Ideana myös tuolla levy-yhtiön suoramyynnillä on todennäköisesti saada asiakkaat ostamaan levynsä suoraan levy-yhtiöltä (= jakelu- ja vähittäismyyntiportaan ohittaminen).

Niin, minä taas en usko tähän.

Jakeluportaat ja logistiikka ovat tällä hetkellä erittäin tärkeitä levy-yhtiöille, sillä jos et saa levyjäsi näkyviin ja myyntpaikoille, et saa levyjä myytyä. Kun leijonanosa levyistä myydään viiden suuren kautta, he eivät varmasti halua ottaa käyttöön digitaalista jakelutekniikka, sillä samalla he menettäisivät kontrollin markkinoista! Kuka tahansa voisi pienellä rahalla perustaa levyfirman ja myydä levyjään verkon kautta (koska sivukustannukset (mainitsemasi valmistus-, kuljetus- ja jakelukustannukset) olisivat olemattomat) ja näin kilpailla suurempien levy-yhtiöiden kanssa. Varsinkin, jos artistin tulot suhtetutetaan suoraan myyntiin, voivat pienetkin lafkat kilpailla rahallisesti isojen kanssa.



Levykustannustoiminta ei ole tälläkään hetkellä tietääkseni missään sivistysmaassa luvanvaraista toimintaa, joten mahdollisuus isojen levy-yhtiöiden ja tuottajien kanssa kilpailemiselle on jo olemassa. Tämä asetelma ei varmastikaan muuttuisi kaupallisen digitaalisen jakelun myötä, vähittäismyymälöissä (verkko- tai fyysiset liikkeet) tulisi samalla tapaa olemaan pienempien toimijoiden kuin isojenkin levy-yhtiöiden materiaalia myynnissä.
Kun pieniltä toimijoilta putoaisi valmistus-, kuljetus- ja jakelukustannukset pois, poistuisivat nämä myös isoilta toimijoilta joten pienet toimijat eivät saisi tämän ansiosta kilpailuetua.
Kaupalliseen digitaaliseen jakeluun siirtyminen saattaisikin helposti johtaa samaan tilanteeseen kuin MP3.com, jossa ei ole sisällöllistä laadunvalvontaa (normaalissa äänitteessä tämä ketju on levy-yhtiö/A&R -> jakelija/sisäänostaja -> vähittäismyyjä/sisäänostaja) ja näin ollen suurin osa imuroitavissa olevasta tavarasta on täysin ala-arvoista jopa tekniseltä toteutukseltaan (jokainen, joka on käyttänyt joskus 3-4 tuntia yrittäessään etsiä MP3.comista "uutta, tuntematonta ja hyvää" musiikkia, kuunnellut läpi 60 eri artistia ja löytänyt yhden hyvän tietää mistä puhun). Vastaavantyyppinen alalletulokynnyksen madaltuminen levy-yhtiöiden kohdalla johtaisi helposti tilanteeseen, jossa vähittäismyyjien kynnys edes harkita uusien labeleiden materiaalin myyntiin ottamista kasvaa markkinoiden täyttyessä "läppämielellä tehdyistä" julkaisuista.
Fakta on että mikäli johonkin sijoitukseen kohdistuu yksityisiä intressejä (Lue: mikäli jonkun omat rahat ovat välillisesti tai välittömästi pelissä) panostetaan asiaan aivan eri tavalla.

Luuletko, että isot firmat suosiolla antavat pois loistavan bisneksen?



Minkä loistavan bisneksen? Ala jonka kehitysnäkymät ovat heikot ja myyntiluvut ovat kääntyneet yllättäen laskuun ei ole hyvä bisnes, eritoten puhuttaessa pörssiyhtiöistä joiden arvo määräytyy suoraan tulevaisuuden odotusten mukaan.
Avatar
#120 • • Ath Guest


Ok,

on selvää, että piratismi syö teollisuuden tuloja, mutta onko muutos niin radikaali kuin annetaan ymmärtää? Voiko pelkkä piratismi kokonaan tappaa levyteollisuuden? En usko, sillä piratismi tulee vähenemään kun musiikkiteollisuuden epäsuhdat oikaistaan. Epäsuhdilla tarkoitan 5 suuren hallitsevaa markkina-asemaa, cd:n turhan korkeaa hintaa ja artistien suuntaan toimivan sanelupolitiikan poistumista. Tuskin kukaan lähtee kieltämään suurimpien levy-ytiöiden "valtaa" musiikkibisneksessä?



CD-levyä ei koskaan saada myytyä lähellekään samaan hintaan kuin millä piraattimarkkinoilta musiikkia on saatavissa. Niin kauan kun merkittävä osa (suurin?) ihmisistä ajattelee "emmä haluu maksaa mistään sellasesta minkä mä voin saada ilmasekskin" -tavalla ei korjausta ole näkyvissäkään. (Edellinen sitaatti on muuten suora lainaus entisen työkaverin näkemyksestä MP3-piratismiin.)
Mitä tulee tuohon "viiden suurimman hallitsevaan markkina-asemaan", ei siinä nähdäkseni ole mitään väärää sillä tuota asemaa ei olla saavutettu lailla turvatulla monopolilla (vrt. Alkon viinamonopoli) tai muilla valtion väkivaltakoneiston turvaamilla kilpailunestotoimilla (vrt. apteekkilupien yhteydessä sovellettava "tarveharkinta"). Kenellä tahansa on mahdollisuus menestyä vapailla markkinoilla - tämä on mielestäni markkinatalouden loistava piirre.

Kyllä aina tulee olemaan ihmisiä, jotka "varastavat", mutta markkinat tulevat sopeutumaan tähänkin muutokseen. Kuten joku aikaisemmin totesi, samanlaisia kauhuskenaarioita on esitetty milloin mistäkin. Parhaana esimerkkinä esimerkiksi kotivideot (VHS, Beta), joita vastaan elokuvateollisuus kävi erittäin kovan taistelun, mutta kuinkas kävikään? Kotivideoiden yleistyessä syntyikin aivan uudet ja valtavat markkinat videomyynnistä.



En pidä kotivideoita hyvänä vertauksena, sillä kotivideoilla kopion tekeminen ei ole lähellekään yhtä nopeaa ja näppärää kuin nykyaikaisilla nopeilla CD-R-asemilla tai P2P-verkoilla. Tämän lisäksi nykyinen tilanne mahdollistaa ensimmäistä kertaa kopioiden tekemisen kotioloissa ilman, että äänen tai kuvan laatu kärsii kopioinnin yhteydessä ollenkaan.
Voisin kuvitella, että myös elokuvateollisuudelle alkaa tulemaan ongelmia piratismista kun kuluttaja-Internetin kaistanleveys kasvaa, sillä tällöin piraattielokuvien hankinta P2P-verkkojen avulla nopeutuu ja helpottuu.