Pääsykokeet 2004

154 posts, 8 pages, 27,562 views

Avatar
#101 • • Edited anna S. Guest


Niin, eikö täällä todellakaan ole yhtään lääketieteellisen opiskelijaa tai sinne yrittänyttä? Vihjaiskaapas vähän lukiokurssien ja kirjoitusten numeroita ym, niin tietäisi vähän..



Hmm.Pääsin juuri lukemaan hammaslääketiedettä HY:n lääkkikseen.Hain ensimmäistä kertaa,lähinnä kokeilumielessä.Pääsykoekirjaan tuli kuitenkin tutustuttua kerta jos toinenkin.
Lukion bilsasta ja kemiasta sain arvosanoja 9-10 ,fysiikasta (laaja oppimäärä) 8-9.
Lisäksi olen harrastusmielessä hankkinut lisätietoutta ym.aineista.
Avatar
#102 • • olliS Guest


Niin, eikö täällä todellakaan ole yhtään lääketieteellisen opiskelijaa tai sinne yrittänyttä? Vihjaiskaapas vähän lukiokurssien ja kirjoitusten numeroita ym, niin tietäisi vähän..


Neljäs vuosi stadin lääkiksessä lähtee käyntiin syksyllä..
Lukiokurssien ja kirjoitusten numeroilla ei ole käytännössä mitään merkitystä sisään pääsyn suhteen ellei sitten kirjoita kaikista L:n.
Itse kirjoitin mielestäni ihan hyvin, mutta silti sisäänpääsy hoitui pelkillä koepisteillä.. Mutta toki lukioon kannattaa panostaa erityisesti pääsykoeaineiden osalta ;)
Avatar
#103 • • Peter Skogberg Guest
Elikä pääsy voisi vaikuttaa mahdolliselta jos Fysiikan, Kemian, Pitkän matematiikan ja biologian osaaminen on ollut tätä,(ja paranee):

Fysiikka:

1 kurssi (perusteet): 9
2 kurssi (fysiikka luonnontieteenä): 8
3 aaltoliike: 7 (huonolla yrityksellä, aion käydä ko. kurssi uudelleen)
4 lämpö ja energia: 7 (uusintaan menee sekin)

Kemia:

1 kurssi (perusteet): 9
2 kurssi (orgaaninen kemia): 8

Pitkä matematiikka kaikki kurssit 7

Biologian käyty kurssi missä oli kaikki risteytykset, perinnöllisyys ym. (se 'vaikea') 9

Onko mahiksia?:p :D

Ja olliS, minkälaista paperia itseltäsi tuli lukiosta ulos?
Avatar
#104 • • Edited olliS Guest


Onko mahiksia?:p :D

Ja olliS, minkälaista paperia itseltäsi tuli lukiosta ulos?


Mun mielestä aina on mahiksia jos vaan jaksaa yrittää ja tehdä kovasti töitä sen eteen... mutta edelleen, eivät noi luokion päästötodistuksen numerot mitään ratkaise, tärkeintä on oma kinnostuneisuuus ja paneutuminen aiheeseen (tässä siis bilsa, kemia ja fyssa). Tietysti numerot heijastavat tiedon määrää ;)

Itellä taisi olla lukion k.a. 9,5, bilsa ja kemia 10, fyssa 9 (muistaakseni). Kirjotin yo-kokeista 2xL, 3xE (mutta siis sisäänpääsyyn se ei kuitenkaan vaikuttanut pisteitä lisäävästi).

Kannattaa muuten tutustua siihen Galenokseen (nykyään ainoa pääsykoekirja) hyvissä ajoin :rolleyes:
Avatar
#105 • • Peter Skogberg Guest


Itellä taisi olla lukion k.a. 9,5, bilsa ja kemia 10, fyssa 9 (muistaakseni). Kirjotin yo-kokeista 2xL, 3xE (mutta siis sisäänpääsyyn se ei kuitenkaan vaikuttanut pisteitä lisäävästi).



Joo ei mitään mahdollisuuksia jos tällaisia ovat muut hakijat sinne lääkikseen :rolleyes: :D , itsellä k.a vaan 8,3 muttta se nousee kyllä!!

Taisit noihin aikoihin olla addict muuhunkin kuin Platinumiin, esim kouluun?:)

Ovatko kaikki lääkiksen opiskelijat olleet tiedoiltaan tuota tasoa, vai onko siellä 7-8-9 opiskelijoita, vai onko kaikilla 9-10?

Ja minkä kemian, fysiikan ja biologian osa-alueen tietoja pitäisitte tärkeimpänä, ja mitä tuo 'soveltuvuuskoe' käytännössä tarkoitti?
Avatar
#106 • • diezel Guest


Joo ei mitään mahdollisuuksia jos tällaisia ovat muut hakijat sinne lääkikseen :rolleyes: :D , itsellä k.a vaan 8,3 muttta se nousee kyllä!!



Hmm.. pakko kai kommentoida tohon vaikken lääkiksessä olekaan.

Apteekissa töissä olleena kyllä väkisinkin tuntuu siltä, ettei kaikki sisäänpäässset nyt kovin fiksuja ole ja puutteita tuntuu olevan jo laskutaidossa, niin valmistuneiden kuin kandien (no heiltä puutteet vielä sallittaneen) osaltakin. Vaikka suurin osa ihan päteviltä tuntuukin duunin kautta.

Mutta ihan vakavasti, pääsykoesysteemi kuitenkin tuntuu olevan ihan reilu hakijalla, kun tietää että oman panostuksen pitäisi ratkaista, eikä tarvitse murehtia vanhojen nuemroiden vaikutusta jos kumminkin asiat osaa hyvin.
Avatar
#107 • • olliS Guest


Taisit noihin aikoihin olla addict muuhunkin kuin Platinumiin, esim kouluun?:)

No enpä oikeastaan, läksyt tuli tehtyä käytännössä aina ja kokeisiin luin pari iltaa ennen.. tunnollinen kuitenkin olin, se täytyy myöntää.

Ovatko kaikki lääkiksen opiskelijat olleet tiedoiltaan tuota tasoa, vai onko siellä 7-8-9 opiskelijoita, vai onko kaikilla 9-10?

Hyvin vaihtelevasti porukka on jaksanut lukioon panostaa, tietysti melko suuri osa oli koulussa näitä hikareita, muttei sillä kuitenkaan loppujen lopuksi ole mitään merkitystä..

ja mitä tuo 'soveltuvuuskoe' käytännössä tarkoitti?

Soveltuvuuskoe? Siitä en ole puhunut mitään, koska sellaista ei jostain kumman syystä lääkikseen pyrittäessä ole..
Avatar
#108 • • Peter Skogberg Guest


Soveltuvuuskoe? Siitä en ole puhunut mitään, koska sellaista ei jostain kumman syystä lääkikseen pyrittäessä ole..



Ai... Olen aina luullut että sinnekin on soveltuvuuskoe...

Mutta, kun nyt yritän ensin tuon lukion käydä loppuun, katsotaan sitten jos kävisi tuuri, ja pääsisi sinne :eek:
Avatar
#109 • • Edited Tapi T Guest
:012: :012:
Jäi sitten tänäkin vuonna opiskelupaikka haaveeksi. Laitoin paperit ja kävin kokeissa kolmessa paikassa (Evtek, Laurea ja HKKK) ja kaikista tuli pakit. Kauppiksen ja EVTEK:n kokeet menivät aika vituiksi, mutta eniten sapettaa se, etten edes pelkän soveltuvuuskokeen perusteella pässyt Laureaan.

Lukiovuosista on jo niin monta vuotta aikaa, ettei ne vanhat asiat oikein enää ole muistissa. Siispä tuhannen taalan neuvo teille kaikille; abivuonna kannattaa nimenomaisesti panostaa jatko-opiskeluihin YO-papereiden sijaan. Välivuodet ja välivuosien välivuodet ovat todella pahasta motivaation ja osaamisen hiipumisen takia!

Eniten tässä vituttaa se, että tässä iässä säntillinen nuorimies olisi jo opintojensa loppusuoralla ja lähes valmis työmarkkinoille. Itseluottamus, usko omaan älykkyyteen ja kompetenssiin ovat totisesti lopussa!!!
:012: :012:
Avatar
#110 • • jaksu Guest


Eniten tässä vituttaa se, että tässä iässä säntillinen nuorimies olisi jo opintojensa loppusuoralla ja lähes valmis työmarkkinoille. Itseluottamus, usko omaan älykkyyteen ja kompetenssiin ovat totisesti lopussa!!!



menestyminen pääsykokeissa on tuskin merkki älykkyydestä tai sen puutteesta. joten pää pystyyn vain! ja ainahan löytyy duunia raa'alle sekatyömiehelle :)
Avatar
#111 • • Tilt Guest




menestyminen pääsykokeissa on tuskin merkki älykkyydestä tai sen puutteesta.



No ainakin meikäläisen yliopistossa kyllä erottuu selvästi ne jotka pääsivät sisään korkeimmilla pisteillä ja ne jotka menivät sisään rimaa hipoen.
Avatar
#112 • • jaksu Guest


No ainakin meikäläisen yliopistossa kyllä erottuu selvästi ne jotka pääsivät sisään korkeimmilla pisteillä ja ne jotka menivät sisään rimaa hipoen.



mittaako opintomenestys älykkyyttä?
Avatar
#113 • • vaavu Guest


No ainakin meikäläisen yliopistossa kyllä erottuu selvästi ne jotka pääsivät sisään korkeimmilla pisteillä ja ne jotka menivät sisään rimaa hipoen.



Aina pääsykoe ei mittaa sitä motivaatiota alalle, vaikka pääsisit kuinka korkeilla pisteillä sisälle, voi joku ruveta tökkimään. Mäkin tunnen monia jotka vasta yliopistomaailmassa on huomanneet että ei tää nyt ollutkaan ihan sitä mitä ajatteli.
Avatar
#114 • • Samuel Guest




... Mäkin tunnen monia jotka vasta yliopistomaailmassa on huomanneet että ei tää nyt ollutkaan ihan sitä mitä ajatteli.


toi lienee pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Avatar
#115 • • Mikco Guest



Lukiovuosista on jo niin monta vuotta aikaa, ettei ne vanhat asiat oikein enää ole muistissa. Siispä tuhannen taalan neuvo teille kaikille; abivuonna kannattaa nimenomaisesti panostaa jatko-opiskeluihin YO-papereiden sijaan. Välivuodet ja välivuosien välivuodet ovat todella pahasta motivaation ja osaamisen hiipumisen takia!



Joo.Harmillista että et säkään päässyt kauppikseen,mut ensi vuonna sit uudestaan.Niin mäkin ajattelin tehdä :)

Tohon Quoteen oon kyl pikkusen eri mieltä.
Ensinnäkin Yo-kokeiseen kannattaa panostaa ja se mitä tulee jatko-opintoihin ja välivuosiin niin on aina olemassa ensi vuosi ja uudet pääsykokeet. Sitä paitsi kaikki eivät tiedä mitä he haluavat lukion jälkeen.
Harvat kuitenkin pääsevät ensimmäisellä kerralla sisään siihen oppilaitokseen mihin haluavat.
Avatar
#116 • • vaavu Guest


Lukiovuosista on jo niin monta vuotta aikaa, ettei ne vanhat asiat oikein enää ole muistissa. Siispä tuhannen taalan neuvo teille kaikille; abivuonna kannattaa nimenomaisesti panostaa jatko-opiskeluihin YO-papereiden sijaan.



Ja tuhannen taalan neuvo niille jotka pääsevät sisälle: perusopinnot ovat nimensä mukaisesti perusopintoja, ja ne kannattaa suorittaa heti kun kouluun pääsee. Kun lukioaikojen tieto vähitellen alkaa kadota, on niitä kursseja paljon paljon vaikeampaa suorittaa. Surkuhupaisinta ovat nämä N:nen vuoden opiskelijat jotka suorittavat pakollista ruotsin kurssia ja tankkaavat siellä kuin yläasteelaiset ikään, kun kaikki ruotsin kielen taito on ehtinyt hävitä opiskeluvuosien aikana.

Eniten tässä vituttaa se, että tässä iässä säntillinen nuorimies olisi jo opintojensa loppusuoralla ja lähes valmis työmarkkinoille. Itseluottamus, usko omaan älykkyyteen ja kompetenssiin ovat totisesti lopussa!!!



Älä vielä heitä kirvestä kaivoon. Yllättävän moni aloittaa opiskelut vasta vähän vanhempana. Hesarissakin oli juttua eräästä tyypistä joka oli 10 vuotta pyrkinyt oikeustieteelliseen, ja pääsi nyt reilusti yli kolmekymppisenä sisälle. Loppupelissä se sisäänpääsy vaan kysyy sitä hikeä ja uskoa itseensä.
Avatar
#117 • • Samuel Guest




Surkuhupaisinta ovat nämä N:nen vuoden opiskelijat jotka suorittavat pakollista ruotsin kurssia ja tankkaavat siellä kuin yläasteelaiset ikään, kun kaikki ruotsin kielen taito on ehtinyt hävitä opiskeluvuosien aikana.


älä pilkkaa:mad:
tosin allekirjottaneella ei tosin oo ollut miilloinkaan minkäänlaisia taitoja ton toisen kotimaisen suhteen:)
säälittävää:(
Avatar
#118 • • Edited diezel Guest


Ja tuhannen taalan neuvo niille jotka pääsevät sisälle: perusopinnot ovat nimensä mukaisesti perusopintoja, ja ne kannattaa suorittaa heti kun kouluun pääsee. Kun lukioaikojen tieto vähitellen alkaa kadota, on niitä kursseja paljon paljon vaikeampaa suorittaa.



Miten muuten TKK:lla on "kertaavien" kurssien laita oikein, kun esim. siitä kun olen lukenut fysiikkaa lukiossa on about 5v. aikaa ja pääsykokeisiinkin luin kemian. Eli onko minkäänlaista kertaava kurssia tarjolla ja jos ei oikeastaan ole, niin kuinka pahana alkaa noi fysiikan kurssit (esim. nyt sähköfysiikan opintosuunnan)


Älä vielä heitä kirvestä kaivoon. Yllättävän moni aloittaa opiskelut vasta vähän vanhempana.--- --- Loppupelissä se sisäänpääsy vaan kysyy sitä hikeä ja uskoa itseensä.



Omalla kohdallani ainakin 3 välivuotta ovat jälkikäteen tehneet vaan hyvää noin muuten elämän kannalta, vaikka tietysti olisi ollut kiva valmistuakin muutama vuosi aikaisemmin, mutta ei oikein voi valittaa.. Ja omalla kohdalla kun viimein päätin mihin halusin motivaatio vain kasvoi kun tiesi että epäonnistumalla pääsykokeissa samat rutiinit ja sama duuni tod.näk. jatkuvat, eli varmaan tiivistettynä:
"Hankkiutukaa niin ahdistavaan ja tylsään duunin että opiskelu on ainoa ulospääsy sieltä" :p
Avatar
#119 • • Edited jaksu Guest


Miten muuten TKK:lla on "kertaavien" kurssien laita oikein, kun esim. siitä kun olen lukenut fysiikkaa lukiossa on about 5v. aikaa ja pääsykokeisiinkin luin kemian. Eli onko minkäänlaista kertaava kurssia tarjolla ja jos ei oikeastaan ole, niin kuinka pahana alkaa noi fysiikan kurssit (esim. nyt sähköfysiikan opintosuunnan)



eipä siellä taida mitään kertaavia kursseja olla. mutta mukaan pääsee varmasti, vaikka lukio-opinnoista olisikin jo aikaa. ainakin mulle ne kaks perusfyssaa oli aika läpihuutojuttuja. jos viitsit laskea laskareihin, ei tenteistä läpi pääseminen ole mikään ongelma.

sähköfysiikan opinnot eivät ole niin tuttuja. ainakin fysiikan opintoja näyttäis olevan enemmän kuin tietoliikenteessä.
Avatar
#120 • • kilobitti Guest


menestyminen pääsykokeissa on tuskin merkki älykkyydestä tai sen puutteesta.



Esim. minä olen vain huono suorittamaan normaalissa kokeessa. Saan keskimäärin tyydyttäviä arvosanoja joka ikisessä tentissä, ja hyviä tai erinomaisia arvosanoja kirjallisista töistä, projekteista, ym. vaikka käsittelisivät hyvin samaa aihepiiriä.