Milläs tavalla sä hoitaist hakuprosessin lukiohin, yliopistoihin yms.? Tuskinpa sieltä "roskakoulusta" olis kellään mahdollisuuksia yhtään minhinkään.
Siis nyt en ymmärrä? Ihminen, joka käy normaalin koulun ja on se luokkansa hitain, hänkö sitten pääsisi niistä testeistä läpi paremmin, kuin joka kävisi normaalin koulun, josta on ne nopeimmat (jotka monasti myös häiriköivät tunneilla) jossain toisessa luokassa/koulussa ja opettaja pääsee tarkemmin opettamaan juuri sillä nopeudella ja tarkkuudella, mitä nämä hieman hitaammat vaativat? Mielestäni heillä olisi tässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa jopa paremmat mahdollisuudet päästä lukioihin. Yliopistoihinhan mennään lukion jälkeen monasti. Ja kyllähän esmes Malmin lukio on hieman eri luokkaa kuin esmes Kallion lukio. Eli peruskoulusta on kyse. Mä epäilen enemmän, että noista "paremmista" kouluista/luokista pyrittäisiin pääsääntöisemmin lukioihin ja sitten tavallisista luokista/kouluista ammattikouluihin ja lukioihin. Ja jos noista "hitaammista" kouluista/luokista pyrkivät eivät sitten pääse lukioihin enää samalla mallilla voisi syynä olla se, että näiden nopeampien potentiaalista ollaan saatu enemmän irti ja heidän tasonsa on kohonnut huomattavasti yli sen, mikä nykyään on keskimääräinen taso. Sitäkautta lukioiden tasoja voidaan nostaa. Ja uskoisin, että oikealla tavalla toteutettuna koko koulutuksen tasoa pystytään nostamaan, kun saadaan jokaiselle oppilaalle paremmin hänen avujaan vastaava koulutus jo alkuvaiheesta.
En minä ollut mitään apartheidia rakentamassa. Ihan siis vaikka ekalla luokalla katottaisiin, ketkä on fiksumpia ja nopsempia, kuin muut ja sitten kakkosluokalla laitetaan (kääntäen luokkakirjaimet, jottei se kuulosta luokittelulta) hitaammat vaikka 2A luokalle ja nopeammat 2B luokalle. No ei nyt noin ronskisti vaan halkaisten, mutta siis ideana tuon suuntaan.
Koulussa opitaan muutakin kuin älyllisiä taitoja. Yksi suurimmista asioista jonka lapsi oppii koko koulu-uransa aikana on sosiaalinen kanssakäyminen. Ja siihen sosiaaliseen kanssakäymiseen kuuluu se, että on siedettävä tyhmyyttä - tai ylipäätään on siedettävä erilaisuutta.
Niin, ne joilla on oppimisvaikeuksia istuvat aina hiljaa penkeillä ja yrittävät oppia mahdollisimman hyvin. Ne on aina ne perhanan keskiverto-oppilaat jotka mesoaa tunneilla. Ja aina ne keskiverto-oppilaat on välitunneilla harrastamassa melkoisia kommervenkkejä.
Ei näin. Kyllä siellä on (ainakin mitä itse olen seurannut) niitä eniten epäsosiaalisia henkilöitä sekä lahjakkaimmasta päästä luokkaa, että siitä toisesta ääripäästä. Ja alemmilla luokilla itse olin melkoinen kauhukakara ja se olikin lähinnä siitä, että minulla ei ollut muuta tekemistä tunneilla. Kun joskus kolmannella vai neljännellä luokalla kun tuli taskulaskimet ekan kerran käyttöön, niin kyllähän se opettajaakin harmitti, että yksi siellä kääntyilee ja vetkuilee, eikä edes aukaise taskulaskinta. Mutta kun siltä jotain kysyy, niin muutamassa sekunnissa tulee vastaus noin suurinpiirtein kahden desimaalin tarkkuudella ilman sitä laskinta. Onko siinä oikeesti mitään järkeä sit istuttaa sellasta kaveria ylipäänsä siellä tunnilla? Pistäs hänelle hyppytunnin, ettei ole häiritsemässä opetusta ja sitten niitä sosiaalisia kanssakäymisiä harjoittelemaan välitunnille. - Siis jos ei ole mahdollista hankkia tälle yhdelle (tai muutamalle nopeammalle)
tasojensa mukaista opetusta.
Esmes itselläni tuli lukiossa shokki. Pitkässä matikassahan ei pärjää päässälaskulla?! :eek: Myös lähes kaikissa muissa aineissa joutui kaivamaan kirjankin paikka paikoin esiin?!? :eek: Kun ei yhdeksään peruskouluvuoteen ollut joutunut kaivamaan kirjoja esiin, niin lukiossa romahdin sieltä hyvän oppilaan joukosta kerralla keskiverto-oppilaaksi. Kiva kiva. No laiskuuttahan siinä (suureksi) osaksi oli, mutta myös se, että mä en ole oppinut opiskelemaan sillä lailla kun tarve vaati.
Itse ainakin vastustan siitä syystä liiallista tasokouluihin jakamista.
Liiallista? Ekaksi sä kirjoitit siten, että vaihtoehdot on yksioikoisena jaotteluna erityiskouluihin ja tavallisiin ja nyt tuolla lauseella viittaat, että jonkinlaista jaottelua voisi olla mahdollista harrastaa. Mitä ajat takaa? Siis voidaanko sinun mielestäsi jonkinnäköistä lahjakkaiden oppilaiden kannustamista harrastaa, vai upotetaanko ne samaan soosiin kaikki? Tuo lause vahvasti viittaa, että mustan ja valkoisen välissä on harmaata. Minun mielestä on. Onko sinun?
Totta kyllä on että ei kaikille voi iskeä samaa materiaalia, ja typerää on jos opetus on sillä lailla joustamatonta että siinä ei voi edetä omaan tahtiin. Tähän ei kuitenkaan tarvita mitään täydellistä jakoa, vaan opetus pitäisi suunnitella niin, että sama luokka voisi edetä vähän eri tahtiin asioissa. Ja sitten oikein supernopeille ja -kiinnostuneille voisi olla vapaaehtoista lisäopetusta tms. siihen päälle. Tällöin ihmiset oppisivat kuitenkin tulemaan toimeen kaikkein kanssa, mutta saisivat silti omantasoisiaan haasteita.
Hyvä. Tämänkaltaista ajatuksen kulkua halusinkin lukea. Itse pistäisin tuon ehkä hieman erilailla, sillä luokan sisällä jos tuon tekee, ei siitä tule mitään. Ja moni lahjakaskin oppilas vaatii ohjausta pystyäkseen itse käyttämään oman potentiaalinsa. Siksi se luokka tulisi olla erillään. Enemmänkin luokkien kesken jaottelua, jossa lukukausien välillä opettajat dynaamisesti voisivat (ehkäpä vielä konsultoituaan vanhempien kanssa) vaihtaa oppilaita eri luokkien kesken. Esmes niin, että A-luokka on normaali kouluopetus, B-luokalla osataan matikkaa, yms., C-luokkalaiset on kehittyneempiä kielien kanssa, D-luokalla on enemmän yleisesti nopsempia oppilaita... Ja muuten opetus on aivan ihan sama, mutta
joissain tietyissä aineissa vaan edetään nopeammin.
Olisi kauhea ajatella että lapset luokiteltaisiin jo varhaisessa vaiheessa eri luokille taitojen tai luontaisten lahjojen perusteella. Lapset kypsyvät omaan persoonalliseen tahtiinsa, johon ei pidä puuttua. Toinen oppii ensin puhumaan ja toinen kävelemään. Ala-asteella ei tulisi vielä liikaa kiinnittää huomiota lapsen erityistaitoihin, vaan tukea monipuolista kehitystä.
Tiedätkö mikä minulle oli ensimmäisinä kouluvuosina esmes matikantunnin ja jälki-istunnon ero? Matikantunnilla pystyi helpommin kälättämään ja kääntyilemään. Lähestulkoon mitään muuta eroa ei ollut. Kiitos juuri sinunkin kannattamasi "samanarvoisen" koulutuksen.
Nimimerkillä 9 vuotta jälki-istunnossa.
Kyllä. Koulussa tärkein opetus on juuri piilo-opetussuunnitelma. Eli kasvatetaan nuoria yhteiskunnan normeihin. Tätä toteutetaan juuri sosiaalisilla taidoilla tai esim. odottamisella, jota on sietämättömän paljon jokaisessa tilanteessa. Kun viittaat, joudut odottamaan puheenvuoroa, kun mennään syömään, joudut postaa ruokajonossa...jne jne....
Oikeastaan Intti opettaa aika hyvin ton odottamisen jalon taidon... No mut siis jos sä satut olemaan eri luokalla ku sua hieman hitaampi/nopeampi Yrjänä, niin miten esmes välitunnilla se estää sua leikkimästä hänen kanssaan? Ja jos siitä tulee riita, että toinen on ns. "hienostoluokalla", niin eikö siinä ole vielä suurempi mahdollisuus kokeilla niitä sopeutumisen rajoja? Se on imho todellisempaa sopeutumista, kuin kaikki yhteen läjään ja pakotetaan kaikki tasa-arvoon, vaikka toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Jos siinä koulupihalla joutuu vähä kamppailemaan kuka on kova jätkä sen takia, että toinen on eritasoisessa opetuksessa, niin newsflash: Koko loppuelämä on sitä samaa taistelua!
Mitä tulee älyllisiin taitoihin, niin niitä ei koulussa opeteta lainkaan. Siellä imitoidaan ja yhdenmukaistetaan asiat ja samalla tukahdutetaan luovuus, mitä itse pidän ennemmin älyllisenä mittarina. Koulussa hyvällä muistilla, kiinnostuksella ja hyvällä keskittymiskyvyllä pääsee todella pitkälle.
Tähän loppuun olin kirjoittamassa juuri tätä. Paitsi, että olisin lisännyt vielä sen, että luovalla selittämisellä pärjää peruskoulussa myös. Selittämällä mä oon koulussa päässy monesta pälkähästä ja nostanut numeroitakin, vaikka olen tunnilla käyttäytynyt melko arveluttavallakin tavalla joskus aikoinaan. Ja yksi mikä on harmillista. Taskulaskin on sallittu monasti ihan ala-asteeltakin saakka. Mutta kuinka monta matikankurssia ootte käynyt, jossa tavoitteena on harjoitella päässälaskua? Ne oli joskus sillo kolmannella luokalla tai jotain. Muutama tunti. Itse en peruskoulussa paljon taskulaskimeen koskenut. Tietty sit ku tulee niitä eri asteiden yhtälöitä, niin tokihan välillä tarvi siinä lopputuloksen ratkaisuun, kun tuli niitä viidennenmiljardin desimaalivastauksia.
Taskulaskinta mä pidän yhtenä pahana meidän kouluissa. Kyllä niitä vaikeampiakin prosenttilaskuja tarttis osata päässä. Sellanen kurssi puuttuu, jossa ilman taskulaskinta mahdollisimman nopeasti haetaan joku vastaus kysymykseen, jollain vaika 0-2 desimaalin tarkkuudella. Noin-arvoja mahdollisimman nopeesti.
