Uskonto

284 posts, 15 pages, 56,639 views

Avatar
#41 • • funkyboy Guest
Ite en usko mihinkään taivaassa asuvaan korkeampaan voimaan. Jos ihmisillä on tarve uskoa johonkin itseään mahtavampaan niin siitä vaan, kaikilla on vapaus uskoa mihin haluaa. Mä uskon itseeni. Ne vaan vituttaa jotka tyrkyttää omaa uskontoaan tai näkemystään. Mä kunnioitan niitä jotka hiljaa uskovat omaan juttuunsa ja ovat onnelisia sen kanssa.
Avatar
#42 • • Felis Guest


Tietoisuus on ihmisen antama nimi ajattelun osalle, ja kyllä mun käsittääkseni lääketiede on jo aika päivää sitten todistanut ajattelun tapahtuvan aivoissa?


Tietysti, mutta se ongelma, mikä tässä kohtaa yleensä esitetään onkin se, onko onko kokonaisuus tasan yhtä suuri kuin osiensa summa, vai voiko se olla jotain enemmän. Tietoisuus on monella tavalla enemmän kuin kasa soluja ja kemikaaleja: toiset haluavat nähdä siinä jotain yliluonnollista, toiset eivät. Itse taivun meemiteorian kannalle, mutta en silti uskaltaisi väittää, että tuota kysymystä ihan heti saadaan ratkaistuksi.


Sä yllätät mut mekaanikon lailla tuomalla esiin filosofia ajatelmia, joiden olemassaolo ei riitä todisteeksi niiden vastausten olemassaololle. Etenkin jos kysymykset on esitetty jo antiikin aikoina... miksi todellisuuden ongelma ei olisi vain yksi mielikuvituksen tuote?


Luultavasti se onkin, mutta pystytkö todistamaan sen? Muuten en ihan ymmärtänyt: tarkoititko että kysymykset eivät ole todiste vastausten olemassaolosta? Tämähän on päivänselvää.


Esitin varsin tyypillisen historiaan nojaavan induktion. Induktio on tietenkin sidoksissa premisseihinsä, mutta sen pääasiallinen tarkoitus tieteessä onkin tuottaa uutta tietoa.


Niin, induktiohan ei ole luotettava looginen päätelmä, sillä mikään ei takaa, että tulevaisuudessa kaikki tapahtuisi niin kuin ennenkin. Menee kuitenkin saivarteluksi ;)


Mä väitän, että koulutuksella on yhteys uskonnollisuuteen. Mitä noihin uskomuksia sisältäviin elämäntapoihin tulee, niin mikään niistä ei tosiaan täytä rekisteröitävältä uskonnolta edellytettyjä muotoseikkoja.


Ja mä väitän, että sulla on yksipuolinen kuva uskonnosta. Koulutuksella on vaikutusta siihen, ettei pureskelematta niele mitä tahansa syötettyä tuubaa, mutta tunnen monta korkeasti koulutettua ihmistä, jotka uskovat Jumalaan, koska haluavat uskoa.
Avatar
#43 • • pakana Guest

Originally posted by Tres
No, sanotaan näin, että jos tämä esittämäsi evoluutio (johon
en itse usko, kuten tiedät ;)) johtaa tilanteeseen, jossa
olemme jatkuvassa arkisessa aistiyhteydessä kaikkeen
ja kaikkiin samanaikaisesti, ja vielä kykenemme prosessoimaan
kaiken tätä kautta saamamme tiedon jollain tasolla, niin
uskonnolle ei enää ole sijaa.



Darwinin Kalle seuraajineen on tarjonnu tähän mennessä pätevimmän selityksen mun korvien alta poistetuille kidusaihioille. "Me polveudutuaan vedenelikoista" selittää mun kidukset ihan sopuisasti- toki olen avoin myös muille selityksille :) On totta, että evoluutioteoriassa käytetään kovista tieteistä poiketen päämäärähakuisuutta yhtenä perusteena, ja sen piiriin kuuluvat tapahtumat ovat historiallisuuden lisäks ainutkertasia. Empiirinen todistelu on vaikeeta, mutta kyllä sopeutumisen ja valinnan käsitteet on mielestäni päteviä. Tämäkin on kyllä vain selittävä teoria.

Mut evoluution kautta me kuitenkaan tuskin päästään yhteyteen kaiken kanssa, ellei sitten jossain vaiheessa valinta suosi aisteiltaan parempia. Kaikki uskonnot ei muuten tavoittele nirvanaa tms... ;)

"Ilman henkimaailman apua pärjäämme, mutta omien havaintojeni perusteella monissa hengellisissä kokemuksissa kyse onkin lähinnä aistihavaintojen ylittymisestä: kokemuksesta, että on muutakin kuin se, mitä kykenemme pääosan ajasta
havaitsemaan."


Aistihavaintojen totutun käsittelykyvyn ylittymistä tapahtuu tosiaan silloin, kun kokemus on uusi, eikä subjekti omaa toissijaisesti hankittua tietoa. Ollaan kyllä yhtä mieltä tästä. Sääli, että osa pitää omassa päässään tapahtuvia asioita merkkeinä ulkopuolisista voimista. Pitäsköhän lukion opetussuunnitelmaan liittää happomatkailukurssi valmentamaan ihmisiä käsittelemään tällasia :p

"Jätit tuosta listasta pois erään fraasin, jota itse pidän
tiedeuskon piiriin kuuluvana: "tiede tulee tulevaisuudessa
selittämään kaiken". Tieteen pelastusvoimaan voi siis uskoa."


Niinpä... ja tätä tosiaan tapahtuu. Onneks tiede ei edellytä uskomista. Mikä jengiä pelottaa? Miks mua ei oo ikinä ahdistanu kuolema? Onko mussa jotain vikaa, kun en ole koskaan kokenut mitään mikä saisi mut uskomaan?
Avatar
#44 • • Edited Tres Guest
Pitääkseni keskustelun elävänä, en jää (tällä kertaa;)) hieromaan
nähdäkseni yksittäisiin käsitteisiin liittyviä näkemyseroja.


Mikä jengiä pelottaa? Miks mua ei oo ikinä ahdistanu kuolema? Onko mussa jotain vikaa, kun en ole koskaan kokenut mitään mikä saisi mut uskomaan?



Hyviä kysymyksiä, joista ensimmäiseen en osaisi vastata kuin
omasta puolestani, ja kahteen jälkimmäiseen osaat vastata
vain itse. :)

Pelkojen voittaminen on itselläni varsinaisesta uskonnollisesta
vakaumuksestani hiukan erillinen kasvuprosessi, vaikka niillä
onkin jonkin verran tekemistä keskenään. Itselläni kaikkien
pelkojen alku oli käsittääkseni erilaisten muutosten kohtaaminen,
ja muutoksiin sopeutuminen onkin ollut keskeisiä tekijöitä
maailmankuvassani. Asennoituminen ja henkinen valmistautuminen
jatkuvaan muutokseen on eräs keskeisimpiä asioita elämässäni,
ja tämän sopeutumisen myötä pelon määrä on vähentynyt lähes
olemattomiin.
Avatar
#45 • • ---[-]--- Guest



Pelkojen voittaminen on itselläni varsinaisesta uskonnollisesta
vakaumuksestani hiukan erillinen kasvuprosessi, vaikka niillä
onkin jonkin verran tekemistä keskenään. Itselläni kaikkien
pelkojen alku oli käsittääkseni erilaisten muutosten kohtaaminen,
ja muutoksiin sopeutuminen onkin ollut keskeisiä tekijöitä
maailmankuvassani. Asennoituminen ja henkinen valmistautuminen
jatkuvaan muutokseen on eräs keskeisimpiä asioita elämässäni,
ja tämän sopeutumisen myötä pelon määrä on vähentynyt lähes
olemattomiin.



Ateistit kuulemma pelkäävät kuolemaa vähemmän kuin uskovaiset??? Itseäni kysymys kuolemasta ei juuri rasita. Enhän voi siihen vaikuttaa, niin miksi piinaisin itseäni asian kanssa.

Mixa
Ante

Posts: 16

#46 • • Ante

Originally posted by pakana Onko mussa jotain vikaa, kun en ole koskaan kokenut mitään mikä saisi mut uskomaan?



Miten John Irwing nyt hienosti kirjassaan Owen Meany:

"Ei ihme ole sellainen, jonka nähtyäsi sinä rupeat uskomaan. Ei se ole taikatemppu. Vaaditaan uskoa, jotta näkisit ihmeen."
Avatar
#47 • • Tres Guest




Ateistit kuulemma pelkäävät kuolemaa vähemmän kuin uskovaiset??? Itseäni kysymys kuolemasta ei juuri rasita. Enhän voi siihen vaikuttaa, niin miksi piinaisin itseäni asian kanssa.

Mixa



Kuolemaa en pelkää, vaikka katsonkin tunnustavani yhtä
uskontoa. Uskovaiset tuossa väitteessä todennäköisesti
viittaavatkin lähinnä Lähi-Idässä syntyineisiin uskontoihin,
kuten niin monissa muissakin uskovaiset vs. ateistit -stereotypioissa.
Avatar
#48 • • Edited Taedium Guest
Katkaisen tämän kahteen osaan aihepiireittäin.

Järki

Itse pyrin olemaan uskonnoton, mutta valitettavan helposti jotkut henkilöt ovat saaneet lähes profeetan arvon silmissäni. (Einstein, Boyle, Darwin, Newton, Hubble, Leakeyn perhe, A.Friedmann) ...Tai no joo, jotain mulla on Friedmannin Big-Bangia vastaan, mutta se nyt ei tänne kuulu...

Uskonto on ihmiskunnalle tärkeä. Kun yks jamppa kirjoitteli kommunistista manifestiaan, niin taisipa heittää juurikin, että "Uskonto on oopiumia kansalle". Lisäksi kun heitän Men In Black elokuvasta quoten "A person is smart. People are dumb, panicky, dangerous animals and you know it." Tästä 1+1=9 laskulla kun laskeskelee. Kautta aikain on tarvittu jotain selittämään sitä mitä ei järjellä voi selittää. Maailmahan on lattana, sillä muutenhan alapuolelta voisi tipahtaa. Potilaat kuoli käsiin, kai se on Jumalan tahto. - Oho, käsienpesu vähentää potilaskuolemia. Kummallista... Vielä kun ihmismieli niin mielellään tykkää ajatella, että on olemassa henkimaailma. 6-vuotiaana pitäisi maaginen ajattelu olla pois, mutta täysin sitä ei näköjään voida kitkeä. Spiritismi olisi lastenleikkiä muuten.

Mutta muuta. Kuolemahan on yksi mitä halutaan selittää uskonnolla. Itse pelkään kuolemaa. Pelkään myös elämää. Onnekseni pelkään kuolemaa enemmän kuin elämää. (Kuulostanpa pelokkaalta...) Uskonto on kuten aikaisemmin taisin mainita, aivan loistava keino selittää se, mitä järki ei. Kuolema taitaapi olla uskonnon yksi tärkeimpiä verukkeita. Ja kuten Tres mainitsi, muutos on ihmisille pelottavaa. Mitäs jos siellä ei olekkaan mitään?

Itse uskon, että minulle tapahtuu kuolemassa samoin, kuin tietokoneelle, jolta paukahtaa joko virtalähde (sydän) tai prosessori (aivot). Aika tarpeeton, ellei saada vaihdettua. Valitettavasti meiltä ei ainakaan prossun vaihto käy, eli aika kertakäyttösiä on kroppamme. Jos nyt vaan saataisiin datat talteen, niin ehkäpä tulevaisuudessa kloonatut (tai mahdollisesti jopa blancot) aivot voitaisiin ottaa käyttöön jos vanhat feilaa - ja upata backupit vanhoilta aivoilta. No se on aika Sci-fi tarinaa, mutta kumminkin. En pidä kroppaamme hirveästi niin paljoa kummallisempana, kuin tietokonetta. Siis perusidealtaan. Jos virtalähde menee rikki kesken käytön, niin voi kovalevyjen data korruptoitua, eikä sitä käyttistä enää saada pystyyn. Datat on menetetty. Koneen voi haudata takapihalle...

Itse luen Raamattua viikottain. Se on erittäin hyvä kirja ja kun sen oppeja voidaan pitää lähes itseisarvona, niin kaikkein parhaimmat vastaväitteet uskontoon löytyykin juuri Raamatusta. Tarinoiden puolesta sieltä löytyy gorea ja psykedeliaa. Ne on siistejä, edes Lovecraft ei kuvaa niitä kauhuskenaarioita niin hienosti. Psykedelian puolelta löytyy heinäsirkkoja joilla on muistaakseni leijonan kita ja naisen hiukset ja skorpionin häntä, mutta ne eivät saaneet tappaa ihmisiä, vain kiduttaa... Ihme otuksia.

Se onko Raamattu oikeassa, tai että perustuuko se oikeisiin tapahtumiin on vähän kummallista. Taisipa olla niin, että parisenkymmentä vuotta ennen ajanlaskumme alkua (ihan tarkkaa aikaa sillekkään emme oikeasti tiedä) oli mahdollisesti taivaalla näkyvissä jonkun tähden supernova, joka on saattanut näkyä huomattavasti muita kirkkaampana, mikä taas tukisi kolmen tietäjän näkemää tähteä. Vedenpaisumuksesta on joitain todisteita. Kuulemma siitä Arkistakin on olemassa dokumentteja, mutta mitään fyysistä ei olla löydetty... tai jotain. Jeesuksen (tai Jeesuksien) olemassaolostakin on kansantaruissa aika vahvoja viitteitä.

Itse pidän Raamattua vähän kuin Kalevalaakin. Kansantarut kirjoitettu yksiin kansiin. Ja oma uskoni Jeesukseen ei ollut tuossa listassa. Uskon, että Jeesus, tuo aikansa David Copperfield on todennäköisesti ollut joko useampi silmänkääntäjä ja saarnamies, joiden seikkailut on aika paisuttanut. En vain pysty todistamaan, että heitä olisi useampi ollut, mutta loogisempaa olisi näin. Jeesushan olisi ollut aikanaan suurempi kuin Beatles, jos hän olisi ollut vain yksi mies. Se, että oliko Jeesus pyhä, eikä ihminen laisinkaan, niin en usko. Aika vahvoja todisteita on Jeesuksen olemassaolosta, että siihen melko lailla uskon, että joku sen tyyppinen jannu sielläpäin hengaili, mutta en usko mihinkään jumalan poika läppään. Lähinnä juurikin David Copperfieldin ja Iiro Seppäsen kaveriksi laskisin.

Originally posted by pakana
Uskonko mäkin sitten johonkin? Tieteeseen? Nöyp. Tieteen voi ite todeta, jokainen.
Mä uskon, että tiede joskus hamassa tulevaisuudessa tulee olemaan niin ehdoton, että se on toteavaa. Meillä kuitenkin on harmaita-alueita ja mustia aukkoja silläkin saralla. Emme tiedä mitä sieltä löytyy - voi olla että vaikka itse Jumala. Tosin epäilen sitä, mutta koska emme tiedä, emme voi sulkea senkään mahdollisuutta pois. (Jo ihan todennäköisyyslaskennalla, jota joissain määrin karsastan, saadaan aikaiseksi se, että jumala ei ole vielä näyttäytynyt, kun taas kaikki mitä tiede on selittänyt sotii jumalan olemassaoloa vastaan, eli todennäköisesti jumalaa ei tulla tulevaisuudessakaan löytämään.)

Ja edelleen löytyy uusia asioita tieteestäkin. 20-luvulla Einstein funtsi, että aineella voisi olla neljä olomuotoa. Ja viime vuonna se todistettiin, että on olemassa kaasun, nesteen ja kiinteän lisäksi neljäs, Boylen-Einsteinin olomuoto. (Kolmisentuhatta molekyyliä käyttäytyi jonkun verran alle -250 astetta celsiusta kuin yksi molekyyli. - <hörhöilyä>Unohtakaa suprajohtavat tietokoneet. Boylen-Einsteinin olomuotoa hyväksi käyttävät tiedonsiirtovälineet olisivat yhden molekyylin liikkeen verran tarkkoja. Miltäs kuulostaisi Pentium 900.000THz?</hörhöilyä>)

Siksipä itse en uskalla sanoa, etten uskoisi tieteeseen, vaikka niin haluaisinkin olevan. Myöskään en kiellä sen mahdollisuutta, että jumalan olemassaolo todistettaisiin. Kuitenkin: Minun uskoni on tieteessä.

edit: Rivinvaihtoja, että joku jaksaa lukea myös...
Avatar
#49 • • Taedium Guest
Tunne

Originally posted by Mixa
Elämän tarkoitus on vain ja ainoastaan synnyttää uutta elämää.
= Lajin säilyminen (vrt. omia postauksiani monilla muilla topiceilla...)

Mekaanikkohan menee aika nihilistisille linjoille ikuisesti jatkuvien lajien merkityksettömyyden kanssa... (Wink wink :003: Mrrshan)
Ja Felishän heitti ilmaan aika mielenkiintoisen heiton siitä, mihin voidaan luottaa pääsääntöisesti. Omiin aivoihinkaan kun ei voi luottaa. Silmässähän on ns. "sokea piste" siinä vähän ulkoreunaan. Siis jos katsot noin 30cm päässä olevaa pistettä, niin siitä noin viitisen senttiä ulkoreunaan on kohta, jota silmäsi ei näe. Aivot vaan blurraa siihen ympäröiviä värejä. Kusettavat mokomat. "Ajattelen, siis olen." Aika hyvin sanottu, mutta elokuva 13th Floor pisti miettimään...

Originally posted by mekaanikko
Esimerkiksi Pohjois-Irlannin konflikti, jossa "katoliset" ja "protestantit" ottavat erää. Väitän, että uskonnolla on aivan minimaalisen vähän tekemistä tuon vyyhdin kanssa.
En ole Pohjois-Irlannissä oikein vieraillut muuten kuin valokuvaamassa pari kertaa, niin varmuudella en tiedä. Siltipä katolilaisessa maassa asuessani olen oikeasti törmännyt siihen, miten sokeasti voikaan kokonainen kansakunta uskoa korkeampaan voimaan ja ne, jotka eivät usko, eivät uskalla sitä tunnustaa. Tässä maassa on kirkolla niin suuri valta, että joihinkin asioihin valtio kysyy lupaa.

Originally posted by Figure
Btw, kuulun kirkkoon, mutta en usko jesseen tai muihin heeboihin.
Btw, tilaan Hevoshullua, mutta en pidä hevosista enkä teineistä yhtään. Miksi kuulut kirkkoon jos et usko? Haluatko kirkkohäät, vai mikä on motiivisi maksaa kirkollisveroa? On nimittäin aika yleistä, minunkin kaveripiirissä, että kuulutaan kirkkoon, mutta ei uskota. Osa ei eroa, kun vanhemmat ja sukulaiset ei tykkäisi, osa vain laiskuuttaan kun "tulisi niin paljon paperihommia". En silti keksi mitään järkevää syytä maksaa palvelusta, jota ei käytä. Itse en ole kuulunut kirkkoon, mutta uskoisin, että joskus hamassa tulevaisuudessa tulen kuulumaan. Jos nimittäin puolison löytää, joka välttämättä haluaa kirkkohäät, niin kai se on joksikin aikaa pakko liittyä.

Originally posted by R24
sivistysvaltiossa nimeltä Suomi vannotaan oikeudessa käsi raamatulla ja armeijassa on hartaustilaisuuksia (tai jotain sellaisia),
Ei taida olla pakollista oikeudessa, en saisi muuten itse oikeutta Suomessa. Armeijassa ei ainakaan ole pakollista. En osallistunut edes sotilasvakuutukseen sen valan sijaan. Hartaustilaisuuksien aikaan istuskelin milloin missäkin. (Meidän piti keskustella filosofiaa silloin kun muut on hartauksissa, mutta pari kertaa istuimme siellä ja filosofiatunnin vetäjällä kun palo muutaman kerran erääseen agitaattoriin käämi, niin en tiedä mitä niille istunnoille sitten oikein edes kävi. Kaksi kertaa taisi olla niitä "filosofointi" tunteja.)

<muistien_syövereistä>

Jossain maassa muuten kävi pari vuotta sitten niin, että joku 12-14 -vuotias tyttö oli raiskattu ja syyllinen saatu kiinni, mutta oikeudessa ei saatu miestä syytettyä, sillä tyttö ei kuulunut kirkkoon, eikä näin ollen voinut vannoa valaa käsi raamatulla. = Ei luotettava todistus.

</muistien_syövereistä>

Ja jos halutaan uskonto, kaupankäynti ja politiikka sotkea ja sekaan eri (myös huuhaa(kin)-)teorioita lisää, niin heitänpä nimen: Rothschild :003:
Avatar
#50 • • pakana Guest
Joo tietosuuden kanssa painitaan varmasti vielä pitkään, etenkin kun iso osa pallon skarpeimmista aivoista pohtii tehokkaimpia keinoja rahan keräämiseksi. Mun näkemys on, että itseoppivan, uutta tuottavan koodin tavoin toimiva "tietoisuus" on enemmän kuin osiensa summa, se on osiensa toiminnan tulos. Ei tässä mitään kovin ihmeellistä ole.

Induktio on loogisesti täysin korrekti tapa ajatella, sen tulos vaan harvoin on absoluuttisesti pätevä totuus. Mut näistä ja tosta imho vähän hupsusta tietosuuskysymyksestä voidaan jatkaa meidän rakkaalla besserwisseröintipalstalla, koska sä oot hyvin pitkälti oikeessa tässä:

"Ja mä väitän, että sulla on yksipuolinen kuva uskonnosta. Koulutuksella on vaikutusta siihen, ettei pureskelematta niele mitä tahansa syötettyä tuubaa, mutta tunnen monta korkeasti koulutettua ihmistä, jotka uskovat Jumalaan, koska haluavat uskoa."



Mun käsitys uskonnoista tuskin on niin yksipuolinen ku luulet, mutta mun käsitys uskosta ja uskomisesta on todellakin järkyttävän vajavainen ja ikävästi esipuberteetin ajoilta peräisin olevien ennakkoluulojen värittämä. Mä toivoisin että tää topikki antais vastauksia asiaan, josta mulla ei oo hyväntahtoseksi jekutukseks osoittautunutta joulupukkia lukuunottamatta omakohtasia kokemuksia. Tässä topikissa rohkeasti esiintuodut uskovaisten näkökannat ei oo tuonu mitään uutta, mitä ei voi aikasemmin kirjottamillani selittää.

Osaatko kertoa, miksi sun tuntemat ihmiset haluavat uskoa?
Avatar
#51 • • Edited Taedium Guest


tunnen monta korkeasti koulutettua ihmistä, jotka uskovat Jumalaan, koska haluavat uskoa.

Nyt ehkä on vähän outo kuva tuosta. Voitko, Felis, selventää tätä? Siis et ilmeisesti tarkota tuota haluta sanaa niinkuin sen varsinaisessa merkityksessä? Vähän sama, kuin itse sanoisin, että minä haluan uskoa, että Nasse-Setä loi maailman - vain koska minä haluan uskoa niin. Siis mitä tarkoitat tuolla?

Olen aina pitänyt tuota vähän niin, että usko on tahdosta riippumaton. Vähän sama, kuin ihastuminen. Tai seksuaalinen suuntautuminen. Tai se, että tykkääkö, että maksalaatikossa on rusinoita.

edit: Itsesuggestiotako?
Avatar
#52 • • Samuel Guest
En nyt suuremmin jakasa puuttua tähän aiheeseen sillä saan sitä tehdä tarpeeksi opiskelujen puitteissa. Mutta, huomatkaa ihmiset, että RAAMATTU EI OLE MIKÄÄN YKSI KIRJA vaan KOKOELMA KIRJOJA, joiden syntymiseen on mennyt yli tuhat vuotta. Se mitä tämä opus merkkaa kenellekin ja mitä sillä voi perustella onkin sitten jo toinen juttu. Fakta on kuitenkin se että Raamatulla voi perustella minkä teon tahansa, sieltä ei löydy mitään yhtä ainoaa vastausta.
Sitte mitä tulee tohon miten selittää sana uskonto, ja mitä se tarkoittaa, niin sanottakoon, että uskontotieteessä on esitetty yli 300. määritelmää ja yksikään pysty asiaan tyhjentävästi vastaamaan
Avatar
#53 • • dixoff Guest



Ja edelleen löytyy uusia asioita tieteestäkin. 20-luvulla Einstein funtsi, että aineella voisi olla neljä olomuotoa. Ja viime vuonna se todistettiin, että on olemassa kaasun, nesteen ja kiinteän lisäksi neljäs, Boylen-Einsteinin olomuoto. (Kolmisentuhatta molekyyliä käyttäytyi jonkun verran alle -250 astetta celsiusta kuin yksi molekyyli.



Pakko viilata pilkkua, vaikka meneekin uskonnon ohi: Se on Bosen-Einsteinin kondensaatti. Kysymys on siis siitä, että alhaisessa lämpötilassa identtiset atomit, joilla on tietyt ominaisuudet, asettuvat kaikki samaan peruskvanttitilaan.
Avatar
#54 • • Edited Tres Guest


Mä toivoisin että tää topikki antais vastauksia asiaan, josta mulla ei oo hyväntahtoseksi jekutukseks osoittautunutta joulupukkia lukuunottamatta omakohtasia kokemuksia. Tässä topikissa rohkeasti esiintuodut uskovaisten näkökannat ei oo tuonu mitään uutta, mitä ei voi aikasemmin kirjottamillani selittää.



Tässä onkin uskonnollisista kokemuksista keskustelemisen
suurin ongelma. Henkilö jonka omaan kokemuskenttään ne
eivät kuulu, ei voi käsittää niiden luonnetta, koska mitään
arkista vertailukohdetta ei löydy. Hiukan kuin yrittäisi selittää
rakastumista nelivuotiaalle.

Eräs kirja kuitenkin saattaa auttaa ymmärtämään
uskonnollisten kokemusten luonnetta, ja antaa myös
neurologista pohjaa aiheelle. Olen muistaakseni maininnut
kyseisestä teoksesta useasti jo aiemmin tässä forumissa.
Zen and the Brain

Jos sanotaan, että tiede voi lähestyä uskoa, niin tämä
kirja on saanut oman uskoni lähestymään tiedettä.
Avatar
#55 • • Taedium Guest


Bosen-Einsteinin kondensaatti.

Joo juu... nimet menee sekasin. Olet oikeassa.
Avatar
#56 • • Zeraf Guest


Myöskään en kiellä sen mahdollisuutta, että jumalan olemassaolo todistettaisiin. Kuitenkin: Minun uskoni on tieteessä.



Onhan herra Leibnizillä jo aposterioriset todistuksensa Jumalan olemassaolosta. ;)

http://www.netn.fi/196/netn_196_tuom.html
Avatar
#57 • • Felis Guest


Omiin aivoihinkaan kun ei voi luottaa. Silmässähän on ns. "sokea piste" siinä vähän ulkoreunaan. Siis jos katsot noin 30cm päässä olevaa pistettä, niin siitä noin viitisen senttiä ulkoreunaan on kohta, jota silmäsi ei näe. Aivot vaan blurraa siihen ympäröiviä värejä. Kusettavat mokomat.


Joo, mä muistan kun pienenä jekkuilin tolla: "kuu näkyy, kuu ei näy, kuu näkyy..."



Originally posted by R24
sivistysvaltiossa nimeltä Suomi vannotaan oikeudessa käsi raamatulla ja armeijassa on hartaustilaisuuksia (tai jotain sellaisia),
Ei taida olla pakollista oikeudessa, en saisi muuten itse oikeutta Suomessa.


Ei olekaan, Suomessa saa valita uskonnon ja omantunnon väliltä (kaveri kävi juuri oikeudessa toteamassa asian ;) )


Nyt ehkä on vähän outo kuva tuosta. Voitko, Felis, selventää tätä? Siis et ilmeisesti tarkota tuota haluta sanaa niinkuin sen varsinaisessa merkityksessä? Itsesuggestiotako?


No tarkoitin kyllä. Ihminen uskoo myös todisteiden vastaisesti, kun haluaa tarpeeksi - vähän niin kuin hakattu vaimo jaksaa uskoa miehensä rakastavan, vaikka se käy joka ilta ulkona dokaamassa ja sen jälkeen hakkaa vaimoaan iltapuhteiksi. Uskokaan ole mitään ikuista autuutta, sillä erilaiset kriisit voivat koetella sitäkin, mutta halu uskoa auttaa uskomaan. Ehkä itsesuggestiosta voisi puhua; mulla itselläni on käsitys, että itsesuggestiolla (tietoisella tai vähemmän tietoisella) on sormensa pelissä aika monessa eri asiassa.


Osaatko kertoa, miksi sun tuntemat ihmiset haluavat uskoa?


Enpä ole tullut kysyneeksi - itselläni on hieman huonoja kokemuksia yli-innokkaista käännyttäjistä, joten jätän yleensä uskontoon liittyvät kysymykset rauhaan. Täytynee haastatella.
Avatar
#58 • • Jukka I Guest


On nimittäin aika yleistä, minunkin kaveripiirissä, että kuulutaan kirkkoon, mutta ei uskota.



Ja sitten on ihmisiä, jotka kuuluvat kirkkoon ja uskovat, mutta eivät seuraa uskossaan puhtaasti kirkon oppeja tai noudattavat niitä valikoidusti. Itse kuulun tähän joukkoon, sillä en pysty hyväksymään mitään ihmisen rakentamaa järjestelmää (kirkkoa, uskontoa) sellaiseksi johtotähdeksi, jota kaikissa asioissa voisi kyseenalaistamatta seurata.

Suomenkin evankelis-luterilaisessa kirkossa on tiettyjä ääriaineksia, jotka asettuvat yksittäisten Raamatun kohtien nojalla tuomareiksi mitä erilaisimmissa asioissa. Kysymykset naispappeudesta ja homoavioliitoista tulevat ensimmäisenä mieleen. Yksittäisten kiihkouskovaisten lisäksi myös tietyt kirkon ottamat "viralliset kannat" ovat sellaisia, joita en kykene allekirjoittamaan.

Usko on viime kädessä jokaisen oma asia. Itse olen ottanut kristinuskosta ohjenuorakseni tiettyjä asioita, toisaalta maailmankatsomustani värittää vahvasti myös usko tieteeseen. 10 käskyä on varsin hyvä yleisohje, mutta jos ajatellaan kysymystä vaikkapa siitä, onko homoseksuaalisuus sairaus, niin päädyn taatustu uskomaan ennemmin tieteen näkemystä kuin kirkon oppia.
Avatar
#59 • • Taedium Guest


No tarkoitin kyllä. [...]
Enpä ole tullut kysyneeksi

Hieno väistö! Edelleenkään en ymmärtänyt. Enemmän vain vaikuttaa, että ystäväsi uskovat, koska ovat päättäneet niin. Mitä tarkoitat? Epäilen sen mahdollisuutta, että ystäväsi on eräs kaunis aamu herännyt, syönyt aamumurojaan ja tuumannut: "Kun olen leikannut nurmikon alan uskovaiseksi."
Avatar
#60 • • Sampson Guest


Hieno väistö! Edelleenkään en ymmärtänyt. Enemmän vain vaikuttaa, että ystäväsi uskovat, koska ovat päättäneet niin. Mitä tarkoitat? Epäilen sen mahdollisuutta, että ystäväsi on eräs kaunis aamu herännyt, syönyt aamumurojaan ja tuumannut: "Kun olen leikannut nurmikon alan uskovaiseksi."



Mun kokemukset oli hyvin konkreettisia, käsinkosketeltavia. Jos niitä ei olis tapahtunut ei mulla olis mun uskoakaan. Periaatteena minulle toimi tämä "mutta jos joltakin teistä puuttuuu viisautta, anokoon sitä jumalalta joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta niin se hänelle annetaan"(Jaakobin Kirje 1:5).

En halua mennä keskustelufoorumin puitteissa yksityiskohtiin, joten jätän mun henkilökohtaiset kokemukset kertomatta. Sanon vain, että ne tapahtumat oli mulle merkityksellisiä ja kuka tahansa voi saada ne. Lisäkommenttina vielä tohon edelliseen lauseeseen -> Ante lainas äsken John Irviniä "Ei ihme ole sellainen, jonka nähtyäsi sinä rupeat uskomaan. Ei se ole taikatemppu. Vaaditaan uskoa, jotta näkisit ihmeen."