1. Kertokaapas suuret ja viisaat tiedemiehet nyt ensinkin enemmän sitte tästä "huonekalujen irrottamisesesta" =) eli mitä kaikkea pitää/kannattaa ottaa irti kun rupee väsäämään ja oks niit vaikee irrottaa?
Ekana akun miinusnapa irti.
Sitten itse jos kunnollista asennusta subeineen alkaisin tekemään, niin ottaisin irti penkit (etu sekä taka), lattiamaton, ratin ja kojetaulun alta sen verran hyllyjä, että pääsee esteettä piuhat vetämään sekä ovipahvit muovineen. Irroittamisen ajaksi kannattaa varata tarpeeksi pieniä purkkeja ruuveille ja klipseille. Voimaa kannattaa käyttää vähemmän purkamiseen kuin aivoja, etenkin ovipahvien ja kojetaulun kohdalla. Kun purkaa tarpeeksi tavaraa auton sisältä, ei tule hosuttua niin paljon eikä tule tyhmiä piuhavetoja niin helposti. Huolella vain.
2. Nyt olis kans kiva tietää ja saada infoo noista virta asioista, eli miten saada virtaa koko systtemille. Kannattaako kondensaattoreita ostaa ja jos niin miten paljon ja miten paljon ne yleensäkkin auttavat asiaa? Ja miten noi lisä akut toimii tossa hommassa? miten ne liitetään jne.
Tästä CM jo infosikin, oma henk.koht. mielipiteeni on, että alle puolen kilowatin järjestelmiin en konkkaa laittaisi, kunhan virtakaapelointi on muuten kunnossa. Jotkut toiset vannovat kondensaattorien nimeen jo pienemmissäkin asennuksissa. Jos auton valot vilkkuvat beissin tahdissa, jännite putoilee ja jos virtapuoli on kunnossa, konkan tarve on ilmeinen.
Tuo laturin tarkistaminen ei ole yhtään huono juttu, yleensä toimiva laturi riittää. Kahden/useamman akun järjestelmässä kannattaa hankkia erotusrele käynnistysakun ja soittoakun välille, eli kun kone on käynnissä, laturi lataa molempia, mutta kun kone on sammuksissa, poppikoneet imee vain toisen akun tyhjäksi ja auton saa vielä käyntiin.
3. Ja sit olis kiva saaha aikaan jonkilaista juttua erilaisista vahvareista ja niitten kytkentämahollisuuksista, tehoista, käyttötavoista/tarkoituksista jne...
eli siin jotain purtavaa konkareille =)
Karusti vahvarit voi jakaa ryhmiin hyvät ja halvat. ;)
Yleensä monikanavavahvistimet (3-6 kanavaa) on suunniteltu ns. jokatalouden koneiksi, niissä on yleensä sisällä aktiivisuotimet, joilla voi suorittaa 2-tiejaon yläpäiden ja suppasten välillä, jakotaajuudet on yleensä noin 40-150Hz. Paremmissa malleissa (5-6kanavaa) on lisäksi mahdollisesti kaistanpäästösuodin midbassoille, eli yhdellä ainokaisella vahvistimella voi ajaa sekä 2-tie -erillissarjaa, jossa on oma passiivinen suodatin, midbassoparia sekä subwooferia. Joskus kanavia voi kytkeä siltaan, mutta yleensä monikanavapäätteisstä vain suppaskanavan, jolloin sub-kanavasta lähtee teoreettisesti neljä kertaa enemmän samaan kuormaan, käytännössä noin 2-3 kertaa enemmän. Tehot on jotain 5*25w, 6*50w, 4*50+150w -haarukkaa.
Peruskaksikanavaiset vahvistimet on yleensä niitä tavallisimpia vahvistimia, joita markkinoilla pyörii, yleensä niissäkin on ali/ylipäästösuodatin, jolloin päätteen voi kytkeä esim pelkästään lisäbassolle, mankan ajaessa muita kaiuttimia. Nämäkin voi yleensä kytkeä siltaan. Hintahaitari on näissä kovin laaja, toiset on suunniteltu antamaan todella paljon virtaa mataliin kuormiin ja nimellisteho on vaikka vain 2*40w, mutta 1ohmiin antaa siltaan vaikka 640w.
Merkeistä voisin sanoa sen verran, että käytännössä hintalappu määrää laadun. Itse olen menestyksellä käyttänyt Audisonin LR-sarjan päätteitä, SPL digiä, Denonin monikanavapäätteitä sekä huonolla menestyksellä Autostudioita sekä Ratho Hamburgeja (nykyään kai pelkästään RTO nimellä). Summa summarum, laatu maksaa ja ei tarvitse kuin yksi kierros maksaa päätekiviä hajonneeseen vahvistimeen, niin erotuksella olisi ostanut laadukkaan vehkeen. Köyhän ei kannata ostaa halpaa. ;)
Jos aikoo rakentaa hyvin soivan monikanavajärjestelmän, erillinen aktiivijakosuodin on ihan must, koska tavallisten vahvistimien suotimissa jakotaajuudet/-jyrkkyydet on harvoin hyvin tai tarkasti säädettävissä. Hyvässä aktiivijakarissa on säädettävä jakojyrkkyys erilaisia järjestelmiä varten sekä tarpeeksi laaja säätöalue. Lisämukavuuksia on sitten digitaaliprosessoreissa kulkuaikasäätöjä jokaiselle kaiuttimelle erikseen, sekä parametriset EQ:t useammalle kaistalle. Lisäksi saatavana on ns. terssikorjaimia (31-kaistaa), jotka tosin kai alkavat väistyä digitaalivehkeiden tieltä tosi-hifi-meiningeissä.
Taajuuskorjaamiseen kannattaa sitten suhtautua hieman varauksella, korjaamalla saa vasteen perushyvästä järjestelmästä toki mittaamalla ja säätämällä vasteen vaikka 1dB tarkkuudella suoraksi, jos on vain sopiva taajuuskorjain, mutta aina on muistettava, että mitä enemmän taajuuskorjausta, sen huonompi vaihevaste. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri taajuudet tulee eri ajassa systeemin läpi ja paljon korjattu ääni kuulostaa vaihevirheiseltä. En siis suosittele korjaimeen perinteistä hymykäyrää, kun autossa kaikki tuollainen on hoidettavissa oikeanlaisilla laitevalinnoilla.
Tulihan messua, toivottavasti edes vähän selvensi. :)