Autopopit

2. Nyt olis kans kiva tietää ja saada infoo noista virta asioista, eli miten saada virtaa koko systtemille. Kannattaako kondensaattoreita ostaa ja jos niin miten paljon ja miten paljon ne yleensäkkin auttavat asiaa? Ja miten noi lisä akut toimii tossa hommassa? miten ne liitetään jne.

No vastaan nyt vaikka tähän..
Lähtökohta on laturi, jonka tulis olla mahdollisimman iso.
Itelläni on 75A, mutta en pahis pahitteeks jos ois vaikka 120A :)
Tyhjäkäyntikierroksilla ja normaalilla ajamisella (eli ei kierrokset äärilaidassa=) laturi puskee pihalle vain osan tosta tehosta, joten
mitä isompi sen parempi. Kondensaattoria en esim itse tarvitse.
Sen tuottama hyötyhän on oikeastaan vain että valot ei vilku ja että esim teräviin basareihin saadaan hieman dynamiikkaa lisää, eli basari iskee voimalla -> akku kuormittuu -> jännitteet putoaa..konkka pitää jännitteet tasaisina. Saman homman tuntuu tekevän nuo 2 akkua takakontissa. Sen lisäks niistä irtoopi kymmeniä ampeeritunteja lisää virtaa (saa kuunnella pitempää kovalla=).
Et kyllä tee niillä mitään, jos et ole mun kaltainen tyyppi, jolla stereoista pitää joskus saada vähintään 125-130dB ääntä pihalle ;)
Ne liitetään auton pääakun kanssa rinnan, jolloin jännite pysyy samana. Sarjaan kytkettynä 3 akkuu ois 3x12V , jolloin savu alkais nousta =)

jatkan huomen.. nyt nukkuu

1. Kertokaapas suuret ja viisaat tiedemiehet nyt ensinkin enemmän sitte tästä "huonekalujen irrottamisesesta" =) eli mitä kaikkea pitää/kannattaa ottaa irti kun rupee väsäämään ja oks niit vaikee irrottaa?

Ekana akun miinusnapa irti.

Sitten itse jos kunnollista asennusta subeineen alkaisin tekemään, niin ottaisin irti penkit (etu sekä taka), lattiamaton, ratin ja kojetaulun alta sen verran hyllyjä, että pääsee esteettä piuhat vetämään sekä ovipahvit muovineen. Irroittamisen ajaksi kannattaa varata tarpeeksi pieniä purkkeja ruuveille ja klipseille. Voimaa kannattaa käyttää vähemmän purkamiseen kuin aivoja, etenkin ovipahvien ja kojetaulun kohdalla. Kun purkaa tarpeeksi tavaraa auton sisältä, ei tule hosuttua niin paljon eikä tule tyhmiä piuhavetoja niin helposti. Huolella vain.

2. Nyt olis kans kiva tietää ja saada infoo noista virta asioista, eli miten saada virtaa koko systtemille. Kannattaako kondensaattoreita ostaa ja jos niin miten paljon ja miten paljon ne yleensäkkin auttavat asiaa? Ja miten noi lisä akut toimii tossa hommassa? miten ne liitetään jne.

Tästä CM jo infosikin, oma henk.koht. mielipiteeni on, että alle puolen kilowatin järjestelmiin en konkkaa laittaisi, kunhan virtakaapelointi on muuten kunnossa. Jotkut toiset vannovat kondensaattorien nimeen jo pienemmissäkin asennuksissa. Jos auton valot vilkkuvat beissin tahdissa, jännite putoilee ja jos virtapuoli on kunnossa, konkan tarve on ilmeinen.

Tuo laturin tarkistaminen ei ole yhtään huono juttu, yleensä toimiva laturi riittää. Kahden/useamman akun järjestelmässä kannattaa hankkia erotusrele käynnistysakun ja soittoakun välille, eli kun kone on käynnissä, laturi lataa molempia, mutta kun kone on sammuksissa, poppikoneet imee vain toisen akun tyhjäksi ja auton saa vielä käyntiin.

3. Ja sit olis kiva saaha aikaan jonkilaista juttua erilaisista vahvareista ja niitten kytkentämahollisuuksista, tehoista, käyttötavoista/tarkoituksista jne...

eli siin jotain purtavaa konkareille =)

Karusti vahvarit voi jakaa ryhmiin hyvät ja halvat. ;)

Yleensä monikanavavahvistimet (3-6 kanavaa) on suunniteltu ns. jokatalouden koneiksi, niissä on yleensä sisällä aktiivisuotimet, joilla voi suorittaa 2-tiejaon yläpäiden ja suppasten välillä, jakotaajuudet on yleensä noin 40-150Hz. Paremmissa malleissa (5-6kanavaa) on lisäksi mahdollisesti kaistanpäästösuodin midbassoille, eli yhdellä ainokaisella vahvistimella voi ajaa sekä 2-tie -erillissarjaa, jossa on oma passiivinen suodatin, midbassoparia sekä subwooferia. Joskus kanavia voi kytkeä siltaan, mutta yleensä monikanavapäätteisstä vain suppaskanavan, jolloin sub-kanavasta lähtee teoreettisesti neljä kertaa enemmän samaan kuormaan, käytännössä noin 2-3 kertaa enemmän. Tehot on jotain 5*25w, 6*50w, 4*50+150w -haarukkaa.

Peruskaksikanavaiset vahvistimet on yleensä niitä tavallisimpia vahvistimia, joita markkinoilla pyörii, yleensä niissäkin on ali/ylipäästösuodatin, jolloin päätteen voi kytkeä esim pelkästään lisäbassolle, mankan ajaessa muita kaiuttimia. Nämäkin voi yleensä kytkeä siltaan. Hintahaitari on näissä kovin laaja, toiset on suunniteltu antamaan todella paljon virtaa mataliin kuormiin ja nimellisteho on vaikka vain 2*40w, mutta 1ohmiin antaa siltaan vaikka 640w.

Merkeistä voisin sanoa sen verran, että käytännössä hintalappu määrää laadun. Itse olen menestyksellä käyttänyt Audisonin LR-sarjan päätteitä, SPL digiä, Denonin monikanavapäätteitä sekä huonolla menestyksellä Autostudioita sekä Ratho Hamburgeja (nykyään kai pelkästään RTO nimellä). Summa summarum, laatu maksaa ja ei tarvitse kuin yksi kierros maksaa päätekiviä hajonneeseen vahvistimeen, niin erotuksella olisi ostanut laadukkaan vehkeen. Köyhän ei kannata ostaa halpaa. ;)

Jos aikoo rakentaa hyvin soivan monikanavajärjestelmän, erillinen aktiivijakosuodin on ihan must, koska tavallisten vahvistimien suotimissa jakotaajuudet/-jyrkkyydet on harvoin hyvin tai tarkasti säädettävissä. Hyvässä aktiivijakarissa on säädettävä jakojyrkkyys erilaisia järjestelmiä varten sekä tarpeeksi laaja säätöalue. Lisämukavuuksia on sitten digitaaliprosessoreissa kulkuaikasäätöjä jokaiselle kaiuttimelle erikseen, sekä parametriset EQ:t useammalle kaistalle. Lisäksi saatavana on ns. terssikorjaimia (31-kaistaa), jotka tosin kai alkavat väistyä digitaalivehkeiden tieltä tosi-hifi-meiningeissä.

Taajuuskorjaamiseen kannattaa sitten suhtautua hieman varauksella, korjaamalla saa vasteen perushyvästä järjestelmästä toki mittaamalla ja säätämällä vasteen vaikka 1dB tarkkuudella suoraksi, jos on vain sopiva taajuuskorjain, mutta aina on muistettava, että mitä enemmän taajuuskorjausta, sen huonompi vaihevaste. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri taajuudet tulee eri ajassa systeemin läpi ja paljon korjattu ääni kuulostaa vaihevirheiseltä. En siis suosittele korjaimeen perinteistä hymykäyrää, kun autossa kaikki tuollainen on hoidettavissa oikeanlaisilla laitevalinnoilla.

Tulihan messua, toivottavasti edes vähän selvensi. :)

eli nyt tämmönen yleinen kysymys:

eli ku supposen kotelon tai minkä tahansa kotelon raksaa
niin onko kotelon muodolla väliä jos vaan riittävä litramäärä löytyy? Ja miten vaikka kakstiekajareille lasketaan kotelon tilavuus tai joillekkin muille ei subi elementeille?
erikois tänksit CM:älle ja bulkille ku jaksatte puida mun aiheita!!
=)

Muodolla ei oo väliä, tilavuus ratkaisee.

Kaksitiekajareita ei kannata sijoittaa erilliseen koteloon, vaan yleensä freeair-asennus on paras ratkaisu, tai sitten ovi / muu asennuspaikka toimii kotelona.

Muodolla ei oo väliä, tilavuus ratkaisee.

Kaksitiekajareita ei kannata sijoittaa erilliseen koteloon, vaan yleensä freeair-asennus on paras ratkaisu, tai sitten ovi / muu asennuspaikka toimii kotelona.

Tästä esittäisin sikäli eriävän mielipiteeni, että jos 2-tiesarjaa aiotaan käyttää suppasen kanssa, ts. ei ole tarkoituskaan toistaa bassoja keskiäänisestä, niin kotelo kannattaa mitoittaa niin pieneksi kuin mahdollista. Pieni kotelo rajoittaa basson liikerataa ja parantaa mekaanista kestävyyttä suurilla paineilla. Kotelon muodolla ei ole käytännössä mitään väliä, kunhan ilmankierto joka kohtaan koteloa on suurinpiirtein yhtäläinen.

Normaalisti kyllä riittää, että 2-tiesarjan kotelo on tiivis, esmes oven muodostama kotelo on melko jees, kunhan laittaa elementin peltiin asti kiinni, eikä se roiku vain ovipahvin varassa. Ja jos käyttää pelkkää 2-tiesarjaa, freeair on oikein hyvä ratkaisu, sikäli jzz on oikeassa. Jos asentaa hattuhyllyyn freeairina vaikka kuusysit, niin kontissa ei saa silloin olla lisäbassoa, kalvot lypsää muuten pohjiin tosi pienillä paineilla.

Ai niin ja hyvän kaksitiesarjan bassoille on yleensä myös thiele-small parametrit saatavana, aivan kuten normaaleille subuelementeillekin. Simulaattorisoftalla vain simuloimaan. :)

Omat popit on käymässä talven aikana vähän uudistusta, vaihtuu peruslelut vähän järeämpään. Tässä meitsin uudet yläpäät (Beyma 6M80+Beyma M22 bullet):



Subupuolesta tulee jotain yhtä järeää, tod näk päätteinä tulee 1-2 SPL digiä ja yläpäälle varmaan Denonia. Mankaksi tulee kuvassakin näkyvä Pinskun DEH-3100. Häläri on jo. Tavoitteena olisi saada sen verran painetta, että voi ens kesänä rantsussa bailata autopoppien voimin.

Kannattaa muuten ottaa asennusvaiheessa kuvia paljon ihan vaikka vain vakuutusyhtiötä varten, selviää pienemmällä selvittämisellä tarkastajan kanssa jos/kun ne styrkat katoaa.

Itse tapan sen nistipaskan vaikka paljain käsin, joka mun stessit vie jos vain kiinni saan. :mad:

nyt tämmöne ihan yleis kysymys eli mul on toi toisessa topicissa todettu autovahvistin laturi järjestelmä tos mun koti supparis, ni jos ostan kondensaattroni ni voinko sillon soittaa kovmpaa ilman et se subi alkaa rykii yhtään vai mikä on kondensaattorin taika?

Kondensaattorin taika on se, että se pystyy luovuttamaan virtaa nopeammin kuin akku, eli kun bassopotku imaisee vahvistimelta virtaa, niin konkka "ehtii nopeammin" kuin akku. Periaatteessa jos sulla on kotona akku, laturi ja autopääte, niin konkasta on apua, mutta jos sulla on pelkkä laturi+pääte, niin aika tyhjän kanssa on.

ja jos jaksatte ajankulksenne ni olis siisti jos voisitte laittaa vähä vaiheita miten ootte omat autonne väsänny, eli alusta loppuun vähä työvaiheita...

Golffi on tällä hetkellä vielä projektin alla, laittelen toki kuvia kun edistyy. Ohjelmassa on ainakin ovipahvin tekoa, korin vaimentamista ja peräkontin uudelleenorganisointia. Lisäksi talven/kevään ohjelmassa (auto seisoo talvirengaskauden) pitäisi pellin alle vääntää K-jetronic ja muuta mukavaa. :)

Kondensaattorin taika on se, että se pystyy luovuttamaan virtaa nopeammin kuin akku, eli kun bassopotku imaisee vahvistimelta virtaa, niin konkka "ehtii nopeammin" kuin akku. Periaatteessa jos sulla on kotona akku, laturi ja autopääte, niin konkasta on apua, mutta jos sulla on pelkkä laturi+pääte, niin aika tyhjän kanssa on.

Jep. Ja kannattaa ottaa huomioon että konkissa on eroja. Halpa paska konkka ei "luovuta sitä virtaa" juuri sen nopeammin kuin akkukaan (samassa kokoluokassa mitä halvempi -> yleensä sen isompi sisäinen resistanssi), joten hyöty saattaa olla olematon.
Toisekseen kovaa luukuttaessa konkan tuomasta "teholisästä" on hyötyä vain nopeissa ja terävissä basareissa, koska faradinkin kokoisen konkan tuoma ylimääräinen varaus purkautuu helposti sadasosasekunnissa (en nyt jaksa laskee tarkemmin).

Bassolevyjä testattaessa konkasta ei siis hyötyä ole :)

jaksatkos vähän rupatella tosta korin vaimentamisesta... kuullostaa kiinnostavalta...

Korin vaimennus tehdään yleensä Noisekiller -vaimennusaineella, jota muistaakseni suihkutetaan/maalataan korin pintaan. Hinta pyörinee jossain 50e/litra(?) joten ihan ilmaisesta aineesta ei ole kyse =)
Resonoivat kohdat voidaan toki vaimentaa muillakin aineilla.

jaksatkos vähän rupatella tosta korin vaimentamisesta... kuullostaa kiinnostavalta...

Juu elikkäs pellillä on taipumus resonoida kiusallisesti juuri audiotaajuuksilla, joten on kaksi keinoa päästä eroon siitä:

*Joko muutetaan resonoivan pellin liike-energia lämmöksi tai

*Muuttaa resonanssin taajuus niin alhaiseksi, ettei siitä ole haittaa musan kuuntelulle.

Ensimmäinen keino on se kalliimpi ja toteutetaan tarkoitukseen käytettävillä kemikaaleilla, eli vaimennusmaaleilla. Näitä on mm. Noise Killer ja Vähä-ääninen, joita molempia saa autohifitarvikeliikkeestä. Vikana on vain se, että haluttaessa vaimentaa koko auto (sisätilan pellit, katto, ovipahvit, kojetaulun alaosa) menee sotkua noin 10-15 litraa ja kustannus on noin 15e per litra, joten rahaa uppoaa kohtuullisen paljon. Yhtä autoa olen ollut mukana vaimentamassa, parannus oli oikeasti todella huomattava. Tuli japsiautoonkin sellainen mukava mersu-fiilis kun pistää oven kiinni, kuului vaimennuksen jälkeen sellainen mukava "tumps" sen normaalin räminän sijaan. Tätä keinoa mm. BMW ja Mercedes-Benz sekä Audi käyttävät uusien autojen vaimennukseen. Auto pitää ruiskuttaessa luonnollisesti purkaa sisältä aivan puhtaaksi ja lasit suojata. Levitys tapahtuu käytännössä maaliruiskulla, pensselilläkin onnistuu, mutta tavaraa ei saa niin tasaisesti levitettyä ja kallista ainetta menee vielä enemmän.

Toinen keino on se halvempi ja painavampi, eli hankitaan K-raudasta bitumimattoa, leikataan se sopivan kokoisiksi paloiksi ja liimataan ja lämmitetään kaikkiin isoihin peltipintoihin (matkustamon lattia, peräkontin lattia, ovien sisäpinnat, takasisälokarien sisäpinnat) kiinni ja voìla, resonanssit siirtyvät niin alas, ettei niitä juuri kuule. Matto on halpaa ja asentamista varten ei tarvitse koko autoa purkaa kerralla. Painoa tulee lisää helposti sellainen 50kg, joten moottoritehoa pitää kasvattaa samassa suhteessa. ;) Haittapuolia painon lisäksi on mm. se, ettei bitumimatto pysy katossa ja koskaan mattoa ei saa niin tiiviisti peltiä vasten, että vesi ei pääsisi kondensoitumaan sinne väliin, aiheuttaen korroosiota. Tälläkin keinolla päästään kohtuullisen hyviin tuloksiin.

Itse aion todennäköisesti toteuttaa noiden yhdistelmän, eli mattoa lattioihin sopivasti ja ovipahvit ja kojetaulun alunen vaimennetaan maalattavilla mössöillä. Painoa tulee sopivan vähän ja rahaakaan ei mene aivan rutosti.

Yksi huomoimisen arvoinen seikka on se, että kattoverhoilun kiinnittäminen takaisin irroituksen jälkeen ei ole aivan triviaali juttu, yleensä se vinyyli venyy vaikka kuinka varovasti irrottaisi ja kiinnittäminen suoraan takaisin vaatii helposti aika monta käsiparia, jos ei ole helppoa keinoa kääntää autoa ilmassa ylösalaisin pidemmäksi aikaa kuin hetkeksi. :D Eli kannattaa välttää kattoverhoilun irrottamista viimeiseen asti.

Tietysti samalla kun ottaa koko sisustan pois, voi vähän hitsailla korin saumoja vahvemmiksi ja samalla kun vahvistaa koria, voi laittaa turvakaaret ja kun on kaaret laittanut, niin voi laittaa vähän konetta kondikseen ja ja... Niin se homma etenee. :017:

Kas CM kerkesikin jo vähän väliin. :)

edit: ja se noisekiller maksoikin sen noin 50e/litra, 15e on sen spraypurkin hinta, jolla vaimentaa just pari ovipahvia.

Haittapuolia painon lisäksi on mm. se, ettei bitumimatto pysy katossa ja koskaan mattoa ei saa niin tiiviisti peltiä vasten, että vesi ei pääsisi kondensoitumaan sinne väliin, aiheuttaen korroosiota. Tälläkin keinolla päästään kohtuullisen hyviin tuloksiin.

Joo lopputulos on ihan jees, mitä omia kokemuksia on.
Tosin yks haittapuoli lisää. Bitumimatto ei tykkää myöskään kovasta kuumuudesta. Mustaan autoon en voi suositella (kokemusta löytyy) kun ei edes Sikaflexillä meinaa pellissä kestää =)

oks elämää olemassa ilman auton vaimennustA?
ja mistä siinä on kyse kun näin kerrran auton jossa
muodikas nuoriso yritti popittaa täysiä niin koko auto
"rämisi" ihankuin siellä olisi ollut jotain irtonaisia pellin osia..?
miten sen voi välttää ja onko se normaalia?

Riippuu autosta. Itelläni ei rämise vaikkei olekaan kalliita vaimennusaineita paria bitumimattoa lukuunottamatta.
Toyota DX Gorilla nyt kilisee ja kolisee vaikkei siellä ole edes laitteita. Useasti kuullut musiikin soivan sellaisen ulkopuolella kovempaa kuin sisäpuolella ;) Tämä kertoo siitä, että auto ei ole kovin tiivis vaan äänet pääsee vuotamaan pihalle..
Yksi räminän pienennyskeino on kääntää subbari huutamaan eteenpäin, jolloin rajuin paine kohdistuu enemmän matkustajien takaluukkuun kuin auton ;)
Ei tietty toimi sekään kaikissa autoissa yhtä hyvin. Itselläni on viistoperäinen auto, sedanissa ei välttämättä toimi. Itelläni ei ainakaan pitäisi pärissä mikään paitsi irtotavarat sisätiloissa. Esim puhelin etuosassa irrallaan saattaa pomppia ajoin 1cm korkeudella (paineella saa myös kärpäset yms ötökät autosta -> kärpäset putoo alas ku ne ei pysty lentämään)..

Niin ja vaimennuksella vähennetään seisovien aaltojen muodostumista ja paineen vuotamisia pihalle.

näin kerrran auton jossa
muodikas nuoriso yritti popittaa täysiä niin koko auto
"rämisi"

Ai kerran? :001:

Itse kun olen kotoisin tuolta radanvarsikaupungista, niin noita rämiseviä teinipoppiautoja oli ihan riesaksi asti. Kivasti niitä sykehti aina aamuyöhön asti ikkunan alta.

Räminöihin auttaa lähinnä ruuvimeisseli ja sen lisäksi myös nuo vaimennukset. Jos joku osa rämisee -> resonansseja, jotka pilaa äänen auton sisälläkin.

Riippuu autosta. Itelläni ei rämise vaikkei olekaan kalliita vaimennusaineita paria bitumimattoa lukuunottamatta.

Ja nehän ne vasta kalliita onkin.. :003:

Yksi räminän pienennyskeino on kääntää subbari huutamaan eteenpäin, jolloin rajuin paine kohdistuu enemmän matkustajien takaluukkuun kuin auton ;)

Siis se painehan on ihan just tasan sama miten päin vain, elementti kun liikkuu edestakaisin, ellet sitten taaksepäin sojottaminen tarkoittanut sitä että elementti on about takalasissa kiinni, niinkuin se hyvinkin voi pienemmässä autossa tarkoittaa

yleensä jos auton osat on kiinni toisissaan tukevasti niin ainoo mikä rämisee vakiona on rekisterikilvet ja peilien resonointi. peileistä ongelmaa voi olla vaikea poistaa, tuskin ääntä resonoinnista tulee kuitenkaan haitaksi asti, näkeminen taaksepäin voi olla hankalampaa... rekisterikilvet siks ku ne on vankila-peltii, mutta tunkemalla tiivistettä rekisterikilven alle saadaan sekin haitta pois...
joihinkin autoihin on about mahdotonta virittää hyvää ääntä, esim Toyota Yaris: nimellä kulkeva koirankoppi on mitä huonoin rakentelukohde. (Kaverilla tommoseen asennettiin kamat ja sitten huomattiin et kivoja seisovia aaltoja muodostuu, osa äänistä vaimenee ja osa korostuu jotain 5-10 dB, koko sisustus on rämisevää isoa muovikappaletta ja niin edelleen.)