A sad week for the music industry

genki, 7.12.2008 13:19:
a) beatportia, junoa ja muita on hemmetin helppo käyttää jos on tietokoneeseen joskus koskenut

Käyttäminen suht helppoa, totta. Ostaminen ei. Beatport
lienee lähimpänä nettilevykaupoista sitä, mikä on oikeasti
helppoa.

petraxx, 7.12.2008 21:21:
---
Lauri, 7.12.2008 20:49:
Miksi sä haluat kohdistaa tän muhun?


---


Ei ollut tarkoitus :) Luulin, että puhut itsestäs, kun sanoit et turha tulla avautumaan julkisesti ihmisille, jotka tekevät leipänsä eteen helvetisti töitä vailla mitään kiitosta.

Tää on ollut varsin mielenkiintoinen keskustelu, ihan hyvä ravistella omiakin luutuneita ajatuksia. Lisäks oon saanut tänään kasapäin maileja ja privaviestejä tästä aiheesta, jotka on nekin ihan tervetulleita mut monilla niin fiksuja ideoita, että kyllähän ne kannattais jakaa muidenkin kanssa!

Tarkoitan leipätyöläisillä niitä, jotka unelmoivat, mutta eivät koskaan
saavuta unelmiaan, koska eivät tee asioille mitään.

Tää on itseasiassa todella hyvä keskustelun aihe. Harmi että se menee
luultavasti melko hukkaan täällä. Itse haen provosoivasti tälle tilanteelle
vain päinvänselvyyksien kääntöpuolta ja uusia näkökantoja.

Musiikkiteollisuus käyttää alati kapenevia resurssejaan taistelussa
mahdotonta vastaan, sen sijaan että käyttäisi samat summat ajattelu-
mallin muuttamiseen ja piratismin hyödyntämiseen.
Seuraavat 10 vuotta tulevat varmasti olemaan melkoista myllerrystä,
lobbausta, lakisäätöjä, yms. mutta ennemmin tai myöhemmin
tällekkin nykytilanteelle nauretaan ja ihmetellään, miksei asioita tehty
silloin suoraan "näin". Mikä se "näin" on, jääkin kysymysmerkiksi.
Toivottavasti jotain fiksua.

Lauri, 7.12.2008 22:01:
ennemmin tai myöhemmin tällekkin nykytilanteelle nauretaan ja ihmetellään, miksei asioita tehty
silloin suoraan "näin". Mikä se "näin" on, jääkin kysymysmerkiksi.
Toivottavasti jotain fiksua.

Skeptikko veikkaisi ettei tulevaisuudessa ihmetellä yhtään, vrt. lex Karpela.

Apo, 7.12.2008 20:33:
Toisaalta, lisäarvojutuilla saa kivaa premium/limited fiilistä, mikä voi tulevaisuudessa olla kovakin juttu.

mua on jo alkanu nyppimään noi limited edition extra obs-lärpäkkeet joilla ei oo mitään muuta arvoa kuin kiva ulkomuoto ja hyödyttömät kylkiäiset, toimivat ja käytännölliset lisukkeet on aina plussaa mut esim. cd nykymuodossaan on jo ihan tarpeeks kuvineen, infoineen ja tietenkin musiikkeineen.

musiikin digimuodot ja helpottuneet dj-softat saa ehkä useamman kotikuuntelijan huomaamaan mahdollisuuden ns. tanssimusiikin hyödyntämiseen ilman kalliita ja tilaa vieviä laitteita, tapahtuu sitä murrosta musiikin kuluttajissakin muun myllerryksen ohella.

Lauri, 7.12.2008 20:55:
---


Käyttäminen suht helppoa, totta. Ostaminen ei. Beatport
lienee lähimpänä nettilevykaupoista sitä, mikä on oikeasti
helppoa.

pakko vielä kaivella tätä, mutta en välttämättä ymmärrä mikä siinä ostamisessa on vaikeaa? ok pitää olla luottokortti ja pitää antaa sen numero sinne ja sit checkouttaa ja tarkistaa et paljon verot, hyväksyä loppusumma ja sit downloadata ne kipaleet (beatport downloader -softa muuten auttaa siinä aika hyvin, voi donaa massana eikä tartte yks kerrallaan).

mut joo, ite kun käyttää sitä ainakin joka viikko niin varmaan on vähän erilainen käsitys siitä, mutta ihan aidosti kiinnostaa että mitkä noissa on yleensä hankalia juttuja, ja että mitä pitäis kehittää? tää varmaan kiinnostais mm. digital tunes -lafkan vetäjiäkin, jotka kai tällä boardilla aika useasti pyörii.


mitä tulee tohon Petran ja Laurin vääntöön, niin en tiedä mitä horoskooppia edustatte mut itse oinaana toi näyttää must siltä että kaksi sarvipäätä puskee toisiaan vasten. ;] varmasti kummatkin on saanut näkemystä jo tähän mennessä, ja jos ette te niin monet muut! kiitos keskustelusta!!

Ciao!

Todella hyvä aihe - harmi että ehdin mukaan keskusteluun vasta nyt.
Mä ymmärrän pointin tuossa topicin starttiviestissä hirveän hyvin - musaa rakastavat DJ:t ja artistit ympäri maailmaa reagoi, kun itselle jotain rakasta häviää tai uhkaa hävitä skenestä. Lueskelin Facebookista aiheeseen liittyviä viestejä ja siellä ehdoteltiin DRM:n lisäämistä biiseihin ja väläyteltiin jopa oikeusjuttuja. Piratismin vaikutuksista huolimatta se kuitenkin kääntyy nopeasti itseään vastaan: "sue your fans" ei varmaankaan ole artisteille tai labeleille pitkällä tähtäimellä se tehokkain promootiokeino.

Mitä tulee taas piratismiin, niin suurin laitonta lataamista harrastava joukko taitaa tällä hetkellä olla nuoret ja nuoret aikuiset. Heille CD-formaatti on liian kallis ja valitettavan moni hyvä nettikauppa ei tällä hetkellä salli ostoja ilman luottokorttia, jota harvalta nuorelta myöskään löytyy. P2P-verkkojen käyttö ratkaisee heille tässä tapauksessa kaksi ongelmaa - ja samalla tarjolla on loputon määrä laadukasta, hyvää musiikkia ja vielä loputtomasti uusia artisteja, joista ei muuten tulisi kuultua. Ei tätä joukkoa pysäytä DRM:t tai muutama oikeusjuttu-uhkaus - vaan (kuten tässäkin topicissa on jo mainittu) jokin vieläkin houkuttelevampi ja helppokäyttöisempi teknologia kuin P2P ja vastaavat.

Labeleiden ja niille levyttävien artistien tulee pikkuhiljaa muuttua tämän kehityksen mukana. Hyvä esimerkki tällaisesta on vaikkapa Cocoon, joka menestyvän labelin lisäksi pyörittää menestyvää klubia, Väthin management-juttuja, webbikauppaa jne. Jos Väthin Sound of the 9th Seasonia downloadataan netistä, labeli takuulla menettää tuloja, mutta vastaavasti Väthin fanijoukko kasvaa, useampi tyyppi tietää Cocoonista ja tuloja tulee niitä kautta lisää.
Ja ettei otettaisi esimerkiksi pelkkiä superklubeja, niin vastaavasta löytyy pienempi esimerkki koti-Suomesta, jossa Danceteria pyörittää omaa pientä, laadukasta labeliaan menestyvän klubin rinnalla ja molemmat hyödyttävät vahvasti toisiaan, vaikka julkaisuja löytyisikin ladattavaksi ilmaiseksi.

Levyteollisuus saattaa olla kriisissä, mutta musiikkiteollisuudella menee kovempaa kuin koskaan. Oikeusjuttujen ja "älkää hei warettako"-vetoomusten kirjoittaminen on loppujen lopuksi yhtä tyhjän kanssa. Sama kuin olemassaolostaan taistelevat pienet levykaupat pyytäisivät et "hei älkää nyt ostako niitä mp3sia, kun meiltä lähtee asiakkaat".
Ekaa kertaa sitten 12-tuumaisten vinyylien syntymisen kuluttajat on määräämässä näin isosti suuntaa, johon musa- ja levyteollisuus menee. En väitä et suunta on 100% oikea, mutta tähän on vain sopeuduttava.

Mä ostan 100% kaiken musan mitä kulutan muutamia hassuja promomiksauksia lukuunottamatta, mut mun on myös hirveän helppo ymmärtää niitä, jotka ei näin tee - kuten myös artisteja ja labeleita, jotka ei edellämainittuja voi ymmärtää lainkaan.

Uk hardcore-legenda Luna-C julkaisi juuri koko, siis KOKO, Kniteforce-katalogin ysärin alusta lähtien ilmaiseksi. http://www.kniteforcerevolution.com/ Myös osa sivu-labelien julkaisuista löytyy ilmaisina, ja jos oikein ymmärsin, niin jatkossa vielä loputkin.

luna-C:n ajatuksia musiikkibisneksen tulevaisuudesta, ja syistä julkaista labelin vanhat ja tulevat julkaisut ilmaiseksi voit lukea http://www.kniteforce.wordpress.com En nyt jaksa kaivaa mitään suoria linkkejä, mut kyseiset kirjoitukset sijoittuu blogin alkupäähän. Suosittelen lukemaan.

ps. kuulema pitäis ladata hillitysti noita tiedostoja ettei mee serveri ihan tukkoon :)

genki, 8.12.2008 08:29:
pakko vielä kaivella tätä, mutta en välttämättä ymmärrä mikä siinä ostamisessa on vaikeaa? ok pitää olla luottokortti ja pitää antaa sen numero sinne ja sit checkouttaa ja tarkistaa et paljon verot, hyväksyä loppusumma ja sit downloadata ne kipaleet (beatport downloader -softa muuten auttaa siinä aika hyvin, voi donaa massana eikä tartte yks kerrallaan).

mut joo, ite kun käyttää sitä ainakin joka viikko niin varmaan on vähän erilainen käsitys siitä, mutta ihan aidosti kiinnostaa että mitkä noissa on yleensä hankalia juttuja, ja että mitä pitäis kehittää? tää varmaan kiinnostais mm. digital tunes -lafkan vetäjiäkin, jotka kai tällä boardilla aika useasti pyörii.

Niin, sä ammattikäyttäjänä luultavasti näet tosiaan asian
vähän eri tavalla. Itse satunnaisasiakkaana näen sen niin,
että ostaminen on "liian haasteellista" jotta sitä jaksaisi
tehdä. Muutaman kerran oon yrittänyt ja joka kerta tulee
joku kommervenkki, jonka johdosta homma jää kesken.

Tuossa kuvasit portaittain sen ostoprosessin. Kun meet
kauppaan hakemaan röökiaskin, niin kuinka paljon joudut
"ajattelemaan" sitä tilannetta? Siinä vaiheessa, kun nettikaupan
ostoprosessi on yhtä helppo (meet sisään, valitset ja nappia painamalla
homma on maksettu ja biisi tulossa koneelle), siinä vaiheessa
nettikaupan bisnes kukoistaa. Luultavasti se ei ole teknisesti
vielä mahdollista (?), mutta ei siihen varmaan kauaa mene.

Itse voisin helposti ostaa 500-1000 kappaletta vuodessa,
jos se olisi noin helppoa. Nykyisestä ~0:sta tuo nousu olisi
melkomoista. Ja uskon kaltaisiani satunnaiskuluttajia
löytyvän aika monia ympäri maailman.

Orion, 8.12.2008 08:50:
Mä ostan 100% kaiken musan mitä kulutan muutamia hassuja promomiksauksia lukuunottamatta, mut mun on myös hirveän helppo ymmärtää niitä, jotka ei näin tee - kuten myös artisteja ja labeleita, jotka ei edellämainittuja voi ymmärtää lainkaan.

Tuli muuten mieleeni seikka em. tekstistä. Miksi miksausten ja
podcastien myyntiä ei ole aloitettu isommassa määrin? Itse
maksaisin mieluusti (ottaen huomioon ostamisen helppous)
hyvästä miksauksesta.

Hyvä miksaus on tarkkaan suunniteltu teos, joka mielestäni
on huomattavasti enemmän kuin vain artistialbumi. Parhaassa
tapauksessa tietysti koko miksaus on artistin omaa tuotantoa.

Tietysti asiassa on lisensointi-onglemansa ja tekijänoikeus-
kysymykset, mutta näkisin tuossa vallan mainion markkina-
raon. Mutta mikäli artistit ja labelit haluavat kehittyä kulutuksen
mukana, raivataan nuo esteet musiikkiteollisuuden toimin.

Lauri, 8.12.2008 09:57:
Tietysti asiassa on lisensointi-onglemansa ja tekijänoikeus-
kysymykset, mutta näkisin tuossa vallan mainion markkina-
raon. Mutta mikäli artistit ja labelit haluavat kehittyä kulutuksen
mukana, raivataan nuo esteet musiikkiteollisuuden toimin.

Yksittäisen dj:n on todella vaikea hoitaa nuo lisensoinnit johonkin podcast-tyyppiseen myyntiin. Lisenssit maksetaan (yleensä) kertamaksuna etukäteen. Puhutaan sen verran isosta summasta rahaa esimerkiksi 10 biisin mixtapen ollessa kyseessä, että ilman todella rahakkaita taustavoimia ei dj:llä ole itsellään mahdollisuuksia niitä maksaa. Toki olisi hyvä, jos tähänkin pystyttäisiin kehittelemään jonkinlainen järjestelmä, jolla voitaisiin tukea artistia myös näiden tuntemattomampien miksauscd:itten muodossa. Olisiko sitten esimerkiksi sellainen mahdollista, että suoraan ostetusta podcastista jyvitettäisiin tietyn prosentin mukaan artistille rahat?

Sellanen juttu muuten, että aika monella levy-yhtiöllä on maininta sivuillaan, että biisejä voidaan käyttää non-profit mixtapeissa ilman tekijänoikeudellisia vaatimuksia. Myytävä podcast ei tietenkään enää ole non-profit.

Miikan tekstin aikana tuli mieleen, että koskakohan
joku fyysisten levyjen myyntipiste keksii ruveta
myymään itse koostettuja levyjä? Tiloissa muutama
tietokone, jolla voit valita tuhansista ja tuhansista
biiseistä haluamasi ja koostaa sen levyn (tai vaikka
iPodin, tms mp3 soittimen).

Lopuksi kassalle ja toteutuneen mukaan veloitus.

Sama tietty onnistuu kotikoneellakin, mutta kun
kerta fyysisiä liikkeitä on olemassa, niin miksi ei.

Lauri, 8.12.2008 09:57:
---
Orion, 8.12.2008 08:50:
Mä ostan 100% kaiken musan mitä kulutan muutamia hassuja promomiksauksia lukuunottamatta, mut mun on myös hirveän helppo ymmärtää niitä, jotka ei näin tee - kuten myös artisteja ja labeleita, jotka ei edellämainittuja voi ymmärtää lainkaan.

---


Tuli muuten mieleeni seikka em. tekstistä. Miksi miksausten ja
podcastien myyntiä ei ole aloitettu isommassa määrin? Itse
maksaisin mieluusti (ottaen huomioon ostamisen helppous)
hyvästä miksauksesta.

Podcast on artisteille (esim. Above&Beyond) tai jopa lehdille (esim. Resident Advisory) erinomaista lisäarvoa tuova ilmainen tuote. Tähän mä uskon tämän enemmän ja enemmän menevän. Musiikista tulee yhä enemmän ilmaisen kaltainen tuote, jolla tuotetaan lisäarvoa muille tuotteille, jotka tuottavat sen saman rahallisen tuloksen, joka aiemmin tuli levymyynnistä.

Ja siis vastauksena sun kysymykseen: myydäänhän miksauksia digitaalisesti jatkuvasti esim. iTunesissa, josta ladattuna se käytännön toimivuus on samaa kuin podcastissa.

Orion, 8.12.2008 10:34:
---
Podcast on artisteille (esim. Above&Beyond) tai jopa lehdille (esim. Resident Advisory) erinomaista lisäarvoa tuova ilmainen tuote. Tähän mä uskon tämän enemmän ja enemmän menevän. Musiikista tulee yhä enemmän ilmaisen kaltainen tuote, jolla tuotetaan lisäarvoa muille tuotteille, jotka tuottavat sen saman rahallisen tuloksen, joka aiemmin tuli levymyynnistä.

Ja siis vastauksena sun kysymykseen: myydäänhän miksauksia digitaalisesti jatkuvasti esim. iTunesissa, josta ladattuna se käytännön toimivuus on samaa kuin podcastissa.

En tietty valita, jos joku asia on ilmaista ;) Enkä käytä
iTunesia. Tuli vain mieleen, että mieluusti sitä maksaisi
kokonaisteoksesta, jos se on muutakin kuin vain biisi
toisensa perään sekoitettuna.

Kun piratismin ja kopiosuojausten suhdetta on täällä pohdittu, niin tämä uutinen sopii tänne kuin nenä päähän:

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=36026&tyyppi=1

Tänä vuonna maailman eniten Bittorrent-piraattilevitystä levitystä saaneet pelit on selvitetty. Listan ylivoimaisessa kärjessä on hittipeli Spore. Näyttää kuitenkin siltä, että kyse ei ole ainoastaan pelin suosiosta, vaan siitä että Sporen drm-kopioesto iski julkaisijan omaan nilkkaan.
Bittorrent-vertaisverkoissa eniten levitettyjä piraattipelejä on selvittänyt Torrentfreak. Sen mukaan Spore on harvinaisen paljon piraattiverkoissa levitetty peli.

Kopiosuojauksen kohu ilmeisesti paisutti piratismilukuja

Sporea on tänä vuonna levitetty Bittorrentilla 1,7 miljoonaa kappaletta, mikä on ennätysluku. Sporen piraattilevitys ylsi lähelle virallisia myyntilukuja, mikä on poikkeuksellista.

On todennäköistä, että Sporen ympärillä käyty kohu drm-suojauksesta on vaikuttanut piratismilukuihin. Spore asensi koneille luvatta erillisen kopioesto-ohjelman, joka esti Sporen asentamisen liian useille koneille. Tämä herätti paljon kritiikkiä. Näyttää siltä, että jotkut ovat jättäneet pelin ostamatta tämän takia, ja valinneet suojaamattoman piraattiversion.

petraxx, 6.12.2008 15:52:
Ennen artisti sai levytyssopimuksen ja mukavan summan ennakkoon, jolla elää sen levynteon ajan. Nyt ennakkoon ei makseta mitään, koska levy-yhtiöillä ei yksinkertaisesti ole tähän varaa surkean myynnin takia. Myös myynnistä saadut provisiot laskevat koko ajan, edelleen surkean myynnin takia.

Palaan tähän vielä pikkasen, koska jaksoin käyttää hyödyllistä
aikaa aiheen tutkimiseen.

RIAA:n statistiikkojen mukaan, vuonna 2007 oltiin musiikkiteollisuudessa
samoissa "arvoissa", kuin vuonna 1993, eli vähän vajaa 11 miljardia
dollaria (myydyn musiikin osalta, mitattuna jälleenmyyntiarvolla).
Mielenkiintoisia tärppejä oli esim :

Sinkkuja myyty 1993 vajaa 100 miljoonaa kpl,
vuonna 2007 vähän reilu 810 miljoonaa kpl.

Albumeita myyty 1993 vähän reilu miljardi kpl,
vuonna 2007 vähän reilu 550 miljoonaa kpl.

2007 myytiin siis enemmän yksikköjä, kuin vuonna
1993, johtuen siitä, ettei jengin tartte enää ostaa
koko albumia vaan voi ostaa ne biisit joista diggailee.

Vuonna 2000 arvo oli n. 12,5 mrd dollaria ja jaksaisin
väittää että tuo parin miljardin gäppi tähän päivään
verrattuna on poistunut nimenomaan jakeluportaan
liikevaihdosta. Se, että parin dollarin nettibiiseillä saadaan
sama tulos kuin 1993 parin kympin fyysisillä medioilla
ei voi tarkoittaa kovin montaa asiaa. Vuonna 1993
artisti saattoi keskittyä albumin tekoon pitkään ja
levy-yhtiö piti huolen, että levy myy. Vuonna 2008
julkaisutahti pitää olla huomattavasti kovempi, tai
vaihtoehtoisesti pitää myös keikkailla. Levy-yhtiöt
eivät enää juurikaan tee artisteja, vaan artistit luovat itse
suosionsa. Provisiot voivat toistaiseksi olla summana
suhteellisen matalia, mutta varmasti kasvavat tulevaisuudessa.

Jonkun analyysin mukaan musiikkkiteollisuus (jenkeissä)
häviää piratismin takia 12,5 miljardia dollaria vuosittain.
(ipi.org). Olisi mielenkiintoista tietää paljon hävisi vuonna
1993 piratismin takia, kun nettiä ei ollut valtaväestöllä.


Musiikkiteollisuus on lähtenyt väärälle raiteelle ehdollistamalla
kuluttajan vastaamaan yhä enenevässä määrin kaikenlaisista
säädöksistä yms., kun nimenomaan pitäisi tehdä päinvastoin -
poistaa sitä vastuuta kuluttajalta ja antaa tälle elämyksiä,
tuottaa mielihyvää. Musiikki ei maailmasta lopu, oli tilanne
mikä hyvänsä.

Sitten kun paljon kaipaamani nettiostamisen helppous on
todellisuutta, en näe syytä miksei bisnes kukoistaisi
huomattavasti isommilla summilla kuin 90-luvun lopun
kultavuosina. Rajallista on vain ihmisten ostovoima.

Siistiä nähdä, mitä tapahtuu.

Ehkä tulevaisuuden kotistereoissa on mahdollisuus suoraan
internet-liittymään, josta voit valikosta selata haluamasi
radiolähetyksen, albumin tai yksittäisen biisin ja maksaa
kulutuksen mukaan. Levykaupoilta voisi tilata räätälöityjä
kokonaisuuksia suoraan, maksaa summan x laskulla tmv.
Mahdollisuudet ovat rajattomat, mielikuvituksen mukaan.

A sad week for the music industry

indeed. rip john lennon & dimebag darrell.



;)

Lauri, 8.12.2008 10:32:
Miikan tekstin aikana tuli mieleen, että koskakohan
joku fyysisten levyjen myyntipiste keksii ruveta
myymään itse koostettuja levyjä? Tiloissa muutama
tietokone, jolla voit valita tuhansista ja tuhansista
biiseistä haluamasi ja koostaa sen levyn (tai vaikka
iPodin, tms mp3 soittimen).

Lopuksi kassalle ja toteutuneen mukaan veloitus.

Sama tietty onnistuu kotikoneellakin, mutta kun
kerta fyysisiä liikkeitä on olemassa, niin miksi ei.

Itse asiassa ainakin Wienissä tällainen liike oli Museum Quarterissa jo joskus 3-4 vuotta sitten (en muista nimeä). Voin kertoa että oli aivan helvetin kätevä, sai valita esim. Cheap Recordsin kaikista julkaisuista juuri ne mitkä iteltä puuttuivat, haluamaansa järjestykseen, kassan kautta ja cd käteen, niks naks. Eikä ollut edes kallista. Olettaisin siis että kyllä tuollaisia ainakin ulkomailta löytyy lukuisia.