Lauri Törni ...se pitäis lisätä suomen peruskoulun historian opetuxeen yhtälailla kuin 7 veljestä kummitteli äidinkielessä..on muuten hyve kirija toi uus..ehdotan ehdottamasti jos vähääkään sotahullua muistutat.. :)
Just tänään sain luettua ekan kirjan kannesta kanteen sitten peruskoulun (pois lukien koulukirjat). Tulipa myös huomattua ettei kirjojen lukeminen niin tylsää olekaan miltä se saatiin kouluaikoina tuntumaan. Vähän harmittaa, että lukemisesta on jäänyt niin ikävä kuva kouluajoista, vaikka lehtiä ym. olen aina lukenut mielelläni. Käsittääkseni se on myös paljolti siitä kiinni missä määrin kotona on harrastettu lukemista, elikkä siltäkään puolelta ei järin ole rohkaisua tullut. Harmi sinänsä. Ehkäpä kiinostus lukemiseenkin vielä herää..
Tukehtuminen on irvokkaan humoristinen kertomus Victor Mancinista, seksiriippuvaisesta antisankarista, joka elää äitinsä varjossa. Mancini joutuu elättämään sairaskodissa makaavaa äitiään eikä kaihda keinoja selviytyäkseen. Päivisin hän on irlantilainenrenki 1730-luvulla, iltaisin hän tukehtuu pihviin. Keskiviikkoisin paineita poistaa Nico, perjantaisin Tanya, sunnuntaisin Leeza. Kukoistava rappiotila häirintyy kun himoittava tohtori Marshall vaatii Victorilta suurta uhrausta äidin hyvinvoinnin eteen. Mutta onko Victor valmis siihen? Ja haluaako hän äidinsä ennalleen?
Chuck Palahniukille tyypilliset absurdit juonenkäänteet yllättävät lukijan yhä uudelleen.Koko mestarillinen rakennelma huipentuu vasta viimeisellä sivulla.
Enimmäksee tulee luettua DragonLancea mut esim samuraista kertova Musashi on aivan mainio... päitä lentää... Myös Douglas Adamsin koko Linnunrata eepos on aivan mainio... Kaikki Adamsin klassikot samoissa kansissa... Jos joku pitää muinaisesta Egyptistä niin kannattaa lukea Wilbur Smithin Joen Jumala ja Niilin Noita... Mainioita kirjoja...
vastatakseni otsikkoon, kyllä kolahtaa.. varsinkin fantasiakirjat.. tolkien on tietystikin ihan paras, hobitti oli ihku lukee, varsinki englanniks... ja sit robert jordanin ajan pyörä -sarja on tosi hyvä.. ja dragon lance toki.. fantasiaa on vaa paljon kivempi lukee alkuperäsel kielel eikä käännöksenä. mut kyl muutkin kirjat on ihan jees, varsinkin brittiläiset romaanit. ja novelleist tykkään..
Ei nappaa pätkän vertaa enää nykyään. Lapsena luin itseni kai jotenkin ähkyksi. Pari kirjaa on kirjahyllyssä, mutta nekin on jääny lukematta. Tyttöystävä lukee varmaan 1000 sivua päivässä =)
uuh, kunpa kolahtaisivatkin! kirjoista voi olla paljonkin hyötyä... vihaan lukemista, ja ainoat kirjat mitä luen ovat tentti- tai pääsykoekirjoja... lukiossa äikän tunnilla luin pakollisia kirjoja jokaisella kurssilla... valitsin kaikkein järkyttävimmät ja shokeeraavimmat kirjat, mutta mielestäni ne olivat erittäin pliisuja... blaah, mutta nauttikaa te muut minunkin puolesta*joo*
ma tykkaan lukee. tosin pitaa olla aikaa.. jos on kauheesti muuta kiiretta nii ei kerkii lukeen tai nain ma itelleni sanon... tie sit et okse totta mutta kuitenki ne kirjat... raamattuu oon lukenu se on harvinaisen mielenkiintonen kirja suosittelen
sitten on tietenkin noi fantasia/science fiction kirjat kuten joku joskus aikasemmin sano mita enemman psykee ja cyberia ja lohikaarmeita ja haltioita sita siistimpaa
mina luen aina kun on aikaa
edit: ja aku ankkaa ja roopesetaa en vaiha mihinkaan
Liityn Eddingsin kannattajien harvaan joukkoon. Onhan ne kirjat hieman toistensa kopioita, mutta on siinä ollut kaverilla hauskaa niitä kirjoittaessa.. kolmannella kierroksella alkaa hahmoista paljastua mitä mielenkiintoisempia piirteitä..juuh.
Tolkien on tietysti .. ööh.. no, osaahan kirjoitaa pitkiä, mukaansatempaavia juttuja. Ja lyhyempiäkin. Alkuperäiskieli kauniimpaa kuin suomennos..
Hobbin Salamurhaaja-trilogian tunnistan oitis omakseni. Mikään muu ei ole vielä onnistunut kolahtamaan yhtä kovaa.
Lukeminen on minulla vapauttavaa ajankulua.. tosin joskus huomaan hyvän kirjan ollessa kesken etsiväni syitä jäädä töistä tms pois jatkaakseni lukemista*blush*
totta heevetissä meikä kirjoja lukee,bileitten jälkeen ne on ainoa pakokeino todellisuudesta,fantasiaa ja scifiä,muuta ei tartte....viikossa menee n.3 kirjaa
sormustenherrat oon lukenu jotai 14kertaa ja muutenki aikalailla kaikki fantasia kirjat
Saara:
Paras kirja jonka olen lukenu on ehdottomasti Neil Gaimanin Neverwhere... Kannattaa lukea jos ei oo viel lukenu
tämmöistä huhua olis gaimanin tuotannosta liikkellä. sandmanistä olis tulossa leffa, deathistä kans. joistain gaimanin kirjoista myös. heppu ite olis tämmöistä sanonut kun oli suomessa käymässä. ymmärsin että gaiman itse olisi käsikirjoitusten takana eli mitään hirveää huttua ei välttämättä olis tulossa.
kirjat ovat ainoa rakastamisen arvoinen asia tässä maailmassa.
muutamia tutustumisen arvoisia kirjailijoita ovat ainakin margaret atwood, jostein gaarder ja hmm, onhan niitä monia, mutta jostain syystä ei nyt juuri tule mieleen. michael mooren kirjat viihdyttävät myös, ja kaikki poliittinen on mukavaa. lisäksi minäkin tunnustaudun gaimanin faniksi.
eikä tietenkään pidä unohtaa klassikoita, jotka kaikkien kuuluisi lukea: pikku prinssi, veljeni leijonamieli, tuhat ja yksi yötä... on niin paljon hyviä kirjoja, mutta niin vähän aikaa.
R.A Salvatoren kirjat ovat puhdasta Exp.aa ja kun ei itse expaa jossain interpitin viidakoissa pitää sitä tietysti saada luettua exp.tä suurella sydämmellä
Tietysti kaikki Games Workshopin FB ja WH40k Maailmoihin sisältyvät Fantasia ja scifi kirjat ovat puhdasta nannaa.. Kunnon synkkää mähinöintiä erittäin hyvässä ja syvässä maailmassa. suomennettu on tosin vain muuta kirja FB:n puolelta.
Katie Salenin ja Eric Zimmermannin Rules of Play : Game Design Fundamentals on ihan tolkuttoman hieno teos pelisuunnittelusta. Peruspelaajalle kirja ei anna paljoa, mutta jos on millään tasolla kiinnostunut pelien suunnittelemisesta tai analysoimisesta, on Rules of Play pakollista luettavaa.
Like Scifiltä - J.G.Ballard:in kirjoittama - Super Cannes
Raadollinen näkymä Todella Nerojen ja Kyvykkäiden ihmisten työnarkomaaniseen elämään Vain työtä varten suunnitellussa maailmassa Eden-Olymppiassa.
Stupid White Men - Michael Moore
Bowling For Columbinen nähneenä osasin odottaa jotakuinkin sitä, mikä seurasi; Bushin hallinnon, Amerikan ulkopolitiikan, valkoisen väestön, republikaanien, demokraattien ja miessukupuolen täydellisen lyttyyn lyömisen. Mooren tyyli kirjoittaa on hauska, mutta avoin puoluellisuus oli paikka paikoin raskastakin luettavaa
Hyvänä puolena on Mooren välitön, poliittista jargonia välttävä lähestymistapa ja ilkeä huumori, mutta Bowling For Columbinen rinnalla kirjan sanoma vaikuttaa hieman tekopyhältä.
Eipä sitä juurikaan enää hirveästi lue, mut suosittelen kaikille jotka haluaa pidentää elämää muutamal vuodella Juha Vuorisen Tolppa apina, juoppohullun päiväkirja 2 on muuten sit sellainen pläjäys et oksat pois. Nauraa saa sit monen vuoden edestä Suosittelen lämpimästi...