Posts: 2,729
mastream, 15.3.2009 12:03:
---
jukebox, 15.3.2009 03:19:
---
---
Olisiko niin, että tuon kirjan painosmäärä on ollut pieni ja lähes kaikki kappaleet ovat menneet harrastajien hyllyihin jo silloin.
hyvin mahdollista. tuohan on yleinen vitsaus puhuttaessa vähänkin spessummasta painotavarasta. tosin ainahan voi vaikka wanted-ilmoituksilla lisäkuormittaa esim. keltaisen pörssin kaltaisia levikkejä ja kaiholla huudella ks. julkaisun perään. "yrittänyttä ei laiteta."
Posts: 2,527
jukebox, 15.3.2009 16:29:
---
mastream, 15.3.2009 12:03:
---
jukebox, 15.3.2009 03:19:
---
---
Olisiko niin, että tuon kirjan painosmäärä on ollut pieni ja lähes kaikki kappaleet ovat menneet harrastajien hyllyihin jo silloin.
---
hyvin mahdollista. tuohan on yleinen vitsaus puhuttaessa vähänkin spessummasta painotavarasta. tosin ainahan voi vaikka wanted-ilmoituksilla lisäkuormittaa esim. keltaisen pörssin kaltaisia levikkejä ja kaiholla huudella ks. julkaisun perään. "yrittänyttä ei laiteta."
Fuuu.... Noh, pitäs varmaan tehdä erityisiä toimenpiteitä oikeasti että ton kirjan sais, kymmenisen vuotta kumminkin himoinnut saada kyseistä opusta omaan hyllyyn.... Noh, ehkä sitten kovempi etsintä päälle kun muutan sinne pääkaupunkiseudulle
Posts: 1,936
jukebox, 14.3.2009 04:29:
MIKSEI KONEMUSA NÄY JA KUULU?
yksi syy siihen, että konemusiikki ja dj-kulttuuri ovat pysyneet median huomaamattomissa, on että konemusaan kuuluu anonymiteetti. tekijöillä on usein taiteilijanimi tai pseudonyymi, joka vaihtuu heti uuteen, kun suosio on uhannut verhottua yksityisyyttä.
tähteys ei useinkaan ole tavoite. tekeminen on jatkuvaa tasapainoilua underground-asenteen ja toimeentulon välillä.
toinen konemusiikin tuntemattomuuden takaava seikka on se, että median musiikkitarjontaa: VARTIOIVAT ROCKIN SISÄLLÄ SYNTYNEET JA KASVANEET IKÄLUOKAT, JOILLE ROCK ON YHÄ MAAILMAN TODENTAJA. konemusiikki on vihollinen, jota ei ymmärretä ja siksi sitä on joko aktiivisesti vastustettava tai mitätöitävä. MYÖS VAIKENEMINEN ON KANNANOTTO.
Ihan mielenkiintoisia noi sun tekstisi. Ilmeisesti kirjoitettu joitakin vuosia takaperin, kun mainitset sivulauseessa esim. paljon Jussi-ehdokkuuksia saaneen Bad Luck Love -leffan (valmistumisvuosi 2000). Missäs lehdissä ja milloin sun tekstit julkaistiin?
Nyt kun elämme vuotta 2009, niin pitää kyllä huomauttaa että konemusiikista nyt jo jotain kirjoitetaankin. Näin esimerkiksi tän perjantain Metro-lehdessä (s. 26 taulukko)
http://static.metrolive.fi/nakoislehdet/metro/MET20090313/
Sinänsä kuvaavasti tostakin pdf-aukeamasta voimme huomata, että Pelle Miljoonan ja Tumppi Varosen (mainoksessa olevat) kuvat on isompia kuin Locodicen tai Arminin kuvat, mutta kuitenkin
Metro-lehdessä on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut haastikset myös Above and Beyondin Paavosta, Danceterian Heikistä ja Anasta, Konemetsän Petestä ja Pussyn Tarusta. Kirjoittajana harvinaisen pitkän linjan klubeilla kävijä kautta ammattitoimittaja, ja tää tieto on sit ensi käden tietoa.
Noi mainitut jututkaan ei yksinään voi nollata sitä sunkin esittämää pointtia, että suurin osa toimittajista tosiaan tajuaa musiikista vain rokkia, jonka esittäjät ovat tunnistettavampia. Eikä sitäkään, minkä joku toinen taisi huomauttaa, että (rohkenen sanoa: muut) konemusiikista kirjoittavat toimittajat kuvaavat konemusiikkia yleensä "teknon jumputukseksi". Samaan aikaan sellainenkin kirjoittaja, joka konemusiikista jotain tajuaa, joutuu asettelemaan sanojaan suuren yleisön käsityskykyä silmällä pitäen. Teknon, housen ja trancen jokaista alagenreä ei voi ruveta namedroppaamaan julkaisuissa, joita suuri yleisö lukee. Vähän pitää oikoa mutkia, koska lehtiä tehdään keskivertolukijoille, keitä he nyt ovatkaan.
Posts: 1,936
Posts: 549
Kon-tiki, 15.3.2009 18:11:
---
Nyt kun elämme vuotta 2009, niin pitää kyllä huomauttaa että konemusiikista nyt jo jotain kirjoitetaankin. Näin esimerkiksi tän perjantain Metro-lehdessä (s. 26 taulukko)
http://static.metrolive.fi/nakoislehdet/metro/MET20090313/
Sinänsä kuvaavasti tostakin pdf-aukeamasta voimme huomata, että Pelle Miljoonan ja Tumppi Varosen (mainoksessa olevat) kuvat on isompia kuin Locodicen tai Arminin kuvat, mutta kuitenkin
Metro-lehdessä on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut haastikset myös Above and Beyondin Paavosta, Danceterian Heikistä ja Anasta, Konemetsän Petestä ja Pussyn Tarusta. Kirjoittajana harvinaisen pitkän linjan klubeilla kävijä kautta ammattitoimittaja, ja tää tieto on sit ensi käden tietoa.
Noi mainitut jututkaan ei yksinään voi nollata sitä sunkin esittämää pointtia, että suurin osa toimittajista tosiaan tajuaa musiikista vain rokkia, jonka esittäjät ovat tunnistettavampia. Eikä sitäkään, minkä joku toinen taisi huomauttaa, että (rohkenen sanoa: muut) konemusiikista kirjoittavat toimittajat kuvaavat konemusiikkia yleensä "teknon jumputukseksi". Samaan aikaan sellainenkin kirjoittaja, joka konemusiikista jotain tajuaa, joutuu asettelemaan sanojaan suuren yleisön käsityskykyä silmällä pitäen. Teknon, housen ja trancen jokaista alagenreä ei voi ruveta namedroppaamaan julkaisuissa, joita suuri yleisö lukee. Vähän pitää oikoa mutkia, koska lehtiä tehdään keskivertolukijoille, keitä he nyt ovatkaan.
Konemusalevyjen arvosteluja on aivan normaalisti esim. NYT-liitteessä ja muissakin lehdissä silloin, kun jotain sellaista julkaistaan joka arvostelijoita kiinnostaa. Sanomalehdissä on ollut juttua alaan liittyvistä asioista ja eikä mitenkään väheksyvään sävyyn. Äänitteitäkin löytyy vaikkapa Äxästä ja Anttilasta. Ei välttämättä mitään harvinaista, mutta ei löydy muistakaan tyyleistä. Mielestäni konemusa noin yleisesti näkyy ja kuuluu mediassa ihan hyvin, ei sen tarvitsekaan olla asia jota jatkuvasti tuputetaan joka välissä, miksi pitäisikään! Jyrkkä asenteellisuuskin on väistymässä taka-alalle. Niin, ja tosta "konemusiikista kirjoittavat toimittajat kuvaavat konemusiikkia yleensä 'teknon jumputukseksi'" kohdasta olis kiva saada esimerkkejä, tehdäänkö näin useastikin.
Posts: 3,891
Kon-tiki, 15.3.2009 18:11:
---
jukebox, 14.3.2009 04:29:
MIKSEI KONEMUSA NÄY JA KUULU?
yksi syy siihen, että konemusiikki ja dj-kulttuuri ovat pysyneet median huomaamattomissa, on että konemusaan kuuluu anonymiteetti. tekijöillä on usein taiteilijanimi tai pseudonyymi, joka vaihtuu heti uuteen, kun suosio on uhannut verhottua yksityisyyttä.
tähteys ei useinkaan ole tavoite. tekeminen on jatkuvaa tasapainoilua underground-asenteen ja toimeentulon välillä.
toinen konemusiikin tuntemattomuuden takaava seikka on se, että median musiikkitarjontaa: VARTIOIVAT ROCKIN SISÄLLÄ SYNTYNEET JA KASVANEET IKÄLUOKAT, JOILLE ROCK ON YHÄ MAAILMAN TODENTAJA. konemusiikki on vihollinen, jota ei ymmärretä ja siksi sitä on joko aktiivisesti vastustettava tai mitätöitävä. MYÖS VAIKENEMINEN ON KANNANOTTO.
---
Ihan mielenkiintoisia noi sun tekstisi. Ilmeisesti kirjoitettu joitakin vuosia takaperin, kun mainitset sivulauseessa esim. paljon Jussi-ehdokkuuksia saaneen Bad Luck Love -leffan (valmistumisvuosi 2000). Missäs lehdissä ja milloin sun tekstit julkaistiin?
Nyt kun elämme vuotta 2009, niin pitää kyllä huomauttaa että konemusiikista nyt jo jotain kirjoitetaankin. Näin esimerkiksi tän perjantain Metro-lehdessä (s. 26 taulukko)
Teknon, housen ja trancen jokaista alagenreä ei voi ruveta namedroppaamaan julkaisuissa, joita suuri yleisö lukee.
osa ainakin vuodelta '01. suurimmasta osasta leikkeitä ei valittaen ole edes etsimällä löydetty julkaisijaa. ja juu, vaikka nyt jo mainitsemaasi vuosikertaa eletään niin ei se poissulje sitä ilmeistä tosiasiaa, että scenestä kirjoitetaan kuitenkin vähemmän kaiken kattavasti.."missään". ja jos näin ei olisi niin kyllä ainakin henk.koht. kokisin ks. hyvinkin tervetulleena pikemminkin kuin tuputtamisena jota tuohon oli joku jo ehtinyt promota. ja mitä tulee siihen, että nyt jokaisen tyylisuunnan alalajia alettaisiin sille "normilukijaryhmälle" namedroppailemaan niin olisi vähintäänkin asiallista pohjustaa ensiksikin edes joitain itse päägenrejä, vaikkapa tähän tapaan:
ACID (120-160 bpm)
1980-luvun slangitermi, tarkasti ottaen acid house. chicagon mustien dj:den synnyttämä musiikkityyli, joka korostaa tanssia ja miksausta. tulee sanasta to acid, joka tarkoittaa slangissa lainaamista ja miksaamista. oli erityisen suosittua musiikkia vuosien 1987-88 warehouse-partyissa iso-britaniassa. dj-esimerkkejä mm. mike ink, d mob, josh wink, pierre, adonis, farley jackmaster funk ja phuture.
AMBIENT (0-60 bpm)
rauhallista ja harmonista äänimaailmaa korostava suuntaus. pehmeitä rytmitaustoja yhdistetään usein luonnon ja avaruuden ääniin. ambientin varhainen maestro on avantgardesäveltäjä brian eno, jonka ambient-installaatio on nähty mm. kiasmassa. enon tarkoituksena oli kehittää musiikinlaji, joka "rauhoittaa kuulijaa ja antaa tilaa tämän omille ajatuksille". ambientin keskeisenä klassikkona pidetään the orb -yhtyeen vuonna 1991 ilmestynyttä albumia adventures beyond the ultraworld. muita genren artisteja mm. aphex twin, future sound of london ja nightmares on wax. suomessa suosituksi tullutta ambientia on tehnyt mm. nemesis. ambientin alalajeja ovat mustien sävyjen illbient (ill = sairas) ja dark ambient.
DRUM'N'BASS (120-180 bpm)
drum'n'bass on alunperin merkinnyt yhtä junglemusiikin suuntausta. se nousi valtavirtaan lontoon kaduilta sekä merirosvoradioiden yölähetyksistä. suuntausta pidetään iso-britannian ensinmäisenä monikulttuurisena tanssisoundina; onhan kyseessä yhdistelmä reggaen ja raggan soundimaailmaa sekä breakbeatin nopeita rytmejä ja rumpukuvioita. saanut vaikutteita dubin ja hip hopin äänikuvastosta. esimerkkejä rob playfordin moving shadow -levymerkki, goldie ja ltj bukem sekä roni sizen reprazent -ryhmä. suomessa mainittavia mm. rinneradio, koneveljet ja breakwater crew sekä dj:t ken-one, dizzy ja alimo. alalajeja mm. darkside, hardstep ja artcore.
ELEKTRO (110-125 bpm)
breakdance-tanssijoiden lempimusiikkia. tuli suosituksi usa:n länsirannikolla 1980-luvun alussa. vanhan koulukunnan soundimaailma yhdistettynä tr 808 -rumpukoneeseen. esimerkkinä afrika bambaatan superklassikko planet rock. elektro teki 1990-luvun lopulla merkittävän come-backin mm. saksassa.
GARAGE (110-120 bpm)
nimi tulee new yorkin garage-klubista. muotoutui 1980-luvun puolivälissä omaksi tyyliksi. garage on yhdistelmä soulia, r'n'b:tä ja discoa. sisältää vokaaliosuuksia. koki 90-luvun lopulla come-backin speed-garagen muodossa. esimerkki sandy b:n feel like singing.
HARDCORE (120-140 bpm)
teknon nopea suuntaus, joka on ollut erityisen suosittua mm. saksassa ja belgiassa. hardcore you know the score oli altern 8 -yhtyeen hitti vuonna 1991. hardcore voi olla ravea, breakbeatia tai teknoa. alalajeja mm. rotterdamin ultra-aggressiivinen gabber.
HOUSE (120-130 bpm)
yleisnimitys 80-luvun puolessa välissä syntyneelle elektroniselle tanssimusiikille. pidetään detroitissa kehittyneen teknomusiikin edeltäjänä. esimerkkejä larry heard, todd terry, green velvet. suomessa housea on tehnyt mm. jori hulkkonen. alalajeja hardhouse, italohouse, latinohouse, deep-house, progressiivinen house, elektro-house.
INTELLIGENCE TECHNO (140-160 bpm)
konesoundin ja ambientin äänimaailmoja hyödyntävä suuntaus. käsite on yhdistetty breakbeatiin, jungleen ja teknoon. esimerkkejä keskeisistä artisteista: black dog, orbital, fsol.
RAVE (120-150 bpm)
raveissa soitettavaa nopeatempoista musiikkia. briteissä ravemusiikkina on ollut breakbeat ja jungle. saksassa nopeampitempoinen hardcore techno sekä dynaamisempi trance. saksan mayday-ravet olivat 90-luvun alussa euroopan merkittävin ravebrandi.
POP-TEKNO (120-140 bpm)
eurohousen ja kevyen tanssipopin yhdistelmä. kaupallista mainstream-hittimusiikkia. esimerkkejä snap ja 2 unlimited. herättää laiskaa hymyä ja sarkasmia vakavampien audioharrastajien keskuudessa.
TRANCE (120-150 bpm)
yksi suosituimpia teknotyylejä. kappaleet ovat pitkäkestoisia ja samoille peruskaavoille rakentuvia. useita alalajeja mm. hard trance, goa-trance, psy-trance, ambient-trance, deep-trance, minimalistic-trance, tribal-trance sekä kaupallistumisen myötä euro-trance ja pop-trance.
esimerkkejä paul van dyk, sven väth, bt, nalin & kane, paul oakenfold, armin van buuren, airwave, tiësto ja roger shah. suomessa varsinkin dj orkidea, miika kuisma, super8 ja tab, aleks kunnari, winkee, sami saari, syna, allande jne.
TRIP HOP (80-120 bpm)
lähtoisin bristolista. tyylin teki tunnetuksi mo'wax -levymerkki. jazzvaikutteita ja psykedeelisiä sampleja. paikoin myös ambient-vaikutteita. esimerkkinä trickyn ponderosa.
Posts: 2,945
Takyon, 16.3.2009 03:08:
Mun mielestä konemusa niitä muutamia tyylisuuntia lukuunottamatta saakin pysyä pienten piirien juttuna, valtavirta vain tuo liikaa lieveilmiöitä mukanaan..
näkemys tuokin ja toki ymmärrän ainakin henk.koht. sen ytimen jota et tahdo sulattaa, mutta 1 tosiasia on kuitenkin (niistä lieveilmiöistä huolimatta) vuoren varma: "good business is where you find it" ja biskensestähän kaikessa loppujen lopuksi ON kyse, halusimmepa sitä tai emme. ja siellä missä ikinä "se uusi juttu" on ilmaantuva, löytyy AINA ne tahot jota sitä ovat eittämättä muokkaava kohden noviisimpaa populaa ja hyvä niin. ELEKTROONINEN MUSIIKKI, kun ei ole sinun, minun tai edes klubituksen exclusive hallinnassa vaan se kuuluu KAIKILLE ikään ja sukupuoleen, seksuaalisuuteen, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen tai "rotuun" katsomatta.
musiikin(kin) kulutusta värittävät kansalliset mieltymykset. niiden perusteella voi esimerkiksi ennustaa, ettei englannissa vielä hetki sitten pinnalla olleesta 2-stepistä tuskin koskaan tule suurta suomessa. sen sijaan valtaa pitävät tiukasti TRANCE ja polkka, joiden tahtiin suomen klubeilla bailataan suut hymyssä vielä kauan edespäin.
..sitä paitsi: jos kaikki olisivat mukana pelkän musiikin takia, homma menisi ihan liian vakavaksi.
Posts: 4,039
Tossa kyllä samaa mieltä. On joskus ärsyttävää olla hyvissä bileissä ympärillä ihmisiä jotka ei edes tiedä minne on tullut.Takyon, 16.3.2009 03:08:
Mun mielestä konemusa niitä muutamia tyylisuuntia lukuunottamatta saakin pysyä pienten piirien juttuna, valtavirta vain tuo liikaa lieveilmiöitä mukanaan..
Onneksi on ug-kesät ja ajoittainen
Posts: 1,936
mastream, 15.3.2009 20:29:
Konemusalevyjen arvosteluja on aivan normaalisti esim. NYT-liitteessä ja muissakin lehdissä silloin, kun jotain sellaista julkaistaan joka arvostelijoita kiinnostaa (---) Mielestäni konemusa noin yleisesti näkyy ja kuuluu mediassa ihan hyvin, ei sen tarvitsekaan olla asia jota jatkuvasti tuputetaan joka välissä, miksi pitäisikään!
Tästä mä olen samaa mieltä, varsinkin koska vanhan sanonnan mukaan "musiikista kirjoittaminen on sama kuin yrittäisi tanssia arkkitehtuuria". Eivät ne hevistä kirjoittavat toimittajatkaan kirjoita juurikaan hevikitarasoolojen sävelkuluista, vaan kuvailevat bändien kiertue-elämää ja ehkä biisien sanoituksia. Ne kun on helpompi pukea tekstiksi tai teksteinä analysoida. Kone_biiseistä_ kirjoittamista hankaloittaa musiikin instrumentaalisuus, ei toisin sanoen synny haastatteluihin tarttumapintaa tyyliin "kertooks nää sun uudet sanat susta itsestäs, perkeleestä vai jumalasta"
ja hyvä niin! Mä inhoan sanoitusbiisejä. Biiseissä tärkeintä on musiikki soundeineen ja mahdollisine sävelineen! Epäonnistuneita kirjailijoita ne semmoset "sanoittajat" imo, ja siksi konemusiikista kirjoitettaessa on hyvin luontevaa keskittyä kirjoittamaan klubeista ja niiden järkkäämiseen liittyvistä asioista. Klubithan ovat konemusiikin koti no. 1 ihan jo (toivottavasti) äänentoistonsa puolesta ja ei-ug-promoottoreille on lehtijutut mieluusti kelvanneetkin. Ug taas ei valtamedioihin kuulu, mikäli se musta on kiinni.
Jyrkkä asenteellisuuskin on väistymässä taka-alalle. Niin, ja tosta "konemusiikista kirjoittavat toimittajat kuvaavat konemusiikkia yleensä 'teknon jumputukseksi'" kohdasta olis kiva saada esimerkkejä, tehdäänkö näin useastikin.
HS 9.3.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Aamubileiss%C3%A4+strobovalot+soivat/HS20090309SI1KA01n0i?ref=rss
Jago, 16.3.2009 08:23:
---
Takyon, 16.3.2009 03:08:
Mun mielestä konemusa niitä muutamia tyylisuuntia lukuunottamatta saakin pysyä pienten piirien juttuna, valtavirta vain tuo liikaa lieveilmiöitä mukanaan..
---
Tossa kyllä samaa mieltä. On joskus ärsyttävää olla hyvissä bileissä ympärillä ihmisiä jotka ei edes tiedä minne on tullut.
Onneksi on ug-kesät ja ajoittainen
Hyviä pointteja nääkin, tavallaan. Kukapa ei haluais ajatella itseään teknon travellerina monen muun bilettäjän ollessa turisteja vaan, mutta jokainen meistä oli ekoissa bileissään turisti. Miltä teistä tuntuu, olisiko teidän pitänyt silloin sittenkin jäädä kotiin?
Sitä vaan, että turistillekin on annettava mahdollisuus, koska muuten skene tukehtuu sisäsiittoisuuteen tai kuolee bilettäjien vanhetessa. Media voi tässä toimia hienovaraisena ohjaajana.
^jeah. ja kun kiinnostus klubismiin laajenee, siihen kohdistuu pakostakin kaupallisia piirteitä. siten myös klubisceneltä löytyy väistämättä tyyppejä, jotka kiinnostuvat klubbaamiseen liittyvästä oheiskrääsästä ja sivuilmiöistä musiikkia enemmän, mikä sinällään ei alenna itse sceneä tai sen ug-painotteista arvomaailmaa.
klubisukupolvet liikkuvat scenellä muutaman vuoden sykleissä. siinä ajassa naamat ehtii suurimmaksi osaksi vaihtua ja hyvä niin(kin). samanlaisia syklejä on havaittavissa mm. itse musiikkibisneksen kohdalla, jossa "eniten in" vaihtuu viimeistään parin vuoden välein. tosin siihen suurin syy on markkinoinnissa. kun uutta trendiä aikansa ajetaan läpi todella isolla volyymilla, se yleensä breikkaa.
klubisukupolvet liikkuvat scenellä muutaman vuoden sykleissä. siinä ajassa naamat ehtii suurimmaksi osaksi vaihtua ja hyvä niin(kin). samanlaisia syklejä on havaittavissa mm. itse musiikkibisneksen kohdalla, jossa "eniten in" vaihtuu viimeistään parin vuoden välein. tosin siihen suurin syy on markkinoinnissa. kun uutta trendiä aikansa ajetaan läpi todella isolla volyymilla, se yleensä breikkaa.
Posts: 549
Kon-tiki, 16.3.2009 11:11:
---
HS 9.3.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Aamubileiss%C3%A4+strobovalot+soivat/HS20090309SI1KA01n0i?ref=rss
Tuohan on ihan hyvä teksti.
Posts: 1,936
mastream, 16.3.2009 12:34:
---
Kon-tiki, 16.3.2009 11:11:
---
HS 9.3.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Aamubileiss%C3%A4+strobovalot+soivat/HS20090309SI1KA01n0i?ref=rss
---
Tuohan on ihan hyvä teksti.
En väittänytkään ettei se olis, totesin vaan että teknon jumputus -tyylisiä sanavalintoja tuli jutussa vastaan ainakin kolmesti. Henkilökohtaisesti en edes tiedä juuri mitään parempaa kuin teknon jumputus, mutta joissain lehtijutuissa se saadaan vaikuttamaan kuin siinä olis jotain pahaa.
Myös "turistitoimittajien" tekemiä suht myönteisiä juttuja skenestä tarvitaan, ettei homma vaikuta liian happyhappy sisäsiittoiselta, mutta muistelenpa vaan pari vuotta sitten Nytissä ollutta aukeaman juttua jostain Kaapelin bileistä. Silloin rockhenkisen toimittajan katse oli poiminut bileistä vaan ne ankeimmat puolet, ja vaikka hänellä oli näkökulmaansa oikeus, niin aika naurunalaiseksi joutui ne bileet ja niissä olleet ihmiset (toimittajan mielestä). Varsinkin Nytissä kun tuntuu olevan defaulttina, että joka jutussa on oltava vittuilua ja/tai puujalkavitsejä. Joskus harvemmin se defaultti toimii, joskus taas ei.
Kon-tiki, 16.3.2009 14:39:
Silloin rockhenkisen toimittajan katse oli poiminut bileistä vaan ne ankeimmat puolet, ja vaikka hänellä oli näkökulmaansa oikeus, niin aika naurunalaiseksi joutui ne bileet ja niissä olleet ihmiset (toimittajan mielestä).
eniten mikä ehkä tossa omalla kohdalla ärsytti kun piti otta kuva jostain nuokkuvasta / sammuneesta kundista ja iskeä kuvatekstiksi "ois pitäny ottaa se redari!"
sanotaan, että vittuilu on taitolaji. tollasella 5-vuotiaan tasosella "lällällää"-meiningillä ei auota edes alimmalla divaritasolla
Posts: 549
Kon-tiki, 16.3.2009 14:39:
---
En väittänytkään ettei se olis, totesin vaan että teknon jumputus -tyylisiä sanavalintoja tuli jutussa vastaan ainakin kolmesti. Henkilökohtaisesti en edes tiedä juuri mitään parempaa kuin teknon jumputus, mutta joissain lehtijutuissa se saadaan vaikuttamaan kuin siinä olis jotain pahaa.
Nyt me selkeesti tulkitaan ihan eri tavoilla, koska vaikka kuinka pessimistisesti koetan lukea tuota artikkelia rivien välistä, "teknojumputus" tyylistä asennetta en osaa löytää.
Kon-tiki, 16.3.2009 14:39:
Myös "turistitoimittajien" tekemiä suht myönteisiä juttuja skenestä tarvitaan, ettei homma vaikuta liian happyhappy sisäsiittoiselta, mutta muistelenpa vaan pari vuotta sitten Nytissä ollutta aukeaman juttua jostain Kaapelin bileistä. Silloin rockhenkisen toimittajan katse oli poiminut bileistä vaan ne ankeimmat puolet, ja vaikka hänellä oli näkökulmaansa oikeus, niin aika naurunalaiseksi joutui ne bileet ja niissä olleet ihmiset (toimittajan mielestä). Varsinkin Nytissä kun tuntuu olevan defaulttina, että joka jutussa on oltava vittuilua ja/tai puujalkavitsejä. Joskus harvemmin se defaultti toimii, joskus taas ei.
Jeps, muistan tuon. Tosiaan, toimittajalla on näkökulmaan täysi oikeus ja jos kyseiset bileet ja niiden musiikki eivät vain napanneet niin minkäs sille mahtaa, eihän sitä väkisin tarvitse mitään hehkutusjuttuakaan kirjoittaa. Huonon tuosta teki siinä olleet asiavirheet, yksittäisten ihmisten arvostelu (esim. toi mainittu redarijuttu) sekä mahdollisimman kulunut huumeläppä.
Posts: 335
Kon-tiki, 16.3.2009 14:39:
---
Varsinkin Nytissä kun tuntuu olevan defaulttina, että joka jutussa on oltava vittuilua ja/tai puujalkavitsejä. Joskus harvemmin se defaultti toimii, joskus taas ei.
Voi helvetti että onkin todella paska lehti. "Sarkasmi" on niin ruosteisilla liimanhaistajan aivoilla kirjoitettua moskaa, että tekis mieli lähinnä työntää noille rock-toimittajlle skeba perseeseen poikittain.
Posts: 3,891