SANTA'S SLAY - Paholaispukki
(2005)
Jälleen pilkistää kalenteriluukusta se yltäkylläisestä kulutushysteriasta hiljentymisen hetki, jolloin sieluttomien alennusmyyntiorgioiden toisistaan etäänyttämät perhepotretit kokoontuu perinteiden pakottamina notkuvien pitopöytien ääreen vain todetakseen, ettei kellään ole tänäkään vuonna mitään sanottavaa kenellekään. Tekosyynä tutun takkatulitarinan kinkun katkuiseen kierrätykseen on valkoparta harmaa hapsi itse, joka (ylläri) onkin tällä kertaa 1000 joulua sitten enkelille hävityn vedonlyönnin johdosta kiltiksi piltiksi kusetettu, ehta lumipesun kestävä saatanan siitos. Homma haisee heti kuin pohjaan paistunut piparkakkutaikina, ja toteutus on sitten sitäkin tontumpi. Hölmöllä tavalla etäisesti viihdyttävän halpiksen kieroilukerroin, kun kinostuu paholaispukkina panettelevan Bill Goldberg'n irstaaksi yltyvään murhapyhään. Olemattomat odotukset reippaasti alittavan käsikirjoituksen ajautuessa umpikujaan jo elokuvan ensimmäisellä puoliskolla, kompensoi ohjaaja tätä vaivatta keskittymällä verileikkeihin ja toisaalla paljaan pinnan pällistelyyn. Sanomattakin lienee selvää, että loppulogiikka on yhtä räikeän väriseen lahjapaperiin pikaistuksissa käärittyä jämävitsien tunkiota. Siinä missä komedia on tunnustetusti draamaa hankalampaa, on hyvää huonoa viihdettä vaikeampi toteuttaa kuin pelkkää laatua tahi tietoisesti taskurahoilla tuotettua paskaa.
TRAILER
IMDb
(2005)
Jälleen pilkistää kalenteriluukusta se yltäkylläisestä kulutushysteriasta hiljentymisen hetki, jolloin sieluttomien alennusmyyntiorgioiden toisistaan etäänyttämät perhepotretit kokoontuu perinteiden pakottamina notkuvien pitopöytien ääreen vain todetakseen, ettei kellään ole tänäkään vuonna mitään sanottavaa kenellekään. Tekosyynä tutun takkatulitarinan kinkun katkuiseen kierrätykseen on valkoparta harmaa hapsi itse, joka (ylläri) onkin tällä kertaa 1000 joulua sitten enkelille hävityn vedonlyönnin johdosta kiltiksi piltiksi kusetettu, ehta lumipesun kestävä saatanan siitos. Homma haisee heti kuin pohjaan paistunut piparkakkutaikina, ja toteutus on sitten sitäkin tontumpi. Hölmöllä tavalla etäisesti viihdyttävän halpiksen kieroilukerroin, kun kinostuu paholaispukkina panettelevan Bill Goldberg'n irstaaksi yltyvään murhapyhään. Olemattomat odotukset reippaasti alittavan käsikirjoituksen ajautuessa umpikujaan jo elokuvan ensimmäisellä puoliskolla, kompensoi ohjaaja tätä vaivatta keskittymällä verileikkeihin ja toisaalla paljaan pinnan pällistelyyn. Sanomattakin lienee selvää, että loppulogiikka on yhtä räikeän väriseen lahjapaperiin pikaistuksissa käärittyä jämävitsien tunkiota. Siinä missä komedia on tunnustetusti draamaa hankalampaa, on hyvää huonoa viihdettä vaikeampi toteuttaa kuin pelkkää laatua tahi tietoisesti taskurahoilla tuotettua paskaa.
TRAILER
IMDb