ezzy, 13.12.2006 12:28:
Kun noita katselee, niin näyttäis suurin osa joltain 5-10-vuotialle tarkoitetuilta peleiltä. Pari ihan mielenkiintoistakin joukossa, jotka näyttää ns. "oikeilta" nykypäivän konsolipeleiltä. Pääasiasa näyttää vaan ton ohjaimen hypeltä.
Miksi fotorealistisuus on yhtä kuin aikuisten pelit? Miksi sarjakuvamaisuus on yhtä kuin lapsille tarkoitetut pelit? Miksi pelin grafiikka on ainoa laatukriteeri, jolla pitäisi olla merkitystä?
Olen kuullut eräältä suomalaisen mobiilipelifirman ihmiseltä, että pelien tärkein arvo käyttäjälle on viihdyttäminen: pelien tulee olla hauskoja ja addiktiivisia. Mielestäni Wii on selvästi valinnut tämän linjan.
Konsoli- ja PC-peleissä on pitkään lähdetty siitä, että addiktiivisuus ja viihdyttävyys saadaan aikaan mahdollisimman fotorealistisella grafiikalla. Pyritään siis visuaalisen immersion keinoin eräänlaiseen virtuaalimaailmaan. Tämä on ollut aika insinöörivetoista puuhaa. On ollut helppo keskittyä graffaraudan viilaamiseen, polygonien maksimoimiseen ja tehokkaisiin rendausalgoritmeihin, eikä ole tarvinnut pysähtyä miettimään, mikä oikeasti viihdyttää käyttäjiä.
Nintendo Wii on kuitenkin oivaltanut sen, että fotorealistisuus on vain yksi dimensio pelien immersiossa. Näin jälkikäteen kun miettii, onhan se ihan selvää, että pelkällä grafiikalla tai audiolla ei vielä luoda täydellistä tuntua "pelin sisällä" olemisesta. Mukaan tarvitaan myös käyttäjän kineettinen vuorovaikutus pelimaailman kanssa.
Uskonkin, että tulevaisuudessa Wiin kaltainen ohjausmekanismi tulee muodossa tai toisessa olemaan kaikissa peleissä mukana. Tekniikka toki tulee kehittymään vielä hurjasti, mutta on hienoa, että joku toimii edelläkävijänä.