Järkyttävin peruskoulu-muistosi...

rose, 10.11.2006 19:06:
Laitan varmaan omat lapseni sitten joskus ihan suosiolla sinne ja ne saa kärsiä vaan eurytmiasta

Mä melkeinpä altistan lapseni mieluummin koulukiusaamisen mahdollisuudelle kuin sekopää-Steinerin huuruisille harhaopeille. :D (Ei niin, etteikö Steiner-kouluissakin voisi joutua kiusatuksi.)

Epailija, 10.11.2006 19:29:
---
Mä melkeinpä altistan lapseni mieluummin koulukiusaamisen mahdollisuudelle kuin sekopää-Steinerin huuruisille harhaopeille. :D (Ei niin, etteikö Steiner-kouluissakin voisi joutua kiusatuksi.)

Nii, kyllähän sen mustaki näkee millasia todellisuustajuttomia hihhuleita siitä koulusta tulee

rose, 10.11.2006 19:37:
Nii, kyllähän sen mustaki näkee millasia todellisuustajuttomia hihhuleita siitä koulusta tulee

Haha. En minä kyllä ihan sitäkään tarkoittanut. Kyse on enemmän periaatteesta. =)

Timmo, 10.11.2006 19:22:
---
Jusna666, 10.11.2006 17:45:
Tässä topikissa tuntuu olevan jonkin verran koulukiusattuja, joten siksi(kin) hävettää myöntää, että olin ihan helvetinmoinen koulukiusaaja ala ja etenkin ylä-asteella..

---


ihan mielenkiinnosta voisitko kertoa syitä miksi kiusasit.

T: koulukiusattu.

nii en siis ala syyttelee tai mitään. :]

Luulisin, että mun ikäryhmässä sieläpäin suomea oli tapahtunut joku valmistusvirhe.
Ikäluokassani oli vaikka minkäläistä sekopäätä, enkä usko että siellä ennen/jälkeen on moista nähty. Eli valittavissa oli kuulua joko kiusattujen hyvin pieneen vähemmistöön tai kiusaajien enemmistöön. Siinä välissä olevia tyyppejä ei juurikaan ollut.
Mut siis mitään syitä kiusaamiseen en halua tässä alkaa analysoimaan. Privassa voit kysyä puhelinnumeroa niin voidaan vaikka mennä kahvikupposen ääreen keskustelemaan
Mut onneks myöhemmällä iällä on tultu toimeen puolin ja toisin.

Muistui tällasia mieleen...

Kerran me neuvoteltiin koulun pihalla parin tyypin kans siitä onks ne kovempia kuin minä ja niillä oli salainen ase: koiranpaskalla täytetty villasukka. Uskokaa pois, vetää hiljaseksi kun sellasella joku livauttaa poskeen niin lujaa kuin hintelästä pojankädestä lähtee.

Toisen kerran yläasteella seiskaluokalla oli ysiluokkalaisten kanssa vähän erimielisyyksiä ja koska en tappelamalla talttunut tarpeeksi lauhkeaksi päättivät joukolla sitoa mut eräänä talvena vyöllä käsistä puuhun. Ei siinä mitään, mut ne keksi myös, että jos jätesäkin täyttää sohjolumella (melkein vedellä) sillä on yllättävän kiva mäiskiä puuhun sidottua itistä... mulla tuli siinä sellainen kummallinen reaktio että taju meni... no, noin tunnin päästä heräsin siihen, että eräs ohikulkijaksi luokiteltava mummeli päätti tulla sen verran herättää että kysyi et olenko ok??? No mä siihen et "mitäs vittua luulet, roikun handuistani täs vitun puussa ja olen ollu jonkun aikaa daiju pois" "et viittis avaa tota vyötä niin voisin ryömii himaan ihmettelee tätä sinistä naamaa" (siinä oli pari pikku mustelmaa sen vesisäkin jäljiltä)...

Näit tarinoita on varmaan paljon, aika monta olen aktiivisesti unohtanut, mut voin sanoa et kontulassa voi, sai ja piti pitää puoliaan. Aina kun unohti olla enemmän sekopää kuin muut sai kuonoon.

Ihan ihme maa se paikka. En kaipaa takas. kolmestakymmenestä luokkakaverista tietääkseni alle kymmenen on vapaalla jalalla / hengissä. kaikista en ole varma, mut sen tiedän että vain 3 mun lisäkseni on hyvässä duunissa ja menestynyt (omasta mielestä olen pärjännyt hyvin).

Jusna666, 10.11.2006 17:46:
Vois olla silmä aika kipee jo tässä vaiheessa..

No oispa si kerrankin niinkin päin

Jusna666, 10.11.2006 19:58:



Luulisin, että mun ikäryhmässä sieläpäin suomea oli tapahtunut joku valmistusvirhe.
Ikäluokassani oli vaikka minkäläistä sekopäätä, enkä usko että siellä ennen/jälkeen on moista nähty. Eli valittavissa oli kuulua joko kiusattujen hyvin pieneen vähemmistöön tai kiusaajien enemmistöön. Siinä välissä olevia tyyppejä ei juurikaan ollut.
Mut siis mitään syitä kiusaamiseen en halua tässä alkaa analysoimaan. Privassa voit kysyä puhelinnumeroa niin voidaan vaikka mennä kahvikupposen ääreen keskustelemaan
Mut onneks myöhemmällä iällä on tultu toimeen puolin ja toisin.

No ei se nyt niin vakavaa ole. :] Mun kyykytys loppu aikoinaan lukion alkaessa ja siitäkin on jo 6 vuotta. Onneks jääny mitään traumoja.

Pahimmat muistot ehkä ku opettajat kiusas muo yläasteel, ne tais ilmeisesti ite olla kans ex koulukiusattui nii ne sit päätti kostaa mulle mitä niille tapahtu nuorempana.

Niin ja siis ite olin ala-asteen alus avomielinen kaikkien kaveri, kunnes neljännel luokal muo kiusattii ekaa kertaa, jonka jälkeen must sit tuli koulukiusaaja kun kerran siihen oli mahollisuus.

Tältki foorumilt pystyy helposti huomaa miten jengi buustaa egoo heikoimpien avul, ihan samal taval se koulukiusaus toimii joka on loppupeleis turhaa touhuu.

Nyt kun täällä näin paljon kiusaamisesta puhutaan ni pakko vähän löpistä kanssa.

Esikoulussa oli yks jantteri joka kiusas jatkuvasti, mutta se loppu välittömästi kun hyppäsin kiipeilytelineestä polvet edellä sen päälle ja pätkin nyrkillä naamariin niin että meni simmut ihan mustiks ja tuli hilloo nessusta.

Peruskoulussa oli sellasia randomjengejä (yleensä liikuntaluokkalaiset) jotka dissas mua, mutta tosi harvat niistä tuli koskaan mitään aukomaan. Ehkä ainoot tilanteet missä jengi oikeesti näytti ton dissaamisensa oli liikkatunnit, joilla mut valittiin AINA viimesenä jengiin (ehkä siks kun olin niin vitun laiska ja saatoin tehdä omia maaleja ihan vaan vittuillakseni jollekin mulkulle tyypille joka sattu samaan jengiin mun kanssa). Nautin suunnattomasti siitä kun näin nohevat urheilijat tippa linssissä karvaan häviön jälkeen, etenkin jos häviö johtu mun omasta maalista. Joskus tosin joku saatto käydä päällekin.

Nomut, yleensä meillä oli jokainen vuoron perään kiusaamisen kohteena, eikä ollu kun pari sellasta hissukkaa joita jengi kiusas jatkuvasti. Itse olin kiusaaja siinä määrin, että keksin jengille kaikkia lempinimiä joista aika moni jäi vakikäyttöön. Välillä annoin vääriä nimiä väärille tyypeille (esim. cooleille tyypeille muilla luokilla joilla oli paljon kavereita) ja sain kourallisen dissaajia lisää. Uskoisin että 9. luokalla noin kolmasosa meidän yläasteen jätkistä piti mua ihan spedenä, vaikkei moni varmaan tiennyt edes nimeä, vaan olin se 9D:n spede tyyppi.

Keskimääräsesti peruskouluajat oli kuitenkin jees, joskus tietty vitutti jos joku munapää tuli uhkailemaan jotain: "Vittu ootsä sanonu Samii Leveenaamanaurutyypiks? Saat niin vitusti pataan jos nähään sut joskus keskustas!". Välillä pääs antamaan kunnolla takas, mm. sillon kun puukotin yhtä kaveria vahaliitusetin metallihärpäkkeellä ja kerran kun kuristin yhen tyypin terveydenhoitajalle kun se löi mua avainnipulla päähän. Tosin toi terkkarikeikka tais olla vaan pelote.


Mutta topikkiin vastatakseni:

Ehkä eniten koko peruskoulun aikana vitutti ja järkyttikin se asenne, joka joillain oli sen jälkeen kun päätin, että menen amikseen (pari opettajaakin tuli aukomaan päätä ja manailemaan mun tulevaisuutta kun sanoin NEJ lukiolle). Ei saatana sitä vittuilun määrää mikä tulevilta "fiksuilta" lukiolaisilta tuli (vaikka todellisuudessa amiksen tietotekniikkalinjalle tartti korkeemman keskiarvon kun Nummelan- tahi Vihdin lukioon)

Näin jälkeenpäin naurattaa se, että moni "fiksu tukiolainen" vittuilija jätti lukion kesken kun ei pärjänny siellä. Ja niitä samoja naamoja ilmesty mystisesti Nummelan amiksen ravintolalinjalle. Ai että kun oli arka paikka jos kysy "mites menee lukiossa?" :D Tuli ensin itku ja sitten käytiin päälle.

Mun lapsuus on ollut yhtä ruusuillatanssia ja sellasta prinsessatarinaa. En ole ikinä mieltänyt itseäni koulukiusatuksi, vaikka kyllä seiskalla ysin tytöt aika huolella yrittivät dissailla ja huudella "horoa" perään. Tiedettiin se jo silloin, mutta kyllä ne sitten myöhemmin kännissä kaverilleni tunnustivatkin, että se johtui siitä, että "vietiin niiden miehet". :DDD

Sitten aiheeseen. Mulla kyllä löytyisi tuhansia ihania muistoja peruskouluajaltani, mutta nyt nopeasti miettien tulee mieleen kaksi ihan erilaista tapausta, joita voisin kuvailla "järkyttäviksi".

Ensimmäinen on ala-asteelta, kun jollain liikkatunnilla oltiin ja eräs tyttö sitten sai todella vakavan hengenahdistuskohtauksen. Juostiin samantien liikunnanopettajamme luokse ja pyydettiin tulemaan heti kentälle, mutta opettaja katsoi aiheellisemmaksi suoristaa jotain helvetin riviä (en oikein muista, mikä tilanne tasan tarkkaan oli). Siinä sitten hoputettiin, että nopeasti, tyttö on oikeasti tukehtumassa, ja opettajamme sitten hermostui ja tiuskaisi, että meidän tulisi antaa hänelle rauhaa tehdä työnsä. Minä sitten perussuurisuuna huusin kurkku suorana opettajalle törkeyksiä ja sen jälkeen hän näki mielekkäämpänä alkaa tappelemaan kanssani, kuin mennä auttamaan tukehtuvaa tyttöä. Vieläkin iiskottaa opettajan itsetärkeys tuollaisessa tilanteessa!

Toinen aivan erilainen tapaus oli, kun olin yläasteen seiskalla erittäin ihastunut yhteen kundiin ja olin tuntien alettua kävelemässä luokkaani kohti lähes tyhjällä käytävällä. Näin sitten käytävän päässä tämän pojan odottamassa tuntinsa alkua ja jotenkin vaivuin ajatuksiini, ja päädyin kompastumaan ainoan käytävällä olleen ihmisen jalkoihin. Löin polveni kovaan laattalattiaan ja onnuin loppumatkan luokkaani kohti. Ei helvetti mua hävetti. :DDD

Tuli myös mieleen, kun kuudennella oltiin luokkaretkellä Nuuksiossa, ja opettajamme päätti sitten aamupalalla ilmoittaa koko luokan kesken, etteivät tytöt ja pojat saisi istua samoilla sängyillä, ettei tulisi kotiin viemisinä vauvoja! Siis mitä helvettiä, oltiin kuudennella?!? No, oltiin me parin muun yksilön kanssa hyvin "viriilejä" jo silloin, mutta että noissa mittakaavoissa? Ja entäs ne "hikkeparat", jotka yhä luulivat haikaroiden tuovan lapset?! :DDD Hitto se maikka oli kyllä sekopää.

Epailija, 10.11.2006 19:29:


Mä melkeinpä altistan lapseni mieluummin koulukiusaamisen mahdollisuudelle kuin sekopää-Steinerin huuruisille harhaopeille. :D (Ei niin, etteikö Steiner-kouluissakin voisi joutua kiusatuksi.)

Tästä täytyy olla samaa mieltä. En näe pedagogisesti mitään kovin hyvää siinä, että lapsilla ei ole oppikirjoja vaan kirjat tehdään itse, ja että koulussa harjoitellaan penkkien päällä tasapainoilua. Oikeasti, hippeily sikseen.

Mun lapseni menevät englantilaiseen kouluun. Itsekin kävin sen, ja vaikka onkin kovatasoinen peruskoulu ja rankka niille, jotka eivät ole opiskelusuuntautuneita, niin sen jälkeen lukio ja yliopisto on ollut yllättävän helppoa. Tarpeeksi haastetta tarpeeksi nuorena. Mikäli oma lapsi sitten ilmaisisi, että kiinnostusta ei ole, niin katsotaan uudestaan. Mutta heti kun lapsi syntyy niin englantilaisen kindergartenin jonoon.

Oma järkyttävin peruskoulumuisto on varmaankin se, kun Jussi päätti oksentaa pöydälleni sämpylät (tai siis, puuromössöähän se siinä vaiheessa oli), ja se HAISI pahalle, eikä opettaja antanut poistua paikalta.

Ei toi kyllä oikeasti ehkä se ihan järkyttävin ole, mutta järkyttävin julkaisukelpoinen :D

Ps. peruskoulu oli ihan parasta. enkkulainen koulu

Mä sain seiskaluokalla kuulla armotonta vittuilua päivästä toiseen mun konemusiikkiharrastuksesta mut sen jälkeen musta tuli rääväsuinen kusipää :(

kottarainen, 11.11.2006 14:25:
---
astaroth, 9.11.2006 23:50:


joukkoraiskaavia homoamiksia wtf häh? oliko toi oppilaitos ozissa? o_O

---


No ei se kyse varmasti ollut mistään homoudesta vaan pelkästään nöyryyttämisestä. Oppilaitos sijaitsee Lpr:ssa.

Mitä HITTOA millon toi kävi? vuos? linja? :S:S

poskihömppä rexilt oli pahinta...

Sit jouduin rangaistuksena haravoimaan lehtiä. Laitoin haalareihin county jail tekstin, josta opet eivät jostain syystä pitäny?

dark-raver, 10.11.2006 12:46:
-klips-

Helvetti, sairasta

kottarainen, 11.11.2006 14:35:
---
Timce, 10.11.2006 09:47:

Ei toi saa pitää paikkansa. Kai tosta tuli kyseisille kusipäille jotain seuraamuksia? Tuli sellanen olo, että vois lähteä lahtaamaan porukkaa, jos vaan olis noiden nimet tiedossa.

---


Pitää paikkansa, surullista kyllä. Monikin tutuistani tietää asiasta myös ja tunnen tämän uhrin parhaan kaverin, joka kärsii tapauksesta varmasti paljon edelleen. Ei tullut seuraamuksia. Viimeeksi näin tuota "pääpaskiaista" baarissa, abt 3-4v. takaperin kourimassa jonkun muijan persettä, samaan aikaan kun sen avovaimo odotti raskaana (/ellei ollut synnyttänyt jo) himassa*grr* Eli jossain muualla kuin kärsimässä huonoa omaatuntoa tekemisistään.

ööh halooooo JOUKKORAISKAUKSESTA ei tule seuraamuksia? Ei kenellekään tullut mieleen mainita asiasta esim. POLIISILLE?

Järkyttävin muistoni peruskoulusta lienee kai kolmannelta luokalta. Mut lähetettiin kotiin kesken koulupäivän. Kuuntelin korvalappustereoilla musaa, vaikka se oli kiellettyä ja selasin samalla mäkin leikekirjaa. Reksi luuli, että mä pelasin ja lähetti mut himaan kesken päivän. Pahinta oli ku piti kertoa koko juttu äidille! Kyllä siinä oli järkytystä kerrakseen.

Epailija, 10.11.2006 19:29:
Mä melkeinpä altistan lapseni mieluummin koulukiusaamisen mahdollisuudelle kuin sekopää-Steinerin huuruisille harhaopeille. :D (Ei niin, etteikö Steiner-kouluissakin voisi joutua kiusatuksi.)

Kävitkö Steiner -koulun? Omalla kohdalla pistin toki satasella
hanttiin kaikkia rivien välistä luettuja poliittisia ja muita aatteita,
ihan vaan periaatteen vuoksi.

Kirjojen tekeminen on ihan liioiteltua, käytännössä se tarkoittaa
että aiheista tehtiin äärimmäisen siistejä muistiinpanoja vihkoon
ja kuvitettiin myös itse. Tätä jatkui ehkäpä 7 luokkaan saakka,
mutta "oikeat oppikirjat" tulivat mukaan jo 3.-4.-luokalla.

13 vuotta sitä instituutiota kävin. Kiusattu en ollut sen enempää
kuin muutkaan, mutta meillä ainakin ongelmat/kiusaustapaukset
ratkaistiin heti, eikä niitä hyssytelty. Olenkin yrittänyt miettiä
huonoja muistoja ala- ja ylä-aste ajoilta, mutta hyviä vain tulee
mieleen.





edit: Snadisti vinoon luettu :P

Itis, 10.11.2006 20:00:


Ihan ihme maa se paikka. En kaipaa takas. kolmestakymmenestä luokkakaverista tietääkseni alle kymmenen on vapaalla jalalla / hengissä. kaikista en ole varma, mut sen tiedän että vain 3 mun lisäkseni on hyvässä duunissa ja menestynyt (omasta mielestä olen pärjännyt hyvin).

ghetot