tbo, 26.12.2007 02:18:
---
Epailija, 25.12.2007 04:47:
Kukakohan tässä nyt näkee kehityksen lineaarisena? Koska kehitys ei välttämättä ole ollut lineaarista, ei ole mitenkään ihmeellistä, että toistaiseksi suurimmat askeleet on otettu vasta viimeisinä vuosisatoina.
---
Tällaisenahan ihmisen kehityskaarta meille koko ajan myydään.
Quotessa puhun epälineaarisesta kehityksestä, mutta aikaisemmin väitit, että tiedemiehet näkisivät kehityksen lineaarisena. Kumpaa nyt tarkoitat?
Aluks oli puusta laskeutunut apina, sitten se keksi tulen, ja hieman sen jälkeen se rupesi puhumaan paskaa inttervepissä. Kukaan harvemmin muistaa mainita että esim. maatalouttakin on yritelty alottaa useampaan kertaan useammassa paikassa ennenkuin homma sai tuulta purjeisiinsa.
No jos noin karkeistetaan, niin maapallon kehityskaarikin saadaan näyttämään lineaariselta. Aluksi oli avaruuspölyä, jossain vaiheessa saatiin vettä ja nyt tapetaan muita lajeja sukupuuttoon... Minusta olisi luonnotonta olettaa, että maatalous olisi muka syntynyt yhdessä ja samassa paikassa ja levinnyt siitä sitten kaikkialle, mutta en nyt mene vannomaan, että näin koulussa opetettiin.
Huoh. Kolme kilsaa jäätä jättää hiukan syvemmän jäljen kuin gillette mach3. 50 tai sadan päällimäisen metrin höyläys tästä päältä ei kuulosta vielä lainkaan paljolta. Luulisin että siinä jääkauden puitteissa tapahtuu muutamia muitakin maisemaa muokkaavia prosesseja, kuten esim. nyt vaikka tyyliin Itämeren verran sulamisvesien valumisia suuntaan tahi toiseen.
Jäämassat eivät kyllä pahemmin taida peruskalliota pois höylätä, vaan lähinnä pyöristävät muotoja - sen verran pehmeää jää on kiveen verrattuna. Kyseessä ei muutenkaan ole mikään satasta pitkin maita ja mantuja pyyhkivä monoliitti, vaan hitaasti eteenpäin kasvamisen myötä hivuttautuva ja maaston muotoihin mukautuva jääkenttä, joka ei suinkaan atomisoi kaikkea vastaan tulevaa, vaan lähinnä siirtelee tavaraa. Sulamisvedet jättävät toki jälkiä, mutta nekin enimmäkseen pehmeään maastoon. Pysyn siis kannassani, että esim. väestönsuoja (jotka tavataan rakentaa peruskallioon) jättäisi jälkipolville sellaista löydettävää, että unohtuneen kulttuurin taso pystyttäisiin summittain määrittelemään.
Pyramidista löytyvän piin tarkkuun onkin 0.04%. Se on aika paljon tarkempaa kuin "noin yksi prosentti".
Nii ja joo, ettei menis liian helpoks ja ykspuoliseks, se sama pii löytyy myös _toiselta_puolelta_maapalloa_ Teotihuacanin Auringon pyramidista. Siinä missä Gizan pyramidin ympärysmitta jaettuna sen korkeudella = 2pii, Auringon pyramidissa sen on 4pii. Karttapallosta katsomalla voi todeta että Lähi-Idästä on nk. vitun pitkä matka Meksikoon.
Tämä uhkaa mennä ihan numerologian puolelle tyyliin "Hitlerin syntymäpäivä miinus Pekka-Ericin syntymäpäivä on 112!" (en tiedä onko), mutta ok: Ensinnäkin tuo piin tarkkuus on laskettu suunnitelmista, ei toteutuneesta rakennuksesta. Toisekseen quotessani puhuttiin _aikaisimmista_ piin arvioista, eikä Gizan pyramidi ole välttämättä rakennettu samoihin aikoihin kuin lainauksen arvio. Wikipedia tietää Gizan pyramidista kertoa myös, että:
"At the end of the lengthy series of entrance ways leading into the pyramid interior is the structure's main chamber, the King's Chamber. This chamber was originally 10 x 20 x 11.2 cubits, or about 5.25 m x 10.5 m x 6 m, comprising a double 10x10 cubit square, and a height equal to half the double square's diagonal.
This is consistent with then-available geometric methods for determining the Golden Ratio phi, which can be derived from other dimensions of the pyramid, such that if phi had been the design objective, then pi automatically follows to 'square the circle'."
Tuon mainitsemasi piin tarkkuuden puolesta tai vastaan ei sanottu mitään, mutta jos sinulla on jotain linkkejä, niin vilkaisen niitä mielelläni. Se, että pii löytyy ympäri maailmaa ei ole mikään ihme, sillä kyseessä on varsin helpolla tavalla saatava suhde. Vain tarkkuus voi tuottaa ongelmia, mutta riittävän isolla ympyrällä (esim. halkaisijaltaan 20m) ja sopivalla mittaustarkkuudella (esim. puolisen senttiä virhettä suuntaan tai toiseen) päästään vähän huonommallakin tuurilla alle 0,1%:n virheeseen. Uskoisin, että piin määrittämiseen on tuohon aikaan ollut kyllä vähän hienostuneempiakin keinoja kuin ympyröiden piirtely hiekkaan. Virhelaskuissa pitää myös muistaa se, että laskennassa käytetyn todellisen piin tarkkuus vaikuttaa sekin tulokseen, eikä sitä ainakaan yllä mainittu.
Ei missään vaiheessa oo käyny mielessä että näilllä myyteillä, vaikka kuinka olisivatkin "pelkkiä tarinoita", saattaisi olla jonkunnäköistä pohjaa ihan oikeissa tapahtuneissa asioissa?
Silloin niistä olisi hyvin suurella todennäköisyydellä merkkejä.
Hyvä esimerkki tällaisesta on vaikka Kraken, legendaarinen merihirviö josta skandinaaviset merimiehet (ja roolipelaavat nörtit) on puhunu vuosisatoja. Ja kas kummaa, eipä siitä kauaa oo kun japanilaiset löysi ihan elävän jättiläiskalmarin. En kyllä tiiä miten tiukka skeptikon nahka vaaditaan ettei voisi nähdä yhtäläisyyttä 13-metrisen mustekalan ja merimiehiä syövän lonkeroita heiluttelevan taruolennon välillä, mut maailma on kyllä kumma paikka, ehkä sellasiakin epäileviä tuomaksia löytyy.
En sanonut, etteivätkö myytit voisi perustua tositapahtumiin. Ne eivät todisteiden puuttuessa vain kelpaa miksikään historiallisiksi faktoiksi. Nyt kun evidenssiä löytyy, niin kraken ei ole enää mikään myytti. Mikäköhän konkreettinen fakta tukee tarinaa maailmanlaajuisesta tulvasta?